[Nayttelyposti] Keskiajan historiasta uusi julkaisu ja tuoreita arkeologisia tuloksia

[Poutanen Marjo]

TIEDOTE
Uusi julkaisu Uudenmaan rannikon asuttamisesta
Lillasin tontilla on asunut varakkaita talonpoikia
Yleisöopastus arkeologisille kaivauksille 12.9.
-------------------

Uusi julkaisu Uudenmaan rannikon asuttamisesta

Vantaan kaupunginmuseo on julkaissut artikkelikokoelman Colonists on the Shores
of the Gulf of Finland - Medieval settlement in the coastal regions of Estonia
and Finland.

Artikkelit pohjautuvat esityksiin, jotka pidettiin Vantaalla 12.11.2010
seminaarissa Uudisasukkaat Suomenlahden rannikolla - Viron ja Suomen rannikon
asuttaminen keskiajalla. Seminaari oli yksi keskiajan historiaa käsittelevistä
tapahtumista vuonna 2010 alkaneessa yhteistyöprojektissa PAVAMAB -
Padise-Vantaa the Middle Ages Bridge. Se kuuluu Central Baltic Interreg  IV A
-ohjelmaan ja päättyy 2012. Projektin partnerit ovat Padisen kunta Virossa ja
Vantaan kaupunki Suomessa.

Nyt ilmestyneessä artikkelikokoelmassa on tuoretta tutkimusta rannikon
keskiajasta. FT Georg Haggrén, joka toimii historiallisen arkeologian
dosenttina Helsingin yliopistossa, käsittelee laajasti Länsi-Uudenmaan
asuttamista keskiajalla. FM Tapio Salminen Tampereen yliopistosta syventyy
artikkelissaan Padisen ja Helsingen pitäjän kontakteihin vuosina 1351-1429.
Salminen kirjoittaa parhaillaan Vantaan historiasarjan keskiaikaa käsittelevää
osuutta.

Arkeologisten tutkimusten avulla pyritään luomaan kuva keskiaikaisesta elämästä
Vantaan seudulla ja Padisen luostarissa sekä selvittämään yhteyksiä alueiden
välillä. MA arkeologi Villu Kadakas esittelee Padisen luostarin kaivausten
ensimmäiset tulokset. FM arkeologi Andreas Koivisto kertoo artikkelissaan
Vantaan Gubbackan keskiaikaisen kylän asuttamisesta ja HuK Janne Heinonen
Gubbackan maankäytöstä arkeologisen aineiston sekä keskiaikaisten lakien
valossa.

Kirjaa on saatavissa Vantaan kaupunginmuseosta.

PAVAMAB-projektin yhteistyö Padisen ja Vantaan kesken on luontevaa, sillä
alueiden välillä on ollut yhteyksiä jo keskiajalla. Vantaan edeltäjä, Helsingin
pitäjä mainitaan ensimmäisen kerran kirjallisissa lähteissä juuri Padiseen,
tarkemmin Padisen luostariin liittyvässä dokumentissa, jossa kuningas Maunu
Eerikinpoika vuonna 1351 luovuttaa luostarin munkeille kalastusoikeudet kruunun
vesiosuuksiin Vantaanjoessa.

Projekti mahdollistaa laajan tutkimustyön niin arkistoissa kuin arkeologian
saralla ja on kiinnostava keskustelufoorumi tutkijoille. Tämän julkaisun
lisäksi projekti julkaisee partnereiden tutkimusten tuloksia esittelevän kirjan
ja järjestää kiertävän näyttelyn projektin teemoista. Tulossa on myös
yleisöseminaari Virossa. Tänä kesänä projektin arkeologiset kaivaukset
Vantaalla järjestetään Mårtensbyssa, Lillasin tontilla.

Lillasin tontilla on asunut varakkaita talonpoikia

PAVAMAB-projektin puitteissa Vantaan kaupunginmuseo ja historiatoimikunta
järjestävät 18.7.-16.9.2011 arkeologiset kaivaukset Vantaan Mårtensbyssa.
Mårtensby (Martinkylä) on luultavasti ruotsalaisten uudisasukkaiden keskiajan
alussa perustama hajakylä, jossa kylän tontit ovat sijainneet peltojen keskellä
kohoavilla kumpareilla.

Kaivausalue on 1800-luvulla autioituneella Lillas-nimisellä tontilla. Lillasin
tontilla asui 1500-luvulla talonpoika Göran Bonde, joka harjoitti
talonpoikaispurjehdusta ja kävi kauppaa Tallinnassa asuvien kauppiaiden kanssa.
Historiallisissa lähteissä on säilynyt tietoja ainakin Bonden ja Tallinnassa
asuneen Helmich Ficke-nimisen kauppiaan välisestä kaupankäynnistä.

Kaivauksilta on tähän mennessä ehditty paljastaa erilaisia pihapiiriin kuuluvia
rakennusten jäänteitä. Yksi tärkeimmistä löydöistä on kaivo, jonka puurakenteet
ovat säilyneet. Kaivo on tutkimuksellisesti arvokas, koska siitä on mahdollista
löytää orgaanista ainetta: puisia ja luisia esineitä. Lisäksi kaivon
maa-aineksesta voidaan tehdä kylän viljelyhistoriasta kertovia
siitepölyanalyyseja. Kyseessä on yksi ensimmäisistä kyläkontekstissa
arkeologisesti tutkituista kaivoista Suomessa.

Arkeologisten kaivausten tavoitteena on yrittää paikantaa Lillasin tontin
1500-luvun ja mahdollisesti sitä vanhemmat maakerrokset. Tarkoituksena on luoda
arkeologian ja historiallisen lähdeaineiston avulla mahdollisimman
yksityiskohtainen kuva Lillasin tontin ja sen asukkaiden vaiheista. Löytöjä on
tullutkin paljon eri aikakausilta, varhaisimmat kivikaudelta. Göran Bonden
ajalta on löytynyt tallinnalainen penninki 1530-luvulta sekä pronssinen
oluthana 1500-luvulta. Passglas, juomapikarin pala on löytö 1500

Suurin määrä löydöistä on 1600-1700-luvuilta. Esineistä voidaan päätellä, että
Lillasin tontilla on asunut eri aikoina varakkaita asukkaita. Kaivauksissa on
paljastunut muun muassa arvokkaita, taitavasti koristeltuja kivisaviastioita
1600-luvulta, jotka ovat valmistettu nykyisen Saksan alueella. Yleensä
talonpoikaistutkimuksen yhteydessä löytömateriaali on vaatimattomampaa.

Yleisöopastus Lillasin tontin arkeologisille kaivauksille 12.9. klo 18.
Kokoontuminen opastukselle Vantaan maatalousmuseon parkkipaikalla, Nybackankuja
2.


Lisätietoja julkaisusta:
Marjo Poutanen
Museoamanuenssi
09 8392 4189
marjo.poutanen at vantaa.fi


Lisätietoja arkeologisista kaivauksista:
Andreas Koivisto
Kaivausten johtaja
050 3024926

----

Marjo Poutanen
museoamanuenssi

VANTAAN KAUPUNKI
Vantaan kaupunginmuseo
Tikkurilan vanha asema
Hertaksentie 1
01300 Vantaa
puh. 09 8392 4189
marjo.poutanen(at)vantaa.fi




The material reflects the authors views and that the Managing Authority cannot
be held liable for the information published by the project partners.