[Nayttelyposti] Helmen hohtoa -näyttely 14.5.-17.8.2008 Lapin maakuntamuseossa Arktikumissa

[Alariesto Tuija ROVANIEMEN KAUPUNKI]

Helmen hohtoa -näyttely avautuu Lapin maakuntamuseolla Arktikumissa museoviikolla ti 13.5. klo 13 


Helmen hohtoa -näyttelyssä sukelletaan jokihelmisimpukan eli raakun kiehtovaan maailmaan. Suomen pitkäikäisimpiin eläinlajeihin kuuluvan raakun monipuolinen elämä on äärimmäisen mielenkiintoinen sekä luonnontieteellisesti että kulttuurihistoriallisesti tarkasteltuna. 

Vuosisatojen ajan raakun helmien metsästys oli osa eränautintaa. Helmenpyyntiin liittyvät ensimmäiset kirjalliset merkinnät löytyvät jo 1500-luvulta. Satojen vuosien ajan äkkirikastuminen mielessään erämiehet etsivät täydellistä helmeä, raakustivat, eri puolilla Suomea.

Jokihelmisimpukan helmen pehmeä ja lumoava, autereinen ja jopa ylimaallinen hohde - sekä yksittäisten pyytäjien äkkirikastumiset - olivat koitua lajin tuhoksi. Yksi täydellinen helmilöytö edellytti tuhansien simpukoiden avaamista, ja lopulta pyynti riistäytyi ryöstöpyynnin tasolle. Lajin tuhoa täydensivät jokien ja purojen perkaukset ja patoamiset, metsäojitukset ja muut ympäristönmuutokset, mitkä heikensivät myös simpukantoukkien väli-isäntinä toimivien lohikalojen elinoloja. Jokihelmisimpukka rauhoitettiin vuonna 1955, ja edelleen se kuuluu erityisesti suojeltaviin uhanalaisiin lajeihin. Nykyisin raakkuja sinnittelee Suomessa noin 70 joessa Uudeltamaalta Utsjoelle. Merkittävä osa Suomen raakuista löytyy Lapin joista. 

Jokihelmisimpukka on olennainen osa jokien ekosysteemiä. Simpukka puhdistaa vesistöjä ja reagoi herkästi niin joessa ilmeneviin saostumiin kuin saasteisiin. Raakkukartoitukset ja -tutkimukset tähtäävätkin lajin säilymiseen luonnossamme. 

Raakulle sen sisään joutuneista roskista, kuten hiekanjyväsistä, on vain haittaa. Helmen muodostuminen on osa simpukan suojautumismekanismia, ja simpukka pyrkiikin parhaansa mukaan helmistä eroon. Ihmistä nämä simpukan kiusoista kehittyneet tuotokset ovat kiehtoneet siinä määrin, että helmenpyyntiä varten kehiteltiin oma pyyntivälineistönsä ja -menetelmänsä, joita esitellään näyttelyssä. 

Erämaiden kätköistä pitkän matkan kulkeutuneet helmet ovat usein lopulta päätyneet koristamaan niin kansanomaisia vaatekappaleita, kirkollista esineistöä kuin kultaseppien helmikorujakin. Myös tätä arvokasta ja mielenkiintoista esineistöä on monipuolisesti esillä näyttelyssämme. 

Näyttelypaneelit ovat Suomen metsästysmuseon tuotantoa. Esillä on myös Suomen ortodoksisen kirkkomuseon kokoelmiin kuuluvia ainutlaatuista helmikoristeltua esineistöä. Lisäksi näyttelyä on täydennetty lukuisilla muilla kiehtovilla esineillä Suomen kansallismuseon, Kulttuurien museon, Luonnontieteellisen keskusmuseon sekä Kalastusmuseoyhdistyksen kokoelmista. Lisäksi Forssan Luonnonhistorialliselta museolta on lainassa tohtori Branderin tutkimusvälineistöä ja julkaisuja jokihelmisimpukkatutkimuksista. Paikallista pohjoista lisää tuovat Hyrynsalmelaisen Kaunislehdon talomuseon raakunpyyntivälineistö sekä rovaniemeläisen kultasepän Ilmari Liljan teettämät helmikorut Lapin joista löydetyistä helmistä. 


Lisätietoja: 
Tuija Alariesto
Näyttelyamanuenssi
Lapin maakuntamuseo
Pohjoisranta 4
96200 Rovaniemi
040 734 1060 
tuija.alariesto at rovaniemi.fi