[Nayttelyposti] VL: Lauluja romantiikan ajan Helsingistä

[Niemi Salla]

TIEDOTE

Lauluja romantiikan ajan Helsingistä

Helsingin kaupunginmuseon historiallisen äänilevysarjan kolmas osa "Liebeslied - lauluja romantiikan ajan Helsingistä" tarjoaa harvinaisen kokoelman Helsingissä 1800-luvulla sävellettyjä ja laulettuja, aiheetta unohdettuja liedejä. Metropolia Ammattikorkeakoulun nuoret muusikot herättävät henkiin romantiikan ajan säätyläissalongit, joissa musisoiva nuoriso sai kuulijain silmät kostumaan laulamalla milloin lemmen iloista ja suruista, milloin rakkaudesta isänmaahan. Levy julkistetaan sunnuntaina 7.2.2010 klo 15 Helsingin kaupungintalon, Pohjoisesplanadi 11-13, juhlasalissa ilmaiskonsertissa, jossa esitetään levyn lauluja ja kerrotaan niiden taustasta.

Laulu kukoisti romantiikan aikaan 1800-luvulla. Runoutta arvostettiin, ja laulaen runon sisältö voitiin ilmaista tunteisiin vetoavalla tavalla. Kuulijoiden oli sopivaa eläytyä vahvasti musiikkiin ja sen sanomaan ja liikuttua kyyneliin asti. Ihmisäänen kauneutta ylistettiin, ja ajalle ominainen virtuoosien palvonta teki tunnetuimmista - monista suomalaisistakin - laulajista ihailtuja kansainvälisiä tähtiä.

Pianon säestämä yksinlaulu oli myös intiimiä kotimusiikkia, jolla oli tärkeä osa romantiikan ajan kotia ja perhettä korostavassa porvariskulttuurissa. Laulu- ja soittotaitoa pidettiin sivistyksen merkkinä, ja musiikinopinnot kuuluivat säätyläisten, eritoten tyttöjen, kasvatukseen.

Suomen kehittyvä säveltaide tuotti runsaasti pienimuotoista laulumusiikkia, joka oli omana aikanaan arvostettua ja ylsi parhaimmillaan kansainväliselle tasolle. Kaikki säveltäjät, tutuimpina Fredrik Pacius, Karl Collan ja Oskar Merikanto, laativat lauluja, usein kotimaisten suosikkirunoilijoiden, J. L. Runebergin, Zachris Topeliuksen ja J. H. Erkon, säkeisiin. Heidän varjostaan löytyy monia unhoon jääneitä tekijöitä, kuten Richard Faltin, Filip von Schantz, Gabriel Linsén ja Ernst Fabritius, joiden hienot laulut heijastavat kiintoisasti 1800-luvun Suomen tiiviitä yhteyksiä muuhun Eurooppaan ja omaperäisen suomalaisen kulttuurin kehitystä.

Romanttisten laulujen aiheina rakkauden ilot ja surut olivat keskeisiä, mutta romanttisen runoilijan ja säveltäjän käsissä myös luonto, metsät ja vesimaisemat, kukat, puut ja varsinkin linnut hehkuivat tunteen paloa. Vuoden- ja vuorokaudenaikojen vaihtelu kietoutui lauluissa tunteisiin ja aatteisiin.

Myös kansallisromantiikka kuului ajan aatteisiin. Vaikka laulujen musiikilliset esikuvat ja usein tekstitkin lainattiin romantiikan ydinalueelta saksankielisestä Euroopasta, omaperäistä, kotimaisiin runoihin sävellettyä laulettavaa kaivattiin kiihkeästi. Myös suomalaisuusaatteen kehitys heijastui laulun maailmaan: kansanlauluja ihailtiin ja suomestakin haluttiin tehdä taidelaulun kieli.

Levy jatkaa museon ja Metropolian yhteistyötä
Helsingin kaupunginmuseon ja Metropolia Ammattikorkeakoulun musiikin koulutusohjelman monivuotinen yhteistyö on tuottanut jo useita konsertteja ja musiikillisia lastenopastuksia. Yhteisvoimin on myös julkaistu äänitteinä Helsingin unohtunutta musiikinhistoriaa. Kajsaniemi-polka-levy esittelee 1800-luvun pianomusiikkia ja Ulrica-levy kartanomusiikkia 1700-luvulta. Levyjä tuottaa museon tutkija Jere Jäppinen. Metropolian opiskelijat ja opettajat ovat tarttuneet innokkaasti tuntemattoman ohjelmiston haasteisiin.

Lisätietoja antaa tutkija Jere Jäppinen puh. (09) 3103 6505 tai jere.jappinen at hel.fi<mailto:jere.jappinen at hel.fi>.

Soivia näytteitä levyn musiikista on levytiedotteen yhteydessä osoitteessa www.helsinginkaupunginmuseo.fi

Liebeslied - lauluja romantiikan ajan Helsingistä. HKMCD3. Hinta 17 euroa.


Hinta on 17 euroa (sis. alv). Levyn voi ostaa Museokaupasta, Sofiankatu 4.