[Nayttelyposti] Tätä ei kehystetä Aboa Vetus & Ars Novassa

[Ulla Clerc]

Tätä ei kehystetä
7.5.--29.8.2010
Aboa Vetus & Ars Nova

Maailma on täynnä määritelmiä ja normeja. Myös taide ja kulttuuri 
jaotellaan ryhmiin, joissa niitä on helpompi käsitellä. Kaikki ei 
kuitenkaan sovi valmiiseen muottiin: aina jossain voikukka puskee päänsä 
vaikka asfaltin läpi.

Tätä ei kehystetä -näyttely kerää samalle tarjottimelle runsaan 
kattauksen taidetta, jota ei oikeastaan voi luokitella lainkaan. 
Taiteilijoista suurin osa on itseoppineita ja heidän paikakseen 
määritellään usein "marginaali" tai "ulkopuolella". Nykykansantaide, 
ITE-taide, outsidertaide, marginaalitaide ja art brut ovat käsitteitä, 
joita käytetään kun pyritään määrittelemään tätä monitahoista ja monia 
kiinnostavaa ilmiötä. Nyt avattava näyttely ei tavoittele yhtenäistä 
kertomusta. Se haastaa museon kysymään itseltään kysymyksiä: pitääkö 
taidetta määritellä, millaisia tekijöitä nostetaan näkyville, millainen 
taide koetaan tärkeäksi? Täsmällisiä vastauksia ei ole. Näyttelyssä 
kuitenkin tarkastellaan nykykansantaiteen eri puolia ja pyritään 
avaamaan marginaalissa syntyneen taiteen ympärille muodostuneita 
käsitteitä. Näyttely on kokoelma "hyviä juttuja": estotonta luovuutta, 
huikeita taidonnäytteitä, koskettavaa suoruutta ja yllättäviä havaintoja.

Näyttely on esillä Ars Novan molemmissa kerroksissa. Ensimmäinen kerros 
on omistettu suomalaiselle nykykansantaiteelle, jolle on jo vakiintunut 
nimitys ITE-taide. Taiteilijat on valinnut ITE-bongaaja Erkki Pirtola, 
joka on vuosia dokumentoinut itseoppineita taiteilijoita ja heidän 
teoksiaan heidän työhuoneissaan -- puutarhoissa, vinteissä, 
ulkorakennuksissa. Pirtolan tarjoilema runsas kattaus osoittaa miten 
monia puolia pelkästään suomalaisessa nykykansantaiteessa on. Mukana on 
myös nuoria koulutettuja taiteilijoita, jotka taiteellisessa työssään 
kulkevat omia teitään.

Näyttelyn suomalaiset taiteilijat ovat Tyko Elo, Esa Hocksell, Olli 
Hopia, Enni Id, Alpo Koivumäki, Liisa Kuoppala, Petri Martikainen, 
Kirsti Mäki, Ritva Nurmi, Erkki Pekkarinen, Jorma Pihl, Maija Saksman, 
Ilmari Salminen, Helinä Savonen, Johannes Setälä, Seppo Suomensyrjä, 
Tuija Teiska, Teemu Tuonela, Samuli Turtiainen, Jussi Tukiainen, Tixa ja 
Vesa Väänänen.

Museon toisessa kerroksessa on esillä amanuenssi Silja Lehtosen ja 
museonjohtaja Johanna Lehto-Vahteran kuratoima kokonaisuus, jossa 
itseoppineiden taidetta katsotaan eurooppalaisesta näkökulmasta. Tänä 
päivänä etenkin Sveitsissä, Ranskassa ja Yhdysvalloissa taiteen 
marginaali on saavuttanut vahvan aseman museoissa ja keräilijöiden 
keskuudessa. Näyttelyyn on lainattu outsider-taidetta Sveitsistä 
Zürichissa sijaitsevalta Galerie Susi Brunnerilta ja keräilijä Max E. 
Ammannilta. Sekä Susi Brunner että Max E. Ammann ovat keränneet suuret 
kokoelmat piirustuksia ja maalauksia mm. sveitsiläisiltä, italialaisilta 
ja ranskalaisilta taiteilijoilta. Kokoelmien teokset vievät lähelle art 
brut -termin juuria, sillä useimmat niistä ovat psykiatristen potilaiden 
tekemiä. Sveitsistä lainatut teokset eroavat näkyvästi ensimmäisessä 
kerroksessa esillä olevista suomalaisten teoksista. Sisällöt, 
työskentelytavat ja tekijöiden lähtökohdat ovat erilaiset. Suomalaisissa 
ITE-teoksissa materiaalin tuntu, luonnonläheisyys ja moniaistillisuus 
ovat pinnalla, kun taas
eurooppalaisessa outsider-taiteessa piirustus ja maalaus hallitsevat.

Kokonaisuudessa esiintyvät Martine Copenaut (Belgia), Paul Duhem 
(Belgia), John Elsas (Saksa), Martha Grunenwaldt (Belgia), Marian Koopen 
(Alankomaat), Helmut Nimczewski (Saksa), Evert Panis (Alankomaat),  
Marco Raugei (Italia), Alain Signori (Ranska), Kata Smolenicky (Sveitsi) 
ja Oswald Tschirtner (Itävalta).

Toisessa kerroksessa on lisäksi esillä koko näyttelyn inspiraatio, 
tanskalainen taiteilija Henry Heerup (1907--1993). Tätä ei kehystetä 
-näyttely sai alkunsa Cobra-ryhmän näyttelystä Ars Novassa 2008. 
Heerupin teoksia ei ollut mukana näyttelyssä, mutta hänen 
taideideologiansa jäi itämään uusia ideoita. Heerup oli kuvanveistäjä ja 
maalari, jonka tuotanto oli laaja. Sen joukossa on myös suuri määrä 
romuveistoksia, joita Heerup asetti ensimmäistä kertaa näytteille jo 
1930-luvulla. Heerup oli keräilijä ja tuunauksen mestari. Hän oli myös 
näkijä: hänelle teoksen muoto ja luonne olivat näkyvissä romuesineissä 
ja kivissä, joista hän taiteilijana houkutteli ja toi näkyviin 
materiaalin kätkemän hahmon. Henry Heerupin teokset ovat lainassa Heerup 
Museumista Tanskasta.

*Videotreffit!* Erkki Pirtola näyttää vuosien varrella keräämäänsä 
videoaineistoa ja kertoo tapaamistaan taiteilijoista 26.5. ja 25.8. klo 
17.30 Aboa Vetus & Ars Novassa.

Kuvia näyttelystä on nähtävillä Aboa Vetus & Ars Novan internetsivuilla 
osoitteessa www.aboavetusarsnova.fi/fi/nayttelyt/tata-ei-kehysteta 
<http://www.aboavetusarsnova.fi/fi/nayttelyt/tata-ei-kehysteta>.

Lisätiedot:
Silja Lehtonen, amanuenssi
p. (02) 279 4916 tai (0400) 347 522
silja.lehtonen at aboavetusarsnova.fi 
<mailto:silja.lehtonen at aboavetusarsnova.fi>

Johanna Lehto-Vahtera, museonjohtaja
p. (02) 279 4919 tai (0440) 800 227
johanna.lehto-vahtera at aboavetusarsnova.fi 
<mailto:johanna.lehto-vahtera at aboavetusarsnova.fi>

Aboa Vetus & Ars Nova
Itäinen Rantakatu 4-6
20700 Turku
p. (02) 250 0552
www.aboavetusarsnova.fi <http://www.aboavetusarsnova.fi>
Museo on avoinna joka päivä klo 11-19

-- 
Ulla Clerc
Tiedottaja
Aboa Vetus&  Ars Nova
+358 2 279 4914
+358 40 576 3839
ulla.clerc at aboavetusarsnova.fi

Aboa Vetus&  Ars Nova
Historian ja nykytaiteen museo