[Nayttelyposti] UUTUUSLEVY Suomalaisuus rakennettiin kuorolaulun säestyksellä

[Niemi Salla]

TIEDOTE

Suomalaisuus rakennettiin kuorolaulun säestyksellä

Kuorolaulu kytkeytyi 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa tiiviisti Suomen kulttuuriseen, yhteiskunnalliseen ja poliittiseen kehitykseen. Suomalaisen kuorolaulun sankariajan muistoja ovat sadat tuolloin sävelletyt kotimaiset kuoroteokset, jotka ovat jääneet lähes täysin unhoon, aiheetta. Monet niistä ovat laadukasta, yhä laulamisen arvoista musiikkia, joka kertoo, miten porvarillinen kulttuuri, saksalais-pohjoismainen romantiikka ja suomalainen kansallistunne kohtasivat autonomian ajan Suomessa.
          Hämäläis-Osakunnan Laulajat on kaivanut Esko Kallion johdolla musiikkikirjastojen takahuoneiden nuottikasoista kiinnostavaa, viehättävän romanttista - ja vähän hupaisaakin - suomalaisen kuoromusiikin varhaishistoriaa. Ajan aallot -levylle kootut unohtuneet laulut julkaistaan Helsingin kaupunginmuseon historiallisen äänitesarjan neljäntenä osana - olihan Helsinki jo 1800-luvulla Suomen kuoroelämän keskus, jossa suuri osa levyn teoksista on sävelletty ja esitetty.

AJAN AALLOT -LEVY JULKISTETAAN
TIISTAINA 2.11.2010 KLO 19 ASTORIA-SALISSA, ISO-ROOBERTINKATU 14.
KONSERTISSA KUULLAAN LEVYN LAULUJA JA NIIDEN TARINOITA.
VAPAA PÄÄSY.

Kuorolaulu, niin mies-, nais- kuin sekakuoroissakin, nousi kukoistukseen 1800-luvulla. Vallitseva porvarillinen kulttuuri arvosti runoutta, laulua ja viihtyisää yhdessäoloa, ja erisäätyisten ihmisten yhteen liittyneet äänet kaikuivat ajan uusia yhteiskunnallisia ihanteita, veljeyttä ja tasa-arvoa. Kuorolaulusta tuli myös keskeinen osa kansallisromantiikkaa. Kansallishenki huipentui satapäisten joukkojen ylistäessä laulaen oman maan kauneutta, ja kuoroja perustamalla isänmaan ja taiteen ilosanoma levisi joka pitäjään.

Suomen kehittyvä musiikkikulttuuri tuotti paljon kuoromusiikkia heti Paciuksesta alkaen. Sekakuorot, joita syntyi 1840-luvun lopulta alkaen kiihtyvään tahtiin, kaipasivat kotimaista laulettavaa, erityisesti suosikkirunoilijoiden Runebergin ja Topeliuksen teksteihin. Säveltäjät, niin koulutetut ammattilaiset kuin innokkaat harrastajatkin, vastasivat toiveisiin. Ruotsin- ja saksankielisten laulujen rinnalle syntyi pian myös suomenkielistä kuoromusiikkia, jota innoittivat etenkin J. H. Erkon runot.

Jo 1900-luvun alkuun mennessä Suomessa sävellettiin suuri määrä kuorolauluja, jotka olivat omana aikanaan hyvin suosittuja, muutamat aina 1950-luvulle asti. Sitten uudemmat säveltäjät Sibeliuksesta ja Kuulasta alkaen syrjäyttivät vanhat kotimaiset romantikot lähes täysin ohjelmistosta. Nykyajan laulajat ja kuulijat voivat siis nyt nauttia tuorein korvin Paciuksen lennokkaista säkeistä, Linsénin kepeistä idylleistä, Wegeliuksen sielukkaasta runollisuudesta, Merikannon vuolaista melodioista ja Järnefeltin iskevästä isänmaallisuudesta. Musiikkinautinnolle antavat syvyyttä laulujen taustat ja tarinat, jotka avaavat tien unohtuneeseen romantiikan ajan Suomeen.

Vuonna 1929 perustettu Hämäläis-Osakunnan Laulajat on Suomen vanhin akateeminen sekakuoro. Kunnianhimoisen kuoromiehen Esko Kallion vuodesta 2000 johtama HOL huipensi 80-vuotisjuhlansa keväällä 2009 julkaisemalla Lehdellä-levyn, joka sai lukuisia kiittäviä arvosteluja, oli Emma-ehdokkaana sarjassa Vuoden klassinen albumi ja valittiin Vuoden kuorolevyksi 2009. Kesäkuussa 2009 HOL palkittiin Tampereen Sävelen kuoro­katselmuksessa kolmella kultaleimalla eli korkeimman asteen luokituksella.

Laajemmin Ajan aallot -levyn taustasta kertoo www.sulasol.fi/lehti/arkisto/310/ajanaallot/

Lisätietoja antavat Helsingin kaupunginmuseon tutkija Jere Jäppinen, puh. (09) 3103 6505 tai jere.jappinen at hel.fi sekä HOL:n taiteellinen johtaja Esko Kallio, puh. 040 509 1874 tai esko.kallio at gmail.com.

Ajan aallot - sekakuoromusiikkia romantiikan ajan Helsingistä. HKMCD4. Hinta 20 euroa.


Hinta on 20 euroa (sis. alv). Levyn voi ostaa muun muassa Museokaupasta, Sofiankatu 4.