[Nayttelyposti] Otavaisen olkapäillä, Tuonelan rajamailla -näyttely Biologisessa museossa 1.10. alkaen

[Lähdeniemi Hanna-Sanni]

Otavaisen olkapäillä, Tuonelan rajamailla -näyttely
1.10.2019-31.5.2020
Biologinen museo

Näyttely kertoo suomalaisista eläinuskomuksista, ja johdattaa aikaan, jolloin rituaaleilla lepytettiin luontoa ja uskomuksilla selitettiin tapahtumia.

Ohto, mesikämmen ja metsän kultainen omena - miksi karhulla on niin monta nimeä? Luonto merkitsi ihmisille aikoinaan elämää. Luonnon kanssa elettiin rinnakkain ja sen huomassa kasvatettiin lapset. Luonnosta saatiin elanto ja se tarjosi puitteet asumusten ja tarvekalujen tekoon. Luonnon merkitystä kuvaa sekin, että alkujaan se tarkoitti ihmisen suojelijaa, haltijaa. Ihmisen arkeen kuului niin luonnon hyödyntäminen ja sen kiittäminen kuin luonnolta suojautuminen ja sen lepyttäminen.

Ihminen on kaikkina aikoina pyrkinyt selittämään, mitä ei ymmärrä. Enteet ja uskomukset liittyivät usein elämän peruskysymyksiin, lapsen saantiin, elämässä selviytymiseen, kuolemaan ja häihin, yleisesti ottaen elämänkaaren suuriin ja merkityksellisiin tapahtumiin. Uskomuksilla haluttiin selitys tapahtumille ja ymmärtää asioiden kulkua. Loitsuilla, taioilla ja runoilla pyrittiin saamaan hallinnan tunnetta, kykyä vaikuttaa asioihin.

Monet uskomukset olivat yhteisöä ohjaavia, kuten karhuun ja metsästykseen liittyvät uskomukset, jotka vahvistivat roolijakoa ja yhteisten resurssien maltillista käyttöä. Eräisiin uskomuksiin liittyy kuitenkin puhdas viihde, kuten vaikka pikkulintuihin liittyvät tarinat, joilla ei ollut merkitystä ihmisten selviytymiselle.

Vasta luonnontieteet alkoivat tuoda täsmällistä tietoa ja selityksiä tapahtumille ja luonnonilmiöille. Tutkittu tieto ja uskomukset menivätkin pitkään sekaisin niin tieteessä kuin kansanperinteessä. Ihminen ei helposti riko tottumuksia, joten tärkeissä elämänvaiheissa turvaudutaan mieluusti kokemusperäiseen tietoon. Nyky-yhteiskunnassakin noudatamme edelleen monia vanhoja rituaaleja ja uskomuksia, esimerkiksi joulunvietossa.

Otavaisen olkapäillä, Tuonelan rajamailla -näyttely nostaa esiin Suomen eläimistöön liittyvät taiat ja loitsut. Eläinten sijasta näyttely kertoo kuitenkin eniten ihmisestä itsestään. Muinaissuomalainen ihminen halusi selvitä hengissä: syödä ja juoda, pysyä terveenä ja lämpimänä, pitää perheensä turvassa. Luonnon kanssa rinnakkain eläessä erilaiset uskomukset toimivat tiedon tavoin, hälventäen pelkoja ja luoden uskoa tulevaan.

Syyslomalla Taikariipuksia -työpaja 19.-20.10.
Työpajassa tehdään massasta ja nahkanyöristä karhunhammas- ja karhunkynsiriipuksia.
Pyhäinmiesten päivänä 2.11.
Tietoa eläinuskomuksista luentojen muodossa.

Lisätiedot
Roland Vösa, tutkija
puh. 040 646 8926, roland.vosa at turku.fi<mailto:roland.vosa at turku.fi>
Turun museokeskus, Turun kaupungin vapaa-aikatoimiala

Biologinen museo, Neitsytpolku 1, 20810 Turku
puh. 02 262 0340, biologinenmuseo at turku.fi

turku.fi/biologinen museo