[Nayttelyposti] Kansainvälinen romaninaistaiteen näyttely avautuu Tampereella

To 31.Tammi. 15:05:48 EET 2013

Euroopan ensimmäinen romaninaistaiteen näyttely Minä, te ja muut avataan 
tänään Tampereella Työväenmuseo Werstaalla. Näyttely käsittelee 
romaninaisen identiteettiä ja kyseenalaistaa vanhoja perinnäistapoja. 
Useimmat näyttelyn taiteilijoista ovat romaninaisia, jotka ovat vastoin 
ennakkoluuloja nousseet ammattitaiteilijoiksi ja murtaneet ajatusta 
näkymättömästä mustalaisnaisesta.

Minä te ja muut –näyttelyyn osallistuvat kuvataiteilijat ovat Lita 
Cabellut Espanjasta, Delaine Le Bas Englannista, Sara Elter Italiasta, 
Marika Schmiedt Itävallasta, Maja Ljubotina Sloveniasta, Márta Bada ja 
Erika Lakatos Unkarista sekä Kiba Lumberg Suomesta.

Näyttelyssä on esillä 50 teosta: maalauksia, valokuvia, videoteoksia ja 
installaatioita. Lita Cabellutilta näyttelyssä on suurikokoisia 
muotokuvia. Cabellut maalaa teoksiinsa rosoisen, arpisuutta muistuttavan 
pinnan yhdistelemällä erilaisia materiaaleja. Englantilaisen Delaine Le 
Basin teokset näyttelyssä ovat installaatioita, joiden teemana on 
ulkopuolisuus sekä naisen asema. Slovenialaiselta Maja Ljubotinalta 
esillä on kollaaseja, jotka ovat koosteita tekniikoista, väreistä ja 
materiaaleista.

Näyttelyssä on esillä myös italialaisen Sara Elterin valokuvareportaasi 
Romanian romanien kohtalosta 1990-luvun lopun Italiassa. Unkarilaisen 
Erika Lakatosin näyttelyssä olevat valokuvat ovat lähempänä maalauksia 
ja tarkastelevat romanien identiteettiä kulttuurisena, poliittisena ja 
esteettisenä kysymyksenä. Marika Schmiedt Itävallasta puolestaan 
osallistuu näyttelyyn videoteoksilla, jotka käsittelevät toisen 
maailmansodan aikana natsien toimeenpanemaa romanien kansanmurhaa sekä 
rasismia nykypäivänä.

Suomesta näyttelyssä on mukana kuvataiteilija ja kirjailija Kiba 
Lumberg, joka on myös näyttelyn järjestävän Kulttuuriyhdistys Auringon 
perustaja. Lumberg on tullut tunnetuksi romaninaisen ihmisarvon 
puolustajana ja häneltä on näyttelyssä esillä maalauksia ja installaatioita.
Näyttelyn teokset on valinnut työryhmä, johon kuuluvat näyttelypäällikkö 
Ulla Jaskari Työväenmuseo Werstaalta sekä Kulttuuriyhdistys Auringosta 
kuvataiteilija Kiba Lumberg ja Kaarina Majander.

Näyttelyyn liittyvässä oheisohjelmassa on seminaari, perhetapahtuma, 
työpajoja, keskustelutilaisuuksia ja elokuvanäytöksiä. Perjantaina 1.2. 
järjestetään Werstaalla seminaari aiheesta Taide ihmisoikeuksien 
edistäjänä. Lauantaina 2.2. on koko perheen taidetapahtuma, jossa on 
työpajoja, taiteilijatapaamisia ja musiikkia. Taidetyöpajoja pidetään 
lauantaisin 23.2., 23.3. sekä 27.4. ja samoina päivinä Hotelli Tammerin 
Vihtorin kirjastossa järjestetään keskustelutilaisuudet näyttelyn 
teemoista. Elokuvanäytökset ovat maaliskuun alussa Tampereen 
lyhytelokuvajuhlien yhteydessä.

Näyttelyä ovat tukeneet Opetus- ja kulttuuriministeriö, Alfred 
Kordelinin säätiö, Koneen säätiö, Sokos Hotels Tampere ja Aamulehti. 
Minä, te ja muut –näyttely on esillä Työväenmuseo Werstaalla 
1.2.-26.5.2013. Museo on avoinna tiistaista sunnuntaihin kello 11-18 ja 
sisäänpääsy on ilmainen.

Lehdistökuvia on saatavilla osoitteessa 
www.tyovaenmuseo.fi/lehdistolle/lehdistokuvia. Näyttelyn omat sivut ovat 
osoitteessa www.romanitaide.blogspot.fi

Lisätiedot: näyttelypäällikkö Ulla Jaskari, Työväenmuseo Werstas, puh 
010 420 9263 ja Kaarina Majander, Kulttuuriyhdistys Aurinko, 050 388 
3925, kaarina.majander at gmail.com

ystävällisin terveisin

Hanna Yli-Hinkkala
museolehtori
Työväenmuseo Werstas

Työväenmuseo Werstas, Väinö Linnan aukio 8, 33210 Tampere. puh 010 420 
9220, www.tyovaenmuseo.fi. avoinna ti-su 11-18, aina vapaa pääsy.

TAITEILIJAESITTELYT

Márta Bada
s. 1951 Erdõtarcsassa Unkarissa, asuu ja työskentelee Gödöllössä Unkarissa.

Márta Bada kasvoi Unkarin maaseudulla romaniperinteen keskellä. Vuosina 
1963-1976 Bada suunnitteli ja maalasi lattialaattoja 
keramiikkatehtaassa. Myöhemmin hän kävi yksityisillä taidetunneilla. 
Vuodesta 1973 lähtien hän on maalannut säännöllisesti. Badan teoksia on 
ollut näyttelyissä vuodesta 1979 alkaen niin Unkarissa kuin 
ulkomaillakin. Teoksissaan hän kuvaa kotikaupunkiaan ja sen elämää sekä 
romanien unelmien maailmaa.

Badan maalaukset ovat yksityiskohdiltaan rikkaita ja väreiltään 
runsaita. Hänen teoksissaan heräävät henkiin kotiseudun tarinat, joita 
hänen äitinsä aikoinaan kertoi. Tarinoissa romanit elivät luonnon 
keskellä ja maisemat olivat täysin erilaiset kuin nykyään. Bada kritisoi 
teoksillaan nykyaikaa, jossa raha ratkaisee.

Lita Cabellut
s. 1961 Barcelonassa Espanjassa, asuu ja työskentelee Haagissa Alankomaissa

Lita Cabellut syntyi Barcelonan romaniyhteisöön. Lapsena hän eli 
kaduilla El Ravalin kaupunginosassa kuuluisan Ramblas-bulevardin 
tuntumassa. Seudun telakat, torit ja markkinapaikat oli köyhä, mutta 
värikäs kasvuympäristö. Yöelämä oli vilkasta ja rikollisuus kukoisti. 
Varakas espanjalainen perhe adoptoi Lita Cabellutin 12-vuotiaana ja 
tyttö hyvästeli katulapsen elämän ja prostituutiota harjoittaneen äidin.

Käänteentekevä kokemus Lita Cabellutille oli käynti Madridin 
Prado-museossa. Vanhojen mestareiden Goyan, Velazquezin, Riberan ja 
Rembrandtin teokset herättivät voimakkaan tunteen siitä, että taide 
olisi hänen elämänsä. Cabellut piti ensimmäisen näyttelynsä Barcelonassa 
jo 16-vuotiaana. Hän muutti Amsterdamiin opiskelemaan taidetta 
Rietveld-akatemiaan, missä hän oli vuosina 1982-1984. Haagissa 
taiteilija on asunut jo yli 20 vuotta. Cabellutin teoksia on ollut 
esillä Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Aasiassa. Hän on saavuttanut suuren 
suosion myös taiteen ostajien keskuudessa. Cabellut kuuluu 
amsterdamilaisen Gallery238:n kaartiin.

Cabellut maalaa suuria, tummasävyisiä muotokuvia. Hän on tutkinut eri 
materiaalien reagoimista keskenään löytääkseen elävän, arpisen pinnan. 
Cabellutin muotokuville on tyypillistä sarjallisuus. Sarjoillaan hän 
kertoo kunnioittamistaan ihmisistä, joita kohtaan hän tuntee 
myötätuntoa. Vuonna 2011 hän aloitti sarjan 50:stä 1900-luvun 
vaikutusvaltaisimmasta henkilöstä.

Sara Elter
s. 1963, asuu ja työskentelee Torinossa Italiassa

Valokuvaaja Sara Elter on kiinnostunut yhteiskunnallisista teemoista. 
Hän on tehnyt useita reportaasimatkoja eri puolille maailmaa, 
esimerkiksi 2002 hän kuvasi Irakissa kauppasaarron vaikutusta väestöön. 
Elter on toiminut lehtikuvaajana, kirjeenvaihtajana ja hänen kuviaan on 
julkaistu lukuisissa italialaisissa lehdissä. Nykyään hän toimii 
freelancerina.

Näyttelyssä olevat mustavalkoiset kuvat ovat Elterin vuonna 1998 kuvaama 
sarja Romanian romanien kohtalosta Venariassa Italiassa. Romaniperheet 
olivat kohdanneet Ceausescun diktatuurin vainoja ja väkivaltaa ja 
hakivat poliittista turvapaikkaa, mutta sitä ei myönnetty. 
Avustusjärjestöt lahjoittivat telttoja, järjestivät vettä ja vessoja ja 
myös yksityishenkilöt auttoivat romaneja. Leiri kuitenkin hajotettiin, 
sillä paikkakuntalaiset pelkäsivät sen jäävän pysyväksi. Leirin asukkaat 
katosivat, pakenivat muualle tai palasivat takaisin Romaniaan.

Erika Lakatos
s. Budapestissä Unkarissa, jossa asuu ja työskentelee

Erika Lakatos on valokuvaaja, säveltäjä ja laulaja. Hän on opiskellut 
draamaa Budapestissä, Yhdysvalloissa valokuvausta ja laulua, sekä 
toiminut New Yorkissa kuvataideopettajana. Lakatos palasi takaisin 
Unkariin 2005. Hän toimii kuvataiteilijana ja muusikkona sekä lasten ja 
nuorten kuvataideopettajana.

Lakatos yhdistää töissään valokuvaukseen maalausta ja muita tekniikoita. 
Tuloksena on tunteisiin voimakkaasti vaikuttavia ikonimaisia muotokuvia. 
Lakatos tarkastelee teoksissaan romanien identiteettiä kulttuurisena, 
poliittisena ja esteettisenä kysymyksenä.

Delaine Le Bas
s. 1965 Worthingissa Iso-Britanniassa, jossa myös asuu ja työskentelee

Le Bas on opiskellut taidetta Worthingissa ja Lontoossa. Hänen 
tuotantonsa käsittää maalauksia, veistoksia, elokuvaa, kirjailuja, 
installaatiota ja usein näitä kaikkia yhdessä. Hän on osallistunut 
useisiin kansainvälisiin näyttelyihin.

Teoksissaan Le Bas tutkii käsitteitä kansakunta, rotu ja sukupuoli ja 
tarkastelee niitä oman romanitaustansa kautta. Kuvataide on hänelle 
kokemuksellista ja konkreettista, sillä hän asuu ja työskentelee samassa 
tilassa vuorokaudet ympäri eikä taide erotu arjesta eikä arki taiteesta. 
Hän käyttää teoksissaan usein kierrätysmateriaaleja, kirpputoreilta 
löydettyjä esineitä tai hylkytavaraa, joita leimaa ulkopuolisuus kuten 
romanejakin yhteiskunnassa.

Le Bas muotoilee teoksillaan näkyväksi jakoa hyvään ja pahaan, tummaan 
ja vaaleaan sekä poliittisesti oikeaan ja väärään. Le Bas taistelee 
teoksillaan stereotypioita vastaan käyttämällä yleisesti tunnettuja 
symboleja kuten Disney-hahmoja luomaan uusia merkityksiä. Teoksissa on 
myös kritiikkiä ajatuksesta kodista naisten valtakuntana.

Maja Ljubotina
s. 1972 Ljubljanassa Jugoslaviassa, asuu ja työskentelee Ljubljanassa 
Sloveniassa

Maja Ljubotina on kuvataiteilija, pukusuunnittelija ja romaniaktivisti. 
Hän on opiskellut Belgradin taideteollisessa korkeakoulussa 
pukusuunnittelua ja toiminut teattereissa, romanien 
kulttuurifestivaaleilla ja televisiossa pukusuunnittelijana ja 
lavastajana. Ljubotina opiskelee parhaillaan kulttuuriantropologiaa ja 
tutkii serbialaisten romaniheimojen tanssi- ja pukeutumiskulttuuria. 
Ljubotina on osallistunut myös monikulttuurisuushankkeisiin Sloveniassa 
ja Serbiassa.

Ljubotinan teokset Minä, te ja muut –näyttelyssä ovat eräänlaisia 
kollaaseja tai mosaiikkeja. Aiheiltaan ne koostuvat yksilöllisestä 
tunteesta, omasta kokemuksesta, identiteetin monimuotoisista kasvoista, 
kollektiivisesta tiedosta ja kulttuurimme tosiasioista. Myös hänen 
käyttämänsä tekniikat ovat koosteita tekniikoista, väreistä ja 
materiaaleista. Ljubotina käyttää kierrätysmateriaaleja. Nainen on 
töiden keskiössä, koska perinteisesti romanikulttuurissa nainen on ollut 
varjossa näkymättömänä.

Ljubotinalle taide on eräänlainen kolmas tila, joka on jatkuvasti 
liikkeessä ylittäen kulttuurisia rajoja. Ljubotina toivoo, että hänen 
taiteensa tekisi maailmasta paremman paikan elää ja ihmisistä herkempiä 
ja suvaitsevampia ”niitä muita” kohtaan.

Kiba Lumberg
s. 1956 Lappeenrannassa, asuu ja työskentelee Helsingissä

Kiba Lumberg on kuvataiteilija ja kirjailija. Hän on opiskellut 
Helsingin konservatoriossa 1979-1981 ja Taideteollisessa korkeakoulussa 
1983-1987. Hänen teoksiaan on nähty vuodesta 1982 lähtien lukuisissa 
näyttelyissä Suomessa ja ulkomailla. Kirjailijana hän on julkaissut 
romaaneja, sarjakuvakirjoja ja lastenkirjoja. Lumberg toimii 
aktiivisesti romanitaiteilijoiden kansainvälisissä tapahtumissa ja 
yhteisöissä.

Lumberg eli romaniyhteisössä 13-vuotiaaksi, mutta ei sietänyt ajatusta 
sopeutumisesta naista alistavaan romanikulttuuriin, vaan karkasi kotoaan 
lastenkotiin. Lapsuuden kokemuksiaan hän on käsitellyt niin 
kaunokirjallisissa teoksissa kuin käsikirjoituksissakin. Memesa-trilogia 
on ensimmäinen suomalaisessa kaunokirjallisuudessa romaninaisen 
näkökulmasta kirjoitettu kuvaus mustalaisyhteisöstä. Aihetta käsitteli 
myös Lumbergin käsikirjoittama televisiosarja Tumma ja hehkuva veri 
vuosina 1997-1998, joka nosti valtavan keskustelun sekä romanikulttuurin 
sisällä että valtaväestön keskuudessa.

Kiba Lumberg on kulkenut määrätietoisesti omaa tietään huolimatta siitä, 
että joutui käymään kovia taisteluita uskottavuuden ja ihmisarvon 
puolesta. Lumbergin mukaan oman tiensä löytämistä voi luonnehtia 
ihmisyyden perustaksi. Myös vaihtoehtojen olemassaolo tekee elämästä 
elämisen arvoista. Kiba Lumberg haluaa vaikuttaa taiteen kautta 
maailmaan ja muuttaa ihmiskuvaa. Taiteen tehtävänä on tehdä maailman 
hätä näkyväksi, avata lukkoja. Elämme yltäkylläisyyden keskellä, missä 
väkivalta, huono-osaisuus ja nälkä ovat kuitenkin samaan aikaan läsnä. 
Taide voi antaa positiivisia vaihtoehtoja rakentamalla toivoa 
huomisesta. Taide läpäisee kaiken, sitä on kaikkialla ja se kuuluu kaikille.

Marika Schmiedt
s. 1966 Traunissa Itävallassa, asuu ja työskentelee Wienissä Itävallassa

Marika Schmiedt on kuvataiteilija, elokuvataiteilija ja 
freelance-tutkija. Hänen tutkimustyönsä ja videoteoksensa käsittelevät 
romanien historiaa ja erityisesti natsien toimeenpanemaa Itävallan 
romanien kansanmurhaa ja sen traumaattista perintöä.

Toisen maailmansodan aikana surmattiin 70-80 prosenttia Euroopan 
romaneista ja joukossa oli Schmiedtin omia perheenjäseniä. Kansanmurha 
on jäämässä unohduksiin ja romaneita kohtaan on alkanut nousta uudelleen 
Euroopassa vihanlietsontaa, jota toisaalta ruokkii välinpitämättömyys. 
Teoksillaan Schmiedt pyrkii paljastamaan rasismin monimuotoisuutta ja 
luomaan tilaa keskustelulle, vuoropuhelulle ja kriittiselle 
tietoisuudelle sekä estämään syrjinnän jatkumisen.

KOOSTE NÄYTTELYN OHEISOHJELMASTA

TAIDE IHMISOIKEUKSIEN EDISTÄJÄNÄ –SEMINAARI 1.2.2013 KLO 10-16
TYÖVÄENMUSEO WERSTAS, AUDITORIO

Ohjelma

Klo 10.00-10.30
Aamukahvi

Klo 10.30-11.00
Tervetulosanat ja näyttelyn taiteilijoiden esittely

Klo 11.00-11.20
Muutamia seminaarin teemaan johdattavia kysymyksiä, kuraattori Marketta 
Haila

klo 11.20-12.10
Taiteilijuuden, sukupuolen ja romanina olemisen hankala yhdistelmä, 
emeritaprofessori Kaija Heikkinen

klo 12.10-12.45
Romanitaiteilijan uskottavuus nykytaiteen kentällä, kuvataiteilija ja 
kirjailija Kiba Lumberg

klo 12.45-13.45
Lounastauko (omakustanteinen)

klo 13.45-14.15
Romani in Europe, Artist Delaine Le Bas

klo 14.15-15.30
Paneelikeskustelu: Onko taiteen avulla mahdollisuus muuttaa maailmaa ja 
edistää ihmisoikeuksia? Panelisteina Marketta Haila, Kaija Heikkinen ja 
Kiba Lumberg. Keskustelua vetää näyttelijä ja teatteri-ilmaisun ohjaaja 
Sanna Mäkelä.

Klo 15.30-16.00
Seminaarin päätössanat ja tutustuminen Minä, te ja muut –näyttelyyn. 
Keskustelu jatkuu teosten äärellä, viinitarjoilu.

Seminaarin juontajana ja keskustelun vetäjänä näyttelijä ja 
teatteri-ilmaisun ohjaaja Sanna Mäkelä.

Seminaariin on vapaa pääsy, tervetuloa!

Järjestäjät Kulttuuriyhdistys Aurinko ry ja Työväenmuseo Werstas

MINÄ, TE JA MUUT -TAIDETAPAHTUMA KOKO PERHEELLE 2.2.2013 klo 12-16

Uusi kansainvälinen romaninaistaiteilijoiden näyttely Minä, te ja muut 
avoinna.
Taiteilijoita tavattavissa, opastettuja kierroksia.

klo 12-13.30
Kollaasityöpaja, ohjaajana kuvataiteilija Delaine de Bas. Avoin 
nonstop-paja, kesto 90 min. Työpajan kieli on englanti, avustajina 
museon henkilökuntaa.

klo 14.00
Flamencoesitys, Tampereen flamencoyhdistys

klo 15.00
Anette Åkerlund: Flamencolaulua ja suomalaisia mustalaislauluja

klo 12-16
Vaatteita paperilla – avoin nonstop-työpaja. Piirrä oma 
paperinukkepukusi tai sovita ihmisenkokoisia paperinukkevaatteita

”Mustalaishameen paino” – tule kokeilemaan suomalaisen romaninaisen 
vaatetusta. Voit myös kuvauttaa itsesi asussa
Rintamerkkipaja – avoin nonstoptyöpaja.

Satuhetkiä, Kaarina Majander lukee lapsille kirjaa Emma ja yllätysvieras
Lukunurkka

TAIDETYÖPAJAT WERSTAALLA JA KESKUSTELUT VIHTORIN KIRJASTOSSA HOTELLI 
TAMMERISSA:

Lauantai 23.2.
klo 14-15 Kollaasityöpaja Werstaalla, vetäjänä Kiba Lumberg.

klo 16-17 Keskustelutilaisuus Vihtorin kirjastossa aiheesta Mitä on 
romanitaide, onko sitä? Keskustelemassa mm. taidekriitikko Otso 
Kantokorpi ja kuvataiteilija ja kirjailija Kiba Lumberg, intendentti 
Marja Sakari ja taiteilija Nanna Susi.

Lauantai 23.3.
klo 13-14 Sarjakuvatyöpaja Werstaalla Gipsy Comix:in hengessä, vetäjänä 
Kiba Lumberg.

klo 16-17 Keskustelutilaisuus Vihtorin kirjastossa aiheesta Onko 
vapautta? Mikä on taiteen merkitys ja miten politiikka vaikuttaa 
taiteeseen? Keskustelemassa mm. Vasemmistoliiton nuorisojärjestön 
puheenjohtaja Li Andersson.ja kuvataiteilija ja kirjailija Kiba Lumberg.

Lauantai 27.4.
klo 13-14 Pukeutumiskulttuurityöpaja Werstaalla, vetäjänä Kiba Lumberg.

klo 16-17 Keskustelutilaisuus Vihtorin kirjastossa aiheesta Tämän päivän 
romaninaisten asema Euroopassa. Keskustelemassa mm. emeritaprofessori ja 
tutkija Kaija Heikkinen sekä kuvataiteilija ja kirjailija Kiba Lumberg.

TAMPERE FILM FESTIVAL, OHEISTAPAHTUMAT WERSTAALLA

Ke 6.3. klo 18-19.30 auditorio
Tumma ja hehkuva veri, televisioelokuvan osat 1 ja 2
Ohjaus Eija-Elina Bergholm, käsikirjoitus Kiba Lumberg.

To 7.3. klo 18-19.30 auditorio
Tumma ja hehkuva veri, televisioelokuvan osat 3 ja 4
Ohjaus Eija-Elina Bergholm, käsikirjoitus Kiba Lumberg.

Pe 8.3. Kansainvälinen naistenpäivä Werstaalla
klo 14-16 Puheita ja runoja Werstaan Työväentalolla, kahvitarjoilu.
klo 18-20 Dokumentteja ja lyhytelokuvia tämän päivän romaninaisten 
elämästä Euroopassa.

La 9.3. klo 18-20 auditorio
Minä, te ja muut -näyttelyn taiteilijoiden taide-elokuvia/ Me, You and 
the Others: art films of the artists
• Kiba Lumberg: Mustalaiskuvia (5’) ja Kräi (30’)
• Lita Cabellut: Shit happens 2011 - a tribute to Frida Kahlo (1:06)
• Marika Schmiedt: An undesirable Society (58:00)
• Marta Bada: Gödöllö (5:58)
• Kőszegi Edit: Three Sisters (16:00)
• Maja Ljubotina Antonescu: The fine and applied art by Maja (8:09)
• Delaine Le Bas: Chanctonbury Ravens (3:38)

Su 10.3. auditorio
klo 14.00-15.30
Tumma ja hehkuva veri, televisioelokuvan osat 1 ja 2
klo 16.00-16.30
Keskustelutilaisuus: Onko taiteella vapautta ? keskustelun vetäjänä Kiba 
Lumberg.
klo 16.30-19.00
Tumma ja hehkuva veri, televisioelokuvan osat 3 ja 4

-- 
Hanna Yli-Hinkkala
museolehtori
Työväenmuseo Werstas

Väinö Linnan aukio 8, 33210 Tampere
p. +358 (0)10 420 9228, +358 (0)50 440 1158
hanna.yli-hinkkala at tyovaenmuseo.fi
www.tyovaenmuseo.fi