[Nayttelyposti] Pyhiinvaeltajia Vapriikissa

[Poikajärvi Tähtitalvikki]

Suomalaiset pyhiinvaeltajat Vapriikissa

Museokeskus Vapriikki avasi 30.1. näyttelyn, joka seuraa keskiajan pyhiinvaeltajien taivalta Suomen ja Pohjoismaiden pyhiinvaelluskohteisiin sekä aina tunnetun maailman ääriin Roomaan, Santiago de Compostelaan ja Jerusalemiin asti.


Keskiajalla (n. 500–1500) lähes jokainen kristitty osallistui ainakin kerran elämässään pyhiinvaellukselle.

-       Halu kunnioittaa, pyytää apuun tai kiittää läheiseksi tunnettua pyhimystä, kirkon opetukset, aneet tai syntien anteeksi anominen olivat tärkeimpiä syitä lähteä matkaan, kertoo näyttelystä vastaava tutkija Marjo Meriluoto-Jaakkola.

Pyhän kokeminen ei kuitenkaan ollut ainoa syy lähteä vaellukselle: myös seikkailunhalu, pyhiinvaelluskirkkojen ja pyhäinjäännösten hienous sekä arjesta irtaantuminen houkuttelivat tien päälle.

-       Lähialueen pyhiinvaelluskohteet olivat miltei jokaisen saavutettavissa. Pyhiinvaellukset kuitenkin mahdollistivat ensimmäisen kerran Euroopan historiassa tavallisten ihmisten matkustamisen myös kaukomaille, Meriluoto-Jaakkola sanoo.

Vapriikin näyttelyssä kerrotaan, miten matka järjestettiin, mitä varusteita tarvittiin ja missä yövyttiin. Sekin selviää, millaista oli kulkea keskiajan teillä, mitä perillä tapahtui ja mitä matkalta tuotiin tuliaisiksi kotiin.

Hurskaat pyhiinvaeltajat matkustivat kevyesti. Asuun kuuluivat matkaviitta ja lierihattu sekä miehillä yksinkertainen tunika ja housut ja naisilla mekko. Matkatavarat mahtuivat pieneen olkalaukkuun, jossa kulkivat mukana suojeluskirje, ehkä muutama kolikko, krusifiksi ja rukousnauha sekä juomapullo. Kädessään pyhiinvaeltajalla oli keppi.

-       Asu oli vaatimaton ja korosti pyhiinvaeltajan asemaa hengellisenä kilvoittelijana. Sillä oli myös symbolista merkitystä: keppi symboloi uskoa, puku toivoa ja laukku armeliaisuutta, kertoo Meriluoto-Jaakkola.

Pyhiinvaellukset olivat hitaita, raskaita ja toisinaan vaarallisiakin matkoja, etenkin naisille. Luonto, sää, rosvojoukot ja vammat vaikeuttivat matkantekoa. Vaeltajat lohduttautuivat uskomalla, että vaikeudet vaelluksen aikana kasvattivat ihmeparanemisen mahdollisuutta ja että kuoleminen pyhimyksen haudan lähellä helpotti taivaaseen pääsyä.

Perillä kohteessa odotti palkinto: pyhäinjäännös. Se saattoi olla pyhimyksen hauta, tai muita hänen jäänteitään eli reliikkejä.

-       Mitä lähemmäs pääsi pyhimyksen hautaa ja reliikkejä, sitä suuremman niiden parantavan voiman uskottiin olleen. Sairaat nukkuivat reliikkien luona odottaen parantavan unen voimaa. Usein vaeltaja odotti apua useita päiviä, jopa viikkoja, sanoo Meriluoto-Jaakkola.

Todisteeksi pyhiinvaelluksesta ostettiin pyhiinvaellusmerkki, joka kiinnitettiin matkavaatteisiin. Esimerkiksi Santiago de Compostelasta palaavat vaeltajat tunnisti hattuun kiinnitetystä simpukasta.
Säilyneet lähteet eivät juuri kerro pyhiinvaeltajien kotiinpaluusta, mutta varsinkin pidemmiltä vaelluksilta kotiutuneilla vaeltajilla uskotaan olleen suuri vaikutusvalta yhteisöissään. Heidän maailmankuvansa oli avartunut, heillä oli tietoa suuren maailman asioista ja uusia ideoita.
Pyhiinvaellukset kiinnostavat jälleen
Pyhiinvaellusperinne on viime vuosikymmenten aikana lähtenyt Suomessa voimakkaaseen nousuun. Suomen katolinen kirkko on ollut herättelemässä uudelleen henkiin tapaa vaeltaa pyhimysten luokse, mutta nykyisin luterilaiset seurakunnatkin ovat mukana järjestämässä erilaisia kirkko- ja pyhiinvaelluksia.
Alati kasvava joukko suomalaisia käy pyhiinvaelluksella myös ulkomailla. Etenkin Santiago de Compostela on suomalaisten vaeltajien suosiossa.
Kirja
Näyttelyyn liittyy samanniminen kirja, jonka Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisi syksyllä yhteistyössä Vapriikin kanssa.
Runsaasti tapahtumia
Vapriikin tarjoaa kevään aikana tilaisuuden perehtyä keskiaikaan ja pyhiinvaelluksiin luennoilla. Luennoille on vapaa pääsy.
Vapriikin keskiviikkoluennot
Ennen luentoa klo 17 opastus Suomalaisten pyhiinvaellukset keskiajalla -näyttelyyn
Luennoille on vapaa pääsy. Luennot alkavat klo 18.
18.2. FT Jussi Hanska: Keskiaika - mikä se on?
25.2. FT Jussi Hanska: Kirkko ja luostarilaitos keskiajalla
4.3. FT Jussi Hanska: Keskiajan kirjallinen kulttuuri
11.3. FT Jussi Hanska: Pyhimykset, ihmeet ja reliikit

Sunnuntaina 15.2. Pyhiinvaellus eilen ja tänään

Kello 13 opastus Suomalaisten pyhiinvaellukset keskiajalla -näyttelyyn, pääsylipun lunastaneille.

Kello 14–15 Luento: Sari Katajala-Peltomaa: Miksi keskiaikana lähdettiin pyhiinvaellukselle?

Kello 15.30–16.30 Luento: Marjatta Lehtovirta: Pyhiinvaellukseni Santiago de Compostelaan

Kello 17–18 Luento: Olavi Hyvönen: Pyöräillen Santiago de Compostelaan

Luennoille on vapaa pääsy.


Senioriperjantai 20.3., liput eläkeläisille 2€

Kello 11 ja 12 opastus Suomalaisten Pyhiinvaellukset keskiajalla –näyttelyyn