[Nayttelyposti] Café Ehrensvärd Sederholmin talossa Helsinki-viikolla

[Niemi Salla]

TIEDOTE

Café Ehrensvärd Sederholmin talossa Helsinki-viikolla

Edelliskesien menestyksen kannustamina Helsingin kaupunginmuseo ja Palmian kokous- ja juhlapalvelut järjestävät Sederholmin talossa, Aleksanterinkatu 18, jälleen historiallisen kahvilatapahtuman Helsinki-viikolla 7.-13.6.2010 klo 11-18. Tänä vuonna vietetään kreivi Augustin Ehrensvärdin (1710-1772), Viaporin eli Suomenlinnan perustajan, syntymän 300-vuotisjuhlaa. Sen kunniaksi Café Ehrensvärd tarjoaa kolmen vuosisadan takaisia leivonnaisherkkuja, joiden unohtuneet makuyhdistelmät yllättävät tuoreella omaperäisyydellään. Alkuperäisiä reseptejä tulkiten tehdyt tortut ja kakut, vanhan talon tunnelma ja aikakauden musiikki kiidättävät mielen kahvipöydästä vuosisatojen taakse.

VIESTIMIEN EDUSTAJAT OVAT TERVETULLEITA
SEDERHOLMIN TALOON MAISTELEMAAN KAHVILAN ANTIMIA
TIISTAINA 25.5.2010 KLO 10.
ILMOITTAUTUMISET MA 24.5. KLO 12 MENNESSÄ ALLA MAINITUILLE.

Café Ehrensvärdin valikoimaan on poimittu lukuisista vanhoista ruotsalaisista keittokirjoista ajalle tyypillisiä leivonnaisreseptejä, jotka tarjoavat aavistuksen aikakauden muotimausteista ja kiehtovasti nykytottumuksista poikkeavasta makumaailmasta. Pienissä lihapasteijoissa yllättävät muskottikukka, kaneli ja korintit, kirvelileivoksessa tuntuu yrtin lakritsimainen aromi, sitruunapiiras on tuhdisti sitruunainen ja karviaisleivoksen kirpeyttä pehmentää lempeä mantelikreemi. Ehrensvärdin lempipuu oli pähkinäpensas, ja siksi hänen juhlaherkukseen on valittu ruusuveden kruunaama pähkinäleivos.
          Leivonnaisten reseptit on valinnut ja tulkinnut kaupunginmuseon tutkija Jere Jäppinen. Nykyaikaiseen suurkeittiöön ne on sovittanut Palmian keittiömestari-kondiittori Antti Mikkelä.
          Helsinki-viikolla 7.-13.6.2010 Café Ehrensvärd -tapahtuman aikaan Sederholmin talo on auki maanantaista sunnuntaihin klo 11-18. Kahvilassa kuullaan päivittäin aikakauden musiikkia Metropolian vanhan musiikin opiskelijoiden esittämänä. Kahvilassa käydessä voi tutustua myös Sederholmin talon suosittuun Yö-näyttelyyn, johon on vapaa pääsy kuten kaupunginmuseoon aina.

Kun kahvi tuli Suomeen
Turkkilaisilta omaksuttu kahvinjuonti vakiintui Länsi- ja Keski-Euroopassa säätyläisten tavaksi 1600-luvun jälkipuolella. Silloin perustettiin Euroopan ensimmäiset kahvihuoneet, joihin miehet kokoontuivat puhumaan politiikkaa. Muodikas kahvi ehti pian myös Ruotsin valtakuntaan, ja jo 1600-luvun lopulla herrasväki pääsi kahvin makuun Tukholmassa, kenties Turussa ja Helsingissäkin. Kahvinjuonti levisi vähitellen, mutta Helsingin - ja ilmeisesti koko Suomen - ensimmäinen kahvihuone avattiin vasta 1773.
          Uutta, kallista ja harvinaista juomaa nautittiin aluksi kerran viikossa sellaisenaan, ilman kahvileipää. Tuohon aikaan tunnettiin silti lukuisia suolaisia ja makeita leivonnaisia, joita nautittiin juhla-aterioilla muiden ruokalajien ohessa. Ruotsin valtakunnassa 1600-1700-luvulla laadituissa keittokirjoissa on runsaasti pasteijoiden, piiraiden ja pikkuleipien sekä munkkien ja vohvelien reseptejä. Hienojen leivonnaisten valmistus vaati erikoisvälineitä: munkki- ja torttupannuja, pikkuleipämuotteja ja vohvelirautoja, joita oli myös Helsingin vauraiden porvarien keittiöissä jo 1600-1700-lukujen vaihteessa.

Lisätietoja ja ilmoittautumiset maistelutilaisuuteen
Helsingin kaupunginmuseo: tutkija Jere Jäppinen, puh. (09) 3103 6505 tai jere.jappinen at hel.fi
Palmia: suunnittelija Tiina Ahola, puh. (09) 3102 7200 tai tiina.ahola at palmia.fi

Lisätietoja Ehrensvärdin 300-vuotisjuhlavuodesta www.suomenlinnatours.com/juhlavuosi

Sederholmin talo, Aleksanterinkatu 18, puh. 09 3103 6529.
Yö-näyttely 9.1.2011 asti. VAPAA PÄÄSY
POIKKEUSAUKIOLOAJAT MA-SU KLO 11-18 KAHVILAN AIKANA 7.-13.6.2010.
Normaalit aukioloajat ke-su klo 11-17, to klo 11-19.

Kuvateksti
Augustin Ehrensvärdkin olisi myhäillyt tyytyväisenä saadessaan eteensä valikoiman aikansa herkkuja, joita kaikki pääsevät maistamaan Sederholmin talon Café Ehrensvärdissä 7.-13.6.2010.
Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Juho Nurmi.