[Nayttelyposti] PIMIÖ: Deimantas Narkevičius

[Nybom Jenny]

Deimantas Narkevičius
Revisiting Solaris
Turun taidemuseon Pimiössä 16.4.–30.5.2010


Liettuan kansainvälisesti tunnetuimpiin nykytaiteilijoihin lukeutuvalta Deimantas Narkevičiukselta (s. 1964) nähdään Pimiössä teos Revisiting Solaris (2007, 18:28 min). Teoksessa venäläisen Andrei Tarkovskin Solaris-elokuvassa (1972) kosmonauttina esiintynyt liettualainen näyttelijä Donatas Banionis (s. 1924) palaa alkuperäisen elokuvan tunnelmaan. Tarkovski teki elokuvan vuonna 1961 julkaistun puolalaisen Stanislav Lemin (1921–2006) samannimisen tieteisromaanin pohjalta. Narkevičiuksen teos Revisiting Solaris perustuu romaanin viimeiseen kappaleeseen, jonka Tarkovski jätti pois kuuluisasta elokuvastaan. Siinä kosmonautti Chris Kelvin liikkuu Solaris-planeetalla juuri ennen kotiinpaluutaan.

Pimiössä nähtävässä teoksessa Revisiting Solaris Chris Kelvin kulkee mietteissään Solaris-elokuvan ympäristöä muistuttavassa miljöössä. Sisäkuvat on filmattu liettualaisella televisioasemalla ja entisessä KGB:n päämajassa Vilnassa. Katsoja on hieman epävarma siitä, kuka elokuvassa oikeastaan liikkuu, sillä taiteilija on esitellyt Banionisin elokuvan alkuteksteissä Chris Kelvininä. Näyttelijä ikään kuin palaa rooliinsa 40 vuotta elokuvan valmistumisen jälkeen.

Miehen verkkaisesti liikkuvasta hahmosta huokuu muistelu. Tekstityksenä on otteita Lemin romaanista ja Tarkovskin elokuvasta. Kaikki kietoutuu valtamereen. Solaris-planeettaa tutkittaessa huomataan, että planeetalle saapuneet tiedemiehet näkevät omiin kokemuksiinsa ja muistoihinsa perustuvia aineellisia heijastumia. Esimerkiksi Chris Kelvin kohtaa Solariksella itsemurhan tehneen vaimonsa – useaan otteeseen. Niiden, jotka eivät ole planeetalla vierailleet, on vaikea uskoa näitä kokemuksia. Yksi Solariksen kantava-ajatus on, että näemme, mitä haluamme nähdä. Odotuksemme ja tunteemme peilautuvat niin, että tulkitsemme ne joko toisen ihmisen tai jopa valtameren ominaisuuksiksi.

Revisiting Solaris -teoksessa kamera liikkuu hitaasti ja viipyilee saaden katsojan eläytymään kulloiseenkin tilaan ja näkymään. Kameran varmat ja harkitut liikkeet antavat katsojan vapaasti tulkita näkemäänsä. Visuaalisesti Narkevičiuksen teos keskustelee tiiviisti Tarkovskin elokuvan kanssa. Myös äänen käytössä on yhtäläisyyksiä. Molemmissa soi Johann Sebastian Bachin musiikki, mutta myös hiljaisuuden osuus on merkittävä.

Deimantas Narkevičius on tehnyt filmejä noin kymmenen vuoden ajan. Hän sai alun perin kuvanveistäjän koulutuksen. Hän näkeekin liikkuvalla kuvalla työskentelyn kuvanveiston tapaan asioiden kokoamisena ja yhdistämisenä, jolloin käyttöön otetaan vain hienoimmat piirteet. Liettualaisen symbolistisen maalarin Mikalojus Konstantinas Čiurlionisin mustavalkoiset valokuvat Mustanmeren rannalla sijaitsevasta Anapasta vuodelta 1905 ovat merkittävä osa Revisiting Solarista. Narkevičiusta kutkuttaa ajatus siitä, että Tarkovski kuvasi samaa aluetta Mustallamerellä Solariksen salaperäisenä valtamerenä vuosikymmeniä myöhemmin. Ajoituksella leikkiminen on tyypillistä Deimantas Narkevičiuksen teoksille. Valokuvat 1900-luvun alusta linkittävät teoksen aikaisempaan historiaan ja paikkaan, samoin kuin näyttelijän ”uusi vierailu” Solariksella.

Revisiting Solaris -teoksen lopussa taiteilija astuu itse kuvaan ja esittää kysymyksiä Chris Kelvinille. Katsoja ei kuule taiteilijan ääntä, ainoastaan näyttelijän vastaukset, jotka ovat samat kuin planeetalla vierailleen kosmonautin. Keskustelu käydään henkilöiden omalla äidinkielellä, mikä vie ajatukset voimakkaasti Liettuaan ja sen historiaan. Liettua oli ensimmäinen neuvostotasavalta, joka itsenäistyi vuonna 1990. Chris Kelvin sanoo painokkaasti kokemuksen tuomalla varmuudella, että sellaista ei saa tuhota tieteen nimissä, mitä ei tällä hetkellä pystytä ymmärtämään. Tieteestä ei myöskään saisi tehdä moraalitonta. Vastaavatko taiteilijan kysymykset alkuperäistä käsikirjoitusta? Sen tietää Deimantas Narkevičius, joka on sanonut, että oman yhteiskunnan ymmärtämisessä auttaa, kun ymmärtää miten muisti toimii.


Turun taidemuseo aloitti Pimiö-näyttelyiden sarjan vuonna 2008. Ensimmäisenä vuonna nähtiin suomalaisten taiteilijoiden video- ja mediataiteen teoksia. 2009 vuorossa olivat muista Pohjoismaista kotoisin olevat taiteilijat. Vuonna 2010 Pimiössä nähdään baltialaisten ja venäläisten taiteilijoiden teoksia.


TULOSSA PIMIÖÖN:
Factory of Found Clothes (RU), 11.6.–12.9.2010
Gintaras Makarevičius (LT), 1.10.–14.11.
Kristina Norman (EE), 26.11.2010–16.1.2011


Ystävällisin terveisin,

Jenny Nybom
amanuenssi/amanuens/curator

Turun taidemuseo / Åbo konstmuseum / Turku Art Museum
Aurakatu/Auragatan 26
FIN-20100 Turku/Åbo, Finland

tel. +358 2 262 7094
GSM +358 50 400 3248
fax. +358 2 262 7090
jenny.nybom at turuntaidemuseo.fi

www.turuntaidemuseo.fi<http://www.turuntaidemuseo.fi>