[Nayttelyposti] Pohjanmaan museossa voi ihailla kauneimpia koulutauluja / På Österbottens museum kan man beundra de vackraste skolplanscherna

[Kalliokoski Ulla]

https://www.sttinfo.fi/tiedote/pohjanmaan-museossa-voi-ihailla-kauneimpia-koulutauluja?publisherId=67975446&releaseId=69868923
https://www.sttinfo.fi/tiedote/pa-osterbottens-museum-kan-man-beundra-de-vackraste-skolplanscherna?publisherId=67975446&releaseId=69868928

POHJANMAAN MUSEOSSA VOI IHAILLA KAUNEIMPIA KOULUTAULUJA

Pohjanmaan museossa Vaasassa avautuu 15. marraskuuta näyttely, jossa on esillä lähes sata vanhaa koulutaulua. Tauluja on käytetty Porvoon kuurojenkoulussa ja ne kuuluvat Kuurojen museon kokoelmaan, jota säilytetään näyttelyn tuottaneella Työväenmuseo Werstaalla Tampereella. Näyttely on avoinna 29.3.2020 saakka.

Tutkija Minna Vihla Vaasan kaupungin museoista kertoo, että Pohjanmaan museossa nähdään upeasti piirrettyjä opetustauluja, joissa on monia mielenkiintoisia yksityiskohtia.

- Näyttelyyn on myös sisustettu koululuokka Pohjanmaan museon kokoelmista. Luokassa on esillä opetuksessa käytettyjä välineitä, esimerkiksi helmitaulu, kartta ja avaruushavaintomalli, Vihla lisää.

Aikansa tehokas opetusväline

Koulutaulut olivat 1900-luvun alkupuoliskolla olennainen osa kansakoulujen opetusmateriaalia. Isokokoinen ja värikäs taulu oli opetusvälineenä tehokas, koska tuon ajan oppikirjoissa oli vain vähän kuvia. Tehoa lisättiin tekemällä taulun paljastamisesta oppitunnilla jännittävä hetki ja kertaamalla asioita saman taulun äärellä moneen otteeseen.

Taulujen valmistus alkoi 1800-luvulla Saksassa sekä Ranskassa ja Suomessa niitä alettiin painaa 1900-luvun alussa. Taulut painettiin useimmiten litografioina eli kivipainotyönä. Aiheet kattoivat kansakoulun opetuksen tarpeet uskonnosta urheiluun.

Taulujen sisällön suunnittelivat aikansa arvostetut tutkijat ja opetuksen asiantuntijat, ja taulujen kuvittajiin kuului aikansa merkittäviä taiteilijoita. Vain osa taiteilijoista kuitenkin signeerasi työnsä, eikä suurinta osaa taulujen kuvittajista tunneta.

Nykyään suosittuja sisustusesineitä
Kalliita koulutauluja käytettiin vuosikymmenestä toiseen ja niistä otettiin myös uusintapainoksia. Esimerkiksi Ebba Masalinin piirtämiä Otavan julkaisemia mustapohjaisia kasvitauluja painettiin seitsemällä vuosikymmenellä aina 1960-luvulle saakka.
Koulutaulut siirrettiin 1960- ja 1970-luvuilla luokkien seiniltä varastojen uumeniin, kun opetusvälineet kehittyivät ja yhteiskunta sekä koulutusjärjestelmä muuttuivat. Kyläkoulujen lakkauttamisen myötä monet tauluista päätyivät huutokauppoihin ja sieltä edelleen myös kotien seinille suosituiksi sisustusesineiksi.

Tapahtumia

Yleisöopastukset pidetään joka kuukauden toinen sunnuntai ruotsiksi klo 13 ja suomeksi klo 14.

Näyttelyyn on ilmainen sisäänpääsy kansainvälisenä vammaistenpäivänä tiistaina 3.12. Näyttelyssä järjestetään tuolloin erityisopastuksia, muun muassa kuvailutulkkauksia suomeksi ja ruotsiksi.

Tiedotuskuvat: https://oc.vaasa.fi/index.php/s/4QmbQ3A0tpGNG8c

Lisätietoja antaa: tutkija Minna Vihla, Vaasan kaupungin museot, p. 040 707 5126, minna.vihla at vaasa.fi<mailto:minna.vihla at vaasa.fi>


 
-------------------------

PÅ ÖSTERBOTTENS MUSEUM KAN MAN BEUNDRA DE VACKRASTE SKOLPLANSCHERNA

På Österbottens museum i Vasa öppnas den 15 november en utställning som visar närmare hundra gamla skolplanscher. Planscherna har använts vid dövskolan i Borgå och hör till Dövas museums samling som förvaras vid Arbetarmuseet Werstas i Tammerfors. Werstas har producerat utställningen som visas till 29.3.2020.

Forskare Minna Vihla vid Vasa stads museer berättar att man på Österbottens museum får se snyggt tecknade undervisningsplanscher med många intressanta detaljer.

− På utställningen har man även inrett en skolklass av Österbottens museums samlingar. I klassen visas hjälpmedel som har använts i undervisningen, t.ex. en kulram, en karta och en åskådningsmodell av rymden, tillägger Vihla.

Ett effektivt läromedel på sin tid

Skolplanscherna var i början av 1900-talet en viktig del av folkskolornas undervisningsmaterial. En stor och färggrann plansch var ett effektivt läromedel, eftersom det bara fanns få bilder i den tidens läroböcker. Större effekt fick man genom att man gjorde avtäckandet av planschen till ett spännande ögonblick på lektionen och repeterade saker vid samma plansch i flera omgångar.

Tillverkningen av planscher inleddes på 1800-talet i Tyskland och Frankrike, och i Finland började de tryckas i början av 1900-talet. Tavlorna trycktes oftast som litografier, dvs. som stentryck. Motiven täckte folkskolans undervisningsbehov från religion till idrott.

Planschernas innehåll planerades av den tidens erkända forskare och undervisningssakkunniga, och till illustratörerna hörde betydande konstnärer. Bara en del av konstnärerna signerade sina arbeten, och när det gäller största delen av planscherna känner man inte till vem som var illustratör.

Populära inredningsföremål numera
De dyra skolplanscherna användes årtionde efter årtionde, och det togs även nya upplagor av dem. Exempelvis Ebba Masalins växtplanscher med svart botten, som publicerades av Otava, trycktes i sju årtionden ända fram till 1960-talet.
Skolplanscherna flyttades på 1960- och 1970-talen från skolklassernas väggar in i förrådens skrymslen då undervisningsmaterialen utvecklades samt samhället och utbildningssystemet ändrades. I och med nedläggningen av byskolor hamnade många av planscherna på auktioner, och därifrån även upp på väggarna i hemmen som populära inredningsföremål.

Evenemang

Utställningens guidningar för allmänheten ordnas andra söndagen varje månad kl. 13 på svenska och kl. 14 på finska.

Det är gratis inträde till utställningen på den internationella dagen för personer med funktionsnedsättning tisdagen den 3 december. På utställningen ordnas då specialguidningar, bland annat syntolkning på finska och svenska.

Informationsbilder: https://oc.vaasa.fi/index.php/s/4QmbQ3A0tpGNG8c

Mer information ger: forskare Minna Vihla, Vasa stads museer, tfn 040 707 5126, minna.vihla at vasa.fi<mailto:minna.vihla at vasa.fi>