[Nayttelyposti] Siluetteja ja varjokuvia Keravan taidemuseossa 7.9.2019−5.1.2020

[Sinkka]

SILUETTEJA JA VARJOKUVIA -NÄYTTELY AVAUTUU SINKASSA!

Tervetuloa Keravan taidemuseon Siluetteja ja varjokuvia -näyttelyn avajaisiin pe 6.9. klo 18–20.
Näyttelyn avaa Kiasman museonjohtaja, FT Leevi Haapala.

AVAJAISBUSSI
Bussikuljetus lähtee Kiasman edustalta 6.9. klo 17. Paluukuljetus Helsinkiin starttaa klo 19.30.
Sitovat bussi-ilmoittautumiset: sinkka at kerava.fi<mailto:sinkka at kerava.fi> / 040 318 4300.


SILUETTEJA JA VARJOKUVIA
7.9.2019−5.1.2020, Keravan taidemuseo

Emil Cedercreutz | Saara Ekström & Thom Vink | Axel Gallén | Sasha Huber & Petri Saarikko | Johanna Ilvessalo | Ulla Jokisalo | Anu Kauhaniemi | William Kentridge | Andreas Kocks | Katri Kuparinen | Lotte Reiniger | Randal Thurston | Heike Weber

Keravan taidemuseo on vuosien varrella esitellyt erilaisia taiteen marginaalista nousevia tekemisen tapoja. Siluetteja ja varjokuvia on kunnianosoitus siluettien leikkaajille, jotka pystyvät vangitsemaan mallinsa piirteet muutamalla saksen napsahduksella. Siluettitaiteen pioneereista mukana ovat varjoanimaatioistaan tunnettu saksalainen Lotte Reiniger (1899−1981) ja suomalaisen siluettitaiteen isänä pidetty kuvanveistäjä Emil Cedercreutz (1879−1949).

Reinigerin ensimmäinen pitkä animaatio valmistui vuonna 1926, kymmenisen vuotta ennen Disneyn Lumikkia. Satuaiheiden lisäksi hän teki klassiseen musiikkiin perustuvia lyhytfilmejä. Keravalla esillä ovat Papageno vuodelta 1935 ja mykkäelokuva Tuhkimo vuodelta 1922. Nykytaiteilijoista varjoanimaatiota hyödyntää eteläafrikkalainen William Kentridge. Hänen Shadow Procession -animaationsa on vuodelta 1999 ja se on lainattu Kiasman kokoelmista.

Näyttelyn ytimen muodostavat nykytaiteen teokset, joista suurin osa on tehty tätä näyttelyä varten. Taiteilijat maalaavat, nitovat, tekevät installaatioita tai käyttävät siluettileikkaustekniikkaa oman ilmaisunsa välineenä. Yhdysvaltalainen Randal Thurston saapuu rakentamaan teostaan jo kaksi viikkoa ennen avajaisia. Hän leikkaa installaationsa osat perinteisellä, hahmon ääriviivaa korostavalla tekniikalla. Saksalaiset Andreas Kocks ja Heike Weber kerrostavat paperileikkauksensa lähes kolmiulotteisiksi reliefeiksi. Hekin viimeistelevät teoksensa paikan päällä.

Kocksin paperipohjaiset työt ja Anu Kauhaniemen maalaukset puhuvat tilasta, siitä miten paperileikkaus rikkoo sen rajat tai kuinka kadunkulmassa nähtyyn karuselliin tiivistyy kaupungin surumielinen sointi. Thurstonin, Ulla Jokisalon ja Johanna Ilvessalon teokset kuljettavat ajatukset kohti minän ja muistin todellisuutta. Taiteilijat ovat kiinnostuneita elämän rajallisuudesta ja siitä, miten aika, muisti ja tekemämme valinnat määrittävät elämämme kulkua.

Jokisalon installaation kiiltokuvahahmo katsoo meitä oudon eläinnaamarin takaa, joka sitoo ihmisen luontoon ja viettien maailmaan. Weberille luonto on paikka, ihmistä ympäröivä läpitunkematon tiheikkö, jonka lehvistö noudattaa omaa järjestäytymätöntä rytmiikkaansa. Katri Kuparisen ja Saara Ekströmin & Tom Vinkin teoksissa kohtaamme ihmisen toiminnan raadollisen puolen. Ilmastonmuutos ja lajien katoaminen ovat meidän oman toimintamme seurauksia.

Psykologi Carl Gustav Jung puhuu varjon arkkityypistä, minuuden pimeistä puolista, joita on kiusaus projisoida muihin ihmisiin − tai kokonaisiin kansanryhmiin. Etelä-Afrikassa rotuerottelun ajan kokenut Kentridge ja haitilaista verenperintöä kantava Sasha Huber tarttuvat tähän varjon poliittiseen puoleen. He puhuvat varjosta, joka tekee sorron mahdolliseksi.

Pimeistä puolistaan huolimatta varjokuvissa on jotain äärimmäisen kiehtovaa. Siluetti pelkistää mallin piirteet yksinkertaiseksi ääriviivaksi, mutta pystymme silti tunnistamaan henkilön. Tämä tunnistamisen ihme selittää ehkä, miksi siluetit ovat edelleen niin suosittuja. Ja koska monilla meistä on siluetti seinällään, pyysimme yleisöä tuomaan niitä mukaan näyttelyyn. Pääosa kuva-aineistosta on kotimaista tekoa, mutta mukaan mahtuu myös muutamia ulkomailta hankittu työ. Vain vähän ennen näyttelyn avautumista näyttelyyn saatiin vielä 13-vuotiaan Axel Gallénin (1865−1931) sukulaisistaan leikkaamia siluetteja, jotka pääsevät nyt ensimmäistä kertaa julkisesti esille.

Kiitokset Emil Cedercreutzin museo, Goethe-Institut Finnland ja Taiteen edistämiskeskus.

NÄYTTELYSSÄ TAPAHTUU

YLEISÖOPASTUKSET ke klo 17.30
11.9. | 2.10. | 6.11. | 11.12.

LUENTOSARJA ke klo 17.30
9.10. Sirkka Lekman: Siluettitaiteeni tarina
23.10. Taidehistorian professori Annika Waenerberg: Luovuuden ydin – Emil Cedercreutz siluettitaiteilijana
13.11. Toimittaja Harri Römpötti: Animoituja varjoja - Lotte Reinigerin ja William Kentridgen taide
27.11. Ulla Jokisalo: Taiteeni tarina

KERAVAN SIRKUSMARKKINAT 7.−8.9., ilmainen sisäänpääsy
La 7.9. varttiopastuksia klo 12, 13, 15.30
La 7.9. Meet the artists: Andreas Kocks and Heike Weber (in English) klo 14
Su 8.9. Särkänniemen siluettitaiteilija Väinö Kemppainen leikkaa siluettimuotokuvia klo 12−16 (10€/kpl).

Näyttelyterveisin,
Sinkan info
puh. 040 318 4300
email: sinkka at kerava.fi<mailto:sinkka at kerava.fi>
(Info palvelee museon aukioloaikoina)

Taide- ja museokeskus Sinkka
Kultasepänkatu 2
04250 Kerava
www.sinkka.fi<http://www.sinkka.fi/>