[Nayttelyposti] Lenin-museossa Johannes Heinosen maalauksia talvisodasta

[Leena Kakko]

Johannes Heinonen: Maalauksia talvisodasta
Lenin-museossa 4.3.-3.5.2010

Talvisota-teossarjani on omistettu isälleni ja muille sotaveteraaneille. 
Lapsuudessa ja nuoruudessa kuuntelin paljon näiden veteraanien pohtivia 
kertomuksia rintamalla olosta.

Isäni analysoi joskus, mikä sai hänet lähtemään 17-vuotiaana 
nuorukaisena rintamalle. Hän piti ympäristön paineita niin kovina, että 
hänenkin oli lähdettävä sotimaan. Paineita aiheuttivat mm. 
Suojeluskunta, Lotta-Svärd sekä muut isänmaalliset sotaa ihannoivat 
järjestöt.

Hän mainitsi myös, että koulussa heille opetettiin fasistisia Suur-Suomi 
aatteita ja ihanteita, joissa Suomen rajat piirrettiin miekalla Uraliin 
asti ja sen mukaan Suomella olisi historiallinen kutsumus länsimaisen 
sivistyksen suojaamisessa Ryssältä, sekä bolsevismin hävitys. Kansan 
suussa talvisotaa kutsuttiin Erkon sodaksi. Eljas Erkko oli 
rauhanneuvotteluissa sitkeästi kannassa, ettei yhtään maata vuokrata 
Ryssälle.

Isäni muisteli sotia järjettöminä, epäinhimillisen raakuuden, pelon ja 
kauhun näyttämöinä, joissa tuhoamalla saavutettiin puolin ja toisin 
mittaamatonta kärsimystä. Hänen ajatteluunsa sodat tekivät pysyvän 
pasifistisen, rauhaa kunnioittavan ja elämää rakastavan majan, eikä hän 
hyväksynyt enää minkäänlaista väkivaltaa.

Uutinen tästä ajasta: Itsenäisyyden juhlaparaatissa 6.12.2006 
Jyväskylässä 87-vuotias sotaveteraani (ent. poliisi) teki näkyvän 
sodanvastaisen mielenilmauksen, nousten kutsuvierasaitiosta ja 
heittäytyen panssarivaunun telaketjujen ruhjomaksi.

Veteraanilla oli vapaudenristi ja muita kunniamerkkejä rinnassaan. 
Sotaveteraani oli sanonut vaunujen lähestyessä, ettei tämmöisiä 
kapineita saisi maailmassa olla enää olemassakaan.

Glorifioivan kansallisen sotahistorian buumille suurimman nosteen antoi 
tietenkin Neuvostoliiton hajoaminen vuonna 1991. Tulkinnat Suomen 
roolista toisessa maailmansodassa muuttuivat.

Vuoden 2004 ”Suurin Suomalainen” - äänestyksen ykkösnimet olivat 
Mannerheim ja Ryti. Osa historioitsijoista on arvostellut 
uuspatrioottista sotavuosien romantisoimista. Vielä tällä hetkellä 
kysymys Suomen roolista sodassa on kansakunnalle kuitenkin mitä 
ilmeisimmin herkkä piste.
Talvisotaa kuvataan kansaa yhdistäneenä tapahtumana.

Talvisodan tappion jälkeen Suomen poliittinen ja sotilaallinen johto 
omaksui käsityksen, jonka mukaan maan tuli varustautua uuteen sotaan, 
tällä kertaa hyökkäyssotaan Suur-Saksan rinnalla.
Siinä sodassa piti Karjala valloittaman takaisin.

Talvisota oli selkeästi puolustussota, jatkosota taas hyökkäyssota.

-- 
Leena Kakko
Museolehtori - Curator
Lenin-museo - The Lenin Museum
Hämeenpuisto 28, FI-33200 TAMPERE
Tel. +358-3-2768124, +358-40-5905665
Fax. +358-3-2768121