[Nayttelyposti] Aboa Vetuksen perusnäyttely uudistuu – keskiaikaisen kivitalon ymmärrettävyyttä lisätään

[Raila Tapio]

Aboa Vetuksen perusnäyttely uudistuu vaiheittain – havainnemateriaali valottaa kivitalon menneisyyttä



Aboa Vetus & Ars Nova -museon kulttuurihistoriallinen perusnäyttely (2005) painottuu Turun keskiajan ja Luostarikorttelin historiaan. Näyttelyä uusitaan vaiheittain. Tammikuussa 2015 julkistettiin uusimpaan tutkimukseen perustuva Aboa Vetuksen aluetta kuvaava pienoismalli.



Seuraava uudistusvaihe on nyt julkistettava osio, jossa selvennetään ns. kauppiaantalon rakennusvaiheita pienoismallin, piirrosten ja tekstien avulla. Tämä havainnemateriaali on sijoitettu raunion yhteyteen, ja se selventää raunion ymmärrettävyyttä ja auttaa museovierasta hahmottamaan, mistä nykyinen raunio muodostuu. Näyttelyn uudistettu osuus tuo esiin erityisesti rakennuksen varhaisimpia vaiheita keskiajalla.



Pienoismalli ja piirrokset kertovat historiasta



Kauppiaantaloksi kutsuttava kivirakennus on ollut käytössä aina keskiajalta 1900-luvun alkuun asti ja kokenut vuosisatojen aikana monia muutoksia. Tulkinnat rakennuksen käytöstä ja sen eri vaiheista ovat muuttuneet sekä ennen museon avaamista 1990-luvun alussa että 2000-luvulla tehdyn arkeologisen tutkimuksen ja uudelleen tulkittujen historiallisten lähteiden myötä.



Raunion viereen on sijoitettu kauppiaantalon pienoismalli, joka kuvaa rakennusta keskiajalla. Pienoismalli on osa dioraamaa, joka oli esillä, kun museo avattiin (tekijät Kaj Puumalainen, Tiina Puumalainen ja Markko Heinonen).



Rauniossa näkyvillä olevia yksityiskohtia ja rakennuksen historiaa avataan havainnollistavan kuvituksen välityksellä. Kauppiaantalon sivulla keskiajalla kulkenut poikkikuja tuodaan näkyviin seinärakenteisiin heijastettavien piirrosten avulla. Myös osia aidosta katupinnasta on jäljellä museotilassa.



Kauppiaantalo keskiajalla



Kauppiaantalo-nimitys viittaa rakennuksen asukkaisiin. Nimi perustuu Aboa Vetuksen alueen keskiaikaisista asukkaista yleisesti tehtyihin tulkintoihin. Alueelta löytynyt esineistö viittaa porvaristo- ja käsityöläisasutukseen.



Rakennuksen perustukset on ajoitettu 1390-luvulle, ja se lukeutuu Suomen vanhimpiin kivestä ja tiilestä tehtyihin asuintaloihin.



Säilyneet, museossa nähtävillä olevat kauppiaantalon kellarit olivat varastoja. Yläpuolisten asuinkerrosten määrästä ei ole varmaa tietoa, mutta todennäköisesti niitä oli yksi tai kaksi ja niiden yläpuolelle sijoittui ullakko. Seinien rakenteista päätellen pidetään mahdollisena, että kauppiaantalon ensimmäinen kerros oli yksi suuri huone.



Kellariin johti kaksi sisäänkäyntiä. Rakennuksen sivulla kulkevalle kujalle noustiin tilassa yhä näkyvää portaikkoa pitkin. Toinen sisäänkäynti kellarin joen puoleisella seinällä muurattiin myöhemmin umpeen. 1400-luvulla kauppiaantaloon rakennettiin lisäosa. Siihen kuuluneet kellarit ovat nykyisinkin osa Aboa Vetuksen rauniokokonaisuutta.



Aboa Vetuksen perusnäyttely uudistuu juhlavuoden aikana



Kauppiaantalon havainnemateriaalin lisääminen on osa Aboa Vetuksen perusnäyttelyn uudistusta ja museon 20-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Museokävijöiltä on kerätty laajasti kokemuksia ja toiveita siitä, miten Aboa Vetus & Ars Novan alueella sijaitsevan keskiaikaisen kaupunkialueen historiasta tulisi kertoa. Kuvallisen tiedon kuten piirrosten, karttojen ja pienoismallien lisääminen on ollut toivelistan kärkipäässä. Tämän vuoden tammikuussa julkaistu historiallista kaupunkirakennetta kuvaava pienoismalli ja nyt tapahtuva kauppiaantalon uudistus ovat vastaus museokävijöiden toiveisiin. Perusnäyttelyyn kuuluvien lasten toiminnallisten pisteiden ulkoasu uusittiin huhtikuun alussa.



Kauppiaantalon uudistuksesta vastasi näyttelyamanuenssi Ulla Clerc ja työryhmään kuuluivat museonjohtaja Johanna Lehto-Vahtera, museolehtori Janna Jokela ja museomestari Annika Hämäläinen. Asiantuntijoina toimivat FM, arkkitehti Panu Savolainen ja arkeologian opiskelija Ilari Aalto. Monimuotoisen visuaalisen kokonaisuuden ovat totuttaneet kuvataitelija Taru Anttila, Panu Savolainen, graafikko Timo Takala ja harjoittelija Susanna Rantanen.

Lisätietoja:
Ulla Clerc, amanuenssi
Aboa Vetus & Ars Nova
ulla.clerc at aboavetusarsnova.fi<mailto:ulla.clerc at aboavetusarsnova.fi>
p. 0207 181 643

Johanna Lehto-Vahtera, museonjohtaja
Aboa Vetus & Ars Nova
johanna.lehto-vahtera at aboavetusarsnova.fi<mailto:johanna.lehto-vahtera at aboavetusarsnova.fi>
p. 0207 181 633


--

Raila Tapio
Tiedottaja-amanuenssi (ma.)
p. 0207 181 639, 040 576 3839
raila.tapio at aboavetusarsnova.fi<mailto:raila.tapio at aboavetusarsnova.fi>

Aboa Vetus & Ars Nova
Historian ja nykytaiteen museo
Itäinen Rantakatu 4–6
20700 Turku

www.aboavetusarsnova.fi<http://www.aboavetusarsnova.fi>
www.facebook.com/aboavetusarsnova<http://www.facebook.com/aboavetusarsnova>
https://twitter.com/AVANmuseo

[http://www.aboavetusarsnova.fi/files/AVAN_20V.png]