[Nayttelyposti] Esiäitien elämänvoiman juurilla -näyttely avautuu Suomen Metsämuseo Lustossa 21.8.

[Anne Kaljunen]

TIEDOTE

21.8.2015 PUNKAHARJU

 

Esiäitien elämänvoiman juurilla – einesten emojen essuja ja myyttisiä haltia-asuja 

Myyttikehrä-ryhmän Kalevalan 180. juhlavuoden näyttely Lusto – Suomen Metsämuseossa 
21.8.2015–10.1.2016

 

Näyttely pohjautuu vanhaan suomalais-ugrilaiseen kansanperinteeseen ja sen uusiin tulkintoihin. Se nostaa esiin kansanrunouden unohdettuja naishahmoja ja naisten kädentaitoja sekä tulkitsee suomalais-karjalaisia, itämerensuomalaisia ja uralilaisia uskomusperinteitä nais- ja ekopsykologisista näkökulmista. 

 

Myyttikehrä-ryhmä on tuottanut kansanperinteen tulkintojen ja vanhan suomalaisen luontosuhteen pohjalta 16 haltia-asua sekä Eineitten emojen essut -sarjan, jotka tarinoineen ja lauluineen tarjoavat rakennuspuita suomalaisen luontosuhteen ja identiteetin elvyttämiseen ja uudistamiseen. 

 

”Metsäsuomalainen, metinen kulttuuriperintömme kertoo meille mistä tulemme, keitä olemme ja millaisiin luontoarvoihin lopultakin haluamme samaistua ja juurtua.”

 

Näyttelyn teemoja ovat mm. elämänpuu, tasapaino, ekohenkisyys, vuotuiskierto, uudelleensyntymä, kestävä elämäntapa – ja kansanperinteen naiset. Esillä on kierrätysmateriaaleista käsityönä valmistettuja pukuja, essuja ja tilkkutöitä sekä tekstiilitaideteoksia ja juurakkotöitä, musiikkia ja video. Asuissa ja essuissa on laajaan kansainväliseen kansanperinteeseen pohjautuvia koristekuvioita. Haltia-asut ja Emojen essut tekevät näkyviksi Suomen kansan vanhoissa runoissa esiintyviä, mutta unohduksiin jääneitä naishahmoja sekä niiden maailmankuvan. Kansanrunoissa ja -uskomuksissa esiintyy naispuolisia haltioita, ”Einesten emoja” tai ”emuita” eli ravinnon antajia, sukujen ja lajien kantaäitejä sekä suojelijoita.

 

Näyttely viestii naisten elämänvoimasta, asemasta ja rooleista. Se palauttaa näyttelykävijän luonnonhaltioiden kaikkea koossapitävien voimien lähteille ja takaisinantamisen käytäntöihin, ”lahjatalouteen”. Vanhassa suomalaisessa kulttuurissa vallitsi nykyisestä suuresti eroava luontosuhde, antamisen ja saamisen tasapaino kaikkien olentojen kesken. Rituaalein ja uhrein kiitettiin luonnonhaltioita niiden suomasta turvasta, avusta, suojeluksesta ja antimista. Näin luonnon ja sen haltioiden kunnioittaminen takasivat vuotuiskierron ja luonnon kestokyvyn. 

 

Naisnäkökulmasta tulkittuina naisilla oli lahjataloudessa merkittävä asema, mistä viestivät esimerkiksi luomismyytit, joissa maailma syntyy linnun munasta sekä kansanrunojen erilaiset naispuoliset luonnonhaltiat. Synnyttäret, Luojattaret, Eineitten Emuuttaret, Elättäjät, varakkahat luonnon vaimot ja monet muut naishahmot ovat kuitenkin lähes unhoon jääneitä haltioita.

 

Myyttikehrän ytimen muodostavat dosentti, FT Kaarina Kailo ja ekopsykologi Irma Heiskanen. Näyttely on tehty yhteistyössä tekstiilitaiteilijoiden Eija Keräsen ja Inkeri Kärkkäisen sekä valokuvaaja, toimittaja, tuottaja ja mediakasvattaja Kirre Koivusen ja runoilija, muusikko Sari Maanhallan kanssa. Näyttelyn tuottamista on tukenut Koneen Säätiö.   

 

Lisätietoja:
Kaarina Kailo, p. 050 375 3246 
Irma Heiskanen, p. 040 730 9308

Amanuenssi Reetta Karhunkorva, Lusto, reetta.karhunkorva at lusto.fi <mailto:reetta.karhunkorva at lusto.fi> , p. 050 328 9644

 

Tiedote- ja kuvamateriaali: www.lusto.fi <http://www.lusto.fi/> , http://www.lusto.fi/palvelut/medialle.html <http://www.lusto.fi/palvelut/medialle.html> 
 
Anne Kaljunen
tiedottaja, FM
p. 044 034 5107
s-posti: anne.kaljunen at lusto.fi

LUSTO - Suomen Metsämuseo
Lustontie 1
58450 Punkaharju
p. + 358 15 345 100
www.lusto.fi <http://www.lusto.fi/> 
www.facebook.com/lusto.fi