[Nayttelyposti] Kesänäyttely tuo kaivattuja klassikoita Jyväskylään

[Lokka Leena]

Jyväskylän taidemuseo
Näyttelytiedote 27.5.2010

5.6.-29.8.
Helmiä Ateneumista
Herman ja Elisabeth Hallonblad
Laatokan Karjalan mesenaatit

Jyväskylän taidemuseon Holvi, Kauppakatu 23

ti-su klo 11-18, vapaa pääsy
poikkeavat aukioloajat:
25.-26.6. suljettu
27.6. avoinna klo 11-16

avajaiset pe 4.6. klo 18
sähköinen kutsu http://www3.jkl.fi/taidemuseo/kutsu_0610.htm

Nyt on mahdollisuus nähdä Jyväskylän taidemuseon Holvissa meille kaikille tuttujen suomalaisten kuvataiteilijoiden taidetta 1860-1930 -luvuilta. Akseli Gallen-Kallela, Helene Schjerfbeck, Tyko Sallinen, Maria Wiik, Ellen Thesleff ja Ferdinand von Wright ovat kotimaisen taiteen mestareita, joiden teoksia on nähty harvoin Jyväskylässä.

Helmiä ovat mm. Helene Schjerfbeckin Kansakoulutyttö II (1908) ja Mustataustainen omakuva (1915), Ferdinand von Wrightin Metsoja soitimella (1862) ja Ensi yllätys (1880), Walter Runebergin Nukkuva Amor (1875), Magnus Enckellin Fantasia (1895), Maria Wiikin Kirkossa (1884), Väinö Kunnaksen Harmaa tanssi (1928), Otto Mäkilän Kesäyö (1938) sekä Tyko Sallisen Tukaattityttö (1914) ja Alaston (1911). Mielenkiintoisen kokonaisuuden näyttelyssä muodostavat taitelijoiden omakuvat ja muotokuvat.

Näyttelyssä heijastuvat aikakauden keskeiset teemat kansallisesta heräämisestä ja Suomen taiteen kultakaudesta 1900-luvun alkupuolen modernismiin. Muutamilla teoksilla on yhtymäkohtia myös Keski-Suomeen. Akseli Gallen-Kallela maalasi ensimmäisen version Ensi opetus -teoksestaan runebergiläisessä hengessä Keuruulla 1887, vaikkakin se lopullisesti valmistui vasta Pariisissa 1889. Yrjö Ollilan Paimentyttö (1915) on maalattu Korpilahdella. Näyttelyssä on myös korpilahtelaissyntyisen Alvar Cawénin maalaus Mimosa (1914). Näyttelyn taitelijoista Keski-Suomessa ovat maalanneet myös mm. Wilho Sjöström ja Magnus Enckell.

Laatokan Karjalan mesenaatit Herman ja Elisabeth Hallonblad
Vuonna 2009 tuli kuluneeksi sata vuotta Herman ja Elisabeth Hallonbladin testamentin täytäntöönpanosta. Sortavalalaisen valtioneuvos Herman Hallonbladin (1825-1894) ja hänen puolisonsa Elisabeth Hallonbladin (1831-1907) taidekokoelma koostuu heidän kotinsa 13 teoksesta sekä Suomen Taideyhdistyksen vuosina 1909-1943 Hallonbladien varoin ostamista maalauksista, piirustuksista, veistoksista ja taidegrafiikasta. Kokoelmaan kuuluu kaikkiaan 185 teosta, jotka ovat nykyään osa Ateneumin taidemuseon kokoelmaa ja joista Jyväskylässä on esillä 42 teosta.

Herman Hallonblad toimi Käkisalmen pormestarina ja Suomen Yhdyspankin johtajana Helsingissä. Hän omisti Hämeessä Laukon kartanon sekä Karjalassa Rytyn, Myllykylän ja Hympölän hovit. Hän avioitui 1851 sortavalalaisen Lisinka (Elisabeth) Siitoinin kanssa, jolle kauppiasisä jätti huomattavan perinnön. Hallonbladit rahoittivat myös saha- ja rautateollisuutta, tukivat musiikkielämää ja koulutusta, he olivat mm. perustamassa Sortavalan seminaaria.

Laatokan Karjalan hyväksi toiminut mesenaattipariskunta kuului aikansa merkittävimpiin suomalaiskansallisen sivistyselämän tukijoihin ja karjalaisen kulttuurin edistäjiin.

Näyttelyhankkeen alkuunpanija on Sortavala-säätiö. Kiertonäyttelyn ovat tuottaneet yhdessä Ateneumin taidemuseo, Joensuun taidemuseo ja Jyväskylän taidemuseo. Näyttelyyn liittyvän tutkimustyön on tehnyt FL Marjo-Riitta Simpanen. Kirja Helmiä Ateneumista - Laatokan Karjalan mesenaatit Herman ja Elisabeth Hallonblad (2009) on myynnissä Jyväskylän taidemuseon Holvin museokaupassa.

Näyttely on ollut esillä Joensuun taidemuseossa 19.11.2009-16.5.2010. Ateneumin taidemuseossa se on esillä 7.10.2010-14.3.2011.

Lisätietoja:
Päivimarjut Raippalinna, museonjohtaja, Jyväskylän taidemuseo, puh. 050 323 1117, etunimi.sukunimi at jkl.fi
Seija Heinänen, suunnittelija, Jyväskylän taidemuseo, puh. 050 054 2082, etunimi.sukunimi at jkl.fi

Ystävällisin terveisin

Leena Lokka
kuraattori
Jyväskylän taidemuseo

puh. (014) 266 4395
matkapuh. 050 542 05 27

leena.lokka at jkl.fi<mailto:leena.lokka at jkl.fi>

Kilpisenkatu 1D
PL 165
40101 Jyväskylä