[Nayttelyposti] Uudet näyttelyt avautuvat Sinebrychoffin taidemuseossa 4.9.2014

[Eija Pekkanen]

Uudet näyttelyt:  
Pehr Hilleström -  Välähdyksiä 1700-luvun elämästä, 4.9.2014 - 11.1.2015
Veistoksellisen kaunis (Punainen kellari),  4.9.2014–3.5.2015 		

Tukholmalaisten porvariskotien valistusajan elämä avautuu yleisölle Sinebrychoffin taidemuseossa. Ruotsalaisen taiteilijan Pehr Hilleströmin (1732−1816) teoksien kautta pääsee ainutlaatuisella tavalla suoraan 1700-luvun arkipäivään ― tavalliseen elämään tukholmalaisissa porvariskodeissa. 

Pehr Hilleström on jäänyt Suomessa vähälle huomiolle ja on meillä miltei tuntematon mestari. Sinebrychoffin taidemuseon näyttely on ensimmäinen, jossa taiteilijan tuotantoa esitetään tässä laajuudessa. Mukana on 49 teosta ruotsalaisista museoista ja yksityiskokoelmista, suurimpana yksittäisenä lainaajana Tukholman Nationalmuseum. Näyttely on suunniteltu varta vasten Sinebrychoffin taidemuseoon eikä sitä näillä näkymin tulla näkemään muualla. Kyse on siis ainutlaatuisesta mahdollisuudesta kurkistaa 1700-luvun maailmaan Hilleströmin silmin. Näyttelyn yhteydessä julkaistaan myös näyttelykirja, jonka teosesittelyt on kirjoittanut näyttelyn kuraattori FD Mikael Ahlund Tukholman Nationalmuseumista (toim. FT Kirsi Eskelinen ja  FM Reetta Kuojärvi-Närhi).

Sinebrychoffin taidemuseon ainutlaatuinen kellarimiljöö muuttuu syksyllä  veistosten näyttämöksi. Antiikin kuvanveistotaiteen mestariteosten innoittamia teoksia kokoava Veistoksellisen kaunis -näyttely esittelee Pohjois-Euroopan uusklassismin veistoshelmiä aina toukokuulle 2015 saakka.

Antiikki on aina kiehtonut taiteilijoita, etenkin kuvanveistäjiä. ”Vanhojen” teosten jäljittelemistä alettiinkin 1700-luvun loppupuolella pitää ainoana tienä kohti suurta taidetta. Antiikin kauneusihannetta etsittiin nimenomaan kreikkalaisista veistoksista. Ihannoiduista veistoksista muodostui 1700-luvulla vakiokuvasto (kaanon), jonka tuntemus kuului sen ajan yleissivistykseen. Sinebrychoffin taidemuseon näyttelyn keskipisteenä toimivat ruotsalaisen Johan Tobias Sergelin (1740–1818), tanskalaisten Bertel Thorvaldsenin (1770–1844) ja Vilhelm Bissenin (1836–1913), saksalaisen Emil Wolffin (1802–1879) sekä suomalaisten Walter Runebergin (1838–1920) ja Johannes Takasen (1849–1885) veistokset. 

Näyttelyihin liittyvät luennot ja tapahtumat:

Luento 4.9.2014 klo 18: Intendentti, FD Mikael Ahlund, Tukholman Nationalmuseum:
Pehr Hilleström (luento on englanninkielinen)

Luento 10.9.2014 klo 18: Professori Matti Klinge: 1700-luvun kahdet kasvot
1700-luku on mielenkiintoisella tavalla kaksikasvoinen. Se näkyy taiteissa, filosofiassa, suhteessa uskontoon ja talouteen, ja hyvin selvästi tuhlailevaisuuden, hienostuksen ja erotiikan keskeisyydessä ja vastaavasti yksinkertaisuuden, säästäväisyyden jopa saituuden ihannoimisessa. Vastakkain ovat Bach ja Vivaldi, Voltaire ja Rousseau, kuvataiteessa Boucher ja Chardin, politiikassa meillä hatut ja myssyt, taloudessa teollisuuden ja maatalouden ristiriita.

Luento 17.9.2014 klo 18: Dosentti Susanna Pettersson: Valtapolitiikkaa ja yläluokkaista matkailua: 1700-luku taiteen keräilyn vuosisatana
Luento vie kuulijansa Grand Tourien aikakaudelle ja katsoo eurooppalaisia kokoelmia sekä niiden muodostumista taiteen keräilyn käytäntöjen ja oman aikansa suunnannäyttäjien näkökulmasta. Miksi kokoelmia hankittiin? Mitä niillä haluttiin viestiä? Entä mikä oli erityisen muodikasta?  

24.9.2014 klo 18 Bellman-ilta museossa
Vastaava museolehtori Leena Hannula ja Bellman-kvartetti viihdyttävät yleisöä tarinoin ja musiikin sävelin.

Luento 1.10.2014 klo 18: Vastaava museolehtori Leena Hannula: 1700-luvun kauneudenhoitoa
”Muodin mukaan – à la mode. Leena Hannula kertoo 1700-luvun rokokoon kauneudenhoidon ja muodin maailmasta. 

Luento 8.10.2014 klo 18: FT, dosentti Mikko Huhtamies: Innovaatioiden leviäminen 1700-luvulla 
Dosentti Mikko Huhtamies käsittelee esitelmässään 1700-luvun teknologiaa ja utopistisia suurhankkeita Suomenlahdella. 1700-luku oli yksi innovatiivisimpia ajanjaksoja Euroopan historiassa, jolloin uudenlaista teknologiaa otettiin tai ainakin yritettiin ottaa käyttöön maalla, merellä ja ilmassa. Esitelmä perustuu Huhtamiehen syksyllä 2014 ilmestyneeseen kirjaan Pohjolan Atlantis - Uskomattomia ideoita Itämerellä (John Nurmisen Säätiö).

Luento 15.10.2014 klo 18: FT Liisa Lindgren: Johan Tobias Sergel ja klassismin perintö Suomen 1800-luvun kuvanveistossa
Johan Tobias Sergel (1740–1814) on yksi pohjoismaisen uusklassismin keskeisistä kuvanveistäjistä. Loistelias, mutta pistävän tarkkakatseinen piirtäjä ei tyytynyt veistostensa lähtökohtina vain antiikin esikuviin tai jalon yksinkertaisuuden ja hiljaisen suuruuden ihanteisiin. Sergelin oppia harjoittaa Roomassa ”antiikkia päivisin ja iltaisin opiskelua luonnon mukaan” seurasi sittemmin moni suomalainenkin kuvanveistäjä. Sergel jätti jälkensä myös Suomen julkiseen taiteeseen.

Luento 22.10.2014 klo 18: Dosentti, FT Leena Pietilä-Castrén: Antiikin kuvanveiston suomalainen kaanon
Suomeen on tuotu kreikkalais-roomalaisten veistosten kopioita pääpainoisesti 1800-luvulla. Hankintoja tehtiin opinahjoihin, yksityiskoteihin tai niihin liittyviin puutarhoihin, sekä julkisiin puistoihin. Kopiot tehtiin yleensä kipsistä, harvemmin pronssista, ja ne esittivät lähes poikkeuksetta eurooppalaisten museoiden kuuluisia veistoksia.

Luento 29.10.2014 klo 18: Amanuenssi Claudia de Brün: Taiteilijaelämää Roomassa
Kaikki tiet vievät Roomaan - ainakin 1700-luvun loppupuolen taiteilijoiden, jotka matkustivat ikuiseen kaupunkiin tutkimaan antiikin taideteoksia. Minkälaista oli Pohjois-Euroopasta saapuneiden taiteilijoiden, etenkin kuvanveistäjien, elämä taidemetropolissa? Luennolla kerrotaan mm. Johan Tobias Sergelin ja Johann Heinrich Füsslin ystäväpiiristä sekä Bertel Thorvaldsenin ateljeen toiminnasta ja vaikutuksesta laajaan taiteilijajoukkoon.

6.11.2014 klo 12‒20 Kuninkaan juhlat – ohjelmaa museossa 1700-tyyliin

Luento 12.11.2014 klo 18: FT Jessica Parland-von Essen: Estetiikan merkitys aateliskulttuurissa
Olivatko kauniit esineet, taide ja estetiikka vain pinnallista hienostelua 1700-luvulla? Mikä oli tyylin merkitys yläluokan keskuudessa? Miksi kauneus oli niin tärkeää, miksi taidetta harrastettiin? Luento käsittelee aatelin kasvatusta ja kulttuuria 1700-luvulla.

Luento 19.11.2014 klo 18: FT Johanna Ilmakunnas: Naisten työt 1700-luvulla
Piika oli naisten yleisin ansiotyö 1700-luvulla, eikä ilman piikaa toiminut sen enempää maalaistalo, pappila kuin aateliskartanokaan.  Naiset ahkeroivat monissa arjen töissä, olivatpa he piikoja, keittäjättäriä, pesijättäriä tai säätyläisrouvia, jotka valvoivat palveluskunnan töitä. Pehr Hilleström kuvaa tätä säätyläiskotien arkea monissa maalauksissaan niin palvelijoiden kuin isäntäväen näkökulmasta.

Luento 26.11.2014 klo 18: Professori Kirsi Vainio-Korhonen: Naiset kirjoittajina ja lukijoina Pehr Hilleströmin taiteessa.
Vilkas kirjeenvaihto oli 1700-luvulla kunnia-asia. Perhe- ja seurapiiriuutiset, huhut ja juorut levisivät kirjeitse. Kirjeet toivat tietoja tuoteuutuuksista ja muodista, ja niiden avulla tilattiin luksustuotteita. Suosituskirjeet auttoivat uusien suhteiden luomisessa. Kirje kävi myös kasvatusvälineestä. Tytöt ja pojat kirjoittivat vanhemmilleen ja harjoittelivat samalla kirjeenkirjoituksen tekniikkaa ja aikuisten käyttämiä puheenparsia. Kirjamarkkinat valtasivat puolestaan rakkausromaanit, jotka kuluivat molempien sukupuolien ja kaiken ikäisten käsissä. Kirjeiden ja kirjojen arki näkyy myös Pehr Hilleströmin taiteessa.


Lisätietoja näyttelyistä: 
Reetta Kuojärvi-Närhi, p. 0294 500 470, reetta.kuojarvi-narhi at siff.fi (Pehr Hilleström -näyttely)
Claudia de Brün, p. 0294 500 461, claudia.debrun at siff.fi (Veistoksellisen kaunis -näyttely)

Pääsy: 10 | 8 euroa, alle 18-v. maksutta
Opastukset: 	suomeksi lauantaisin klo 14, ruotsiksi kuukauden ensimmäisen lauantaina klo 13
Avoinna: ti, pe 10‒18 | ke, to 10‒20 | la, su 10‒17 | maanantaisin suljettu

SINEBRYCHOFFIN TAIDEMUSEO
Bulevardi 40, 00120 Helsinki, p. 0294 500 460, www.sinebrychoffintaidemuseo.fi




Eija Pekkanen
Markkinointisuunnittelija
SINEBRYCHOFFIN TAIDEMUSEO
Bulevardi 40, 00120 Helsinki
p. 040 590 8807, Eija.Pekkanen at siff.fi