[Nayttelyposti] Helsingin 1800-luvun porrashuoneet kartoitettu

[Niemi Salla]

TIEDOTE

Helsingin 1800-luvun porrashuoneet kartoitettu

Helsingin kaupunginmuseo kartoittaa kantakaupungin asuinkerrostalojen porrashuoneita. Ensivaiheena on valmistunut Arkkitehtitoimisto Sari Schulmanin laatima inventointi 1800-luvun rakennusten portaikoista. Työ jatkuu tänä vuonna 1900-luvun alun taloissa. Tavoitteena on tutkia ja jakaa tietoa kaupungin vanhimmista ja arvokkaimmista asuinkerrostaloista. Aineisto kertoo yli sadan vuoden takaisesta elämänmenosta, arkkitehtuurivirtauksista ja tekniikan kehityksestä sekä näyttävissä pääportaissa että vaatimattomissa keittiönrapuissa.

Porrashuoneet ovat siirtymätiloja kadun ja kodin, julkisen ja yksityisen tilan välillä. Ne välittävät ensimmäisen mielikuvan rakennuksesta ja sen asukkaista huokuen joskus runsautta ja koristeellisuutta, joskus niukkuutta ja selkeyttä. Porrashuoneet kuvastavat aikansa yhteiskunnan sosiaalisia rakenteita ja arvojärjestystä. 1800-luvun porvaristaloissa sisäänkäynnit ja avarat pääportaat olivat edustustiloja, jotka viestivät taidokkaine katto- ja seinämaalauksineen talon vauraudesta. Pihasiipien sivuportaikot olivat yleensä ahtaampia ja karumpia. Palvelijoiden käyttämät talous- eli keittiönraput, niin sanotut piianportaat, puolestaan rakennettiin kapeiksi ja jyrkiksi eikä niitä koristeltu. Keittiönraput oli tarkoitettu ruokatavaran, halkojen ja ennen vesiklosettien yleistymistä myös kuivakäymälöiden jäteastioiden kuljetukseen. 1920-luvulle tultaessa erillisiä keittiönportaita ei juuri enää tehty.

Portaikkojen askelmien ja tasanteiden lattiat tehtiin 1800-luvun lopulla yleensä mosaiikkibetonista, kalkkikivestä tai kuvioiduista betonilaatoista, joskus myös puusta. Porraskaiteet olivat yleensä valurautaa tai terästä. Vanhimmat koristekaiteet koottiin valurautaisista, sarjavalmisteisista elementeistä, jotka edustavat 1800-luvun lopun uusrenessanssityyliä. Vaatimattomammat, mutta yksityiskohdiltaan huolitellut teräspinnakaiteet tehtiin paikan päällä erilaisia teräsprofiileja hyväksi käyttäen.

Vastikään inventoiduille 1800-luvun porrashuoneille ovat ominaisia taidokkaat koristemaalaukset. 1800-luvun lopulla historistiset tyylisuuntaukset olivat suosiossa ja maalausten aiheita ammennettiin paljolti antiikista ja siitä sovelletusta klassisismista. Suositut mallikirjat innoittivat tekemään koristemaalauksia enemmän kuin koskaan aiemmin. Värit olivat runsaita ja usein voimakkaita. Maalauskoristelut olivat hyvin monipuolisia aina kolmiulotteisiksi maalattujen kehyslistojen reunustamista kentistä marmorin ja erilaisten puulajien jäljittelyyn eli ootraukseen. Yleisiä olivat myös käsivara- tai sablonimaalatut boordit ja taivasta jäljittelevät kattomaalaukset, joissa muun muassa putot, muusat ja groteskit leijuvat pilvien ja kasviornamenttien joukossa. Kattomaalauksia kehystivät voimakkaat listat. Klassisoivien aiheiden lisäksi myös art nouveaun ensituulahdukset ilmenevät 1800-luvun viimeisten vuosien porrashuoneissa.

Inventoitujen 301:n porrashuoneen nykytila on vaihteleva. Osa on harvinaisen hyvin säilyneitä ja siten huomattavan arvokkaita. Useassa kohteessa koristemaalaukset on taas peitetty yksivärisellä maalipinnalla tai on tehty muita tilan autenttisuuteen vaikuttavia muutoksia. Joskus myös ennallistavat päällemaalaukset ovat johtaneet alkuperäisyyden tunnelman vähenemiseen ja patinan häviämiseen.

Helsingin kaupunginmuseon inventointityö jatkuu 1900-luvun alun porrashuoneissa, joissa art nouveaun kaarevat muodot, tyylitellyt kasviaiheiset ornamentit ja kansallisromanttiset aiheet ovat jo valtavirtaa. Inventointityön tuloksista on myös suunnitteilla julkaisu.

Lisätietoja
Anne Mäkinen, kulttuuriympäristöyksikön päällikkö, p. (09) 3103 6486 tai anne.makinen at hel.fi
Maarit Henttonen, tutkija, kulttuuriympäristöyksikkö, p. (09) 3103 6473 tai maarit.henttonen at hel.fi

Lehdistökuvia on osoitteessa www.hel2.fi/kaumuseo/lehdistokuvat/porrashuoneet

KUVATEKSTIT

0649
Vuonna 1889 rakennetussa Snellmaninkatu 29 A:ssa porrastasanteita peittävät värikkäät laatat.
Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Sari Schulman.

1692
Theodor Höijerin piirtämässä Eerikinkatu 4:ssä vuodelta 1896 ahdas keittiönporras halko- ja ruokakomeroineen kertoo arjen pyörittämisestä komeiden edustusportaikkojen maailman kulisseissa. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Sari Schulman.

5910
Arkkitehti Florentin Granholmin suunnitteleman, vuonna 1896 valmistuneen Lönnrotinkatu 3:n A-porras huipentuu kattomaalausten groteskiaiheiden kehystämiin vertauskuvallisiin taivasnäkymiin.
Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Sari Schulman.

7011
Arkkitehti Theodor Höijerin komean Erottajankatu 19 A:n (1892) porrashuoneiden seinät ja katot koristeli alun perin Salomon Wuorion maalausliike. Myöhemmin päällemaalatut koristeet otettiin osittain esille vuoden 1998 peruskorjauksessa.
Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Sari Schulman.

7195
Satamakatu 2:ssa (Gustaf Nyström, 1897) komean portaikon holvikatto on koristeltu vaalein uusrenessanssiornamentein. Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Sari Schulman.

7339
Arkkitehti Usko Nyströmin piirtämässä, vuonna 1898 rakennetussa Annankatu 12 A:ssa jälkikäteen tehty hissi on sovitettu kauniisti hienoon porrashuoneeseen portaikkoa särkemättä.
Kuva: Helsingin kaupunginmuseo/Sari Schulman.