[Nayttelyposti] Valtiopäivänäyttely liikkuu suomalaisen parlamentarismin juurilla

[Mustajoki Heidi]

Kansallisarkiston näyttely "Suomen Suuriruhtinanmaan wastaiselle menestykselle
- Valtiopäivät 1863-1864" valaisee monipuolisesti suomalaisen parlamentarismin
ensiaskeleita 1860-luvulla. Tapahtumat olivat osa modernisaatiota, joka muutti
autonomisen Suomen suuriruhtinaskunnan teollistuvaksi yhteiskunnaksi.

Ruotsin perinnön merkitystä korostavat näyttelyn monet asiakirjat, jotka
muistuttavat suomalaisten talonpoikien olleen edustettuina ruotsalaisilla
valtiopäivillä keskiajalta lähtien.

Esillä on mm. kuningatar Christinan ratkaisemia rahvaan valituksia 1650-luvulta,
kuten myös kuningas Kustaa III:n valtiojärjestys, joka oli voimassa koko
autonomian ajan. Venäjän keisari Aleksanteri I vahvisti nämä lait Porvoon
hallitsijavakuutuksessaan, joka sekin on nähtävillä.

Valtiopäivien takana uudistustarpeet

Keisari Aleksanteri II ryhtyi uudistuksiin, kun Venäjän kannalta
katastrofaalinen Krimin sota päättyi. Ne koskivat myös Suomea, jossa niitä ei
voitu toteuttaa ilman uusia verotuloja. Päätöksenteko veroista kuului pitkälti
maan säädyille, eli valtiopäiville.

Näyttely valaisee tätä prosessia, joka alkoi uudistustarpeiden kartoituksesta
1850-luvun lopulla ja joka eteni ns. Tammikuun valiokunnan kautta
keisarilliseen päätökseen kesäkuussa 1863 kutsua koolle valtiopäivät. Niihin
tuli valita edustajat neljästä säädystä: aatelista, papistosta, porvaristosta
ja talonpojista.

Edustajat saivat aikaan merkittäviä päätöksiä

Helsingissä kokoontuneet valtiopäivät avasi keisari Aleksanteri II juhlavin ja
komein menoin. Useat kuvat ja esineet heijastavat tätä aikalaisia epäilemättä
häikäissyttä loistoa. Esillä on mm. Aurora Karamzinin iltapuvun tarkka kopio,
keisarin valtaistuin sekä kaikkien säätyjen puhemiesten muotokuvat.

Säädyt kokoontuivat Ritarihuoneella, joka oli valmistunut vuoden 1862 lopussa.
Arkkitehti G.Th. Chiewitzin rakennuspiirustukset ovat nähtävillä, kuten monet
käsiteltyihin asioihin liittyvät asiakirjat. Edustajat päättivät mm. perustaa
maaseudulle kunnallishallinnon, antaa naimattomille naisille täysivaltaisuuden
sekä lakkauttaa ennakkosensuurin, säätyprivilegiot ja viinan kotipolton.

Näyttely on avoinna Kansallisarkistossa (Rauhankatu 17, Helsinki) 15.4.2014
saakka tiistaista perjantaihin klo 10-16, keskiviikkoisin klo 10-18. Näyttely
on suljettuna joulun ja uuden vuoden välisen ajan 23.-31.12.2013.

Vapaa pääsy. Esittelyistä ryhmille on sovittava erikseen.

Kansallisarkiston erityisesti kouluille ja oppilaitoksille suunnittelema
verkkonäyttely vuosien 1863-1864 valtiopäivistä ja valtiopäivämiehistä on
nähtävillä osoitteessa http://www.nuorteneduskunta.fi/1863.

Vuoden 1863 valtiopäiviin liittyvä julistenäyttely on tällä hetkellä esillä
Hämeenlinnan maakunta-arkistossa, jossa se on nähtävillä 13. joulukuuta asti.

Lisätietoja:
ylitarkastaja Christina Forssell, Kansallisarkisto, puh. 029 533 7011
tutkija Pertti Hakala, Kansallisarkisto, puh. 050 33 014 33
sähköpostit muotoa etunimi.sukunimi at narc.fi

**********
Heidi Mustajoki
Tiedottaja/Informatör/Information Officer
Kansallisarkisto/Riksarkivet/National Archives
PL/PB/ P.O. Box 258, FI-00171 Helsinki/Helsingfors
Rauhankatu 17, Helsinki, Finland
Puh./Tfn/Phone 029 533 7060, +358 29 533 7060
www.arkisto.fi