[Nayttelyposti] EMMAn impressionäyttely avautuu tänään

[Joutsenniemi Leena]

5.3. - 25.5.2008
12 x Claude Monet ja suomalaisia impressioita
Maaria Wirkkala: Näennäinen. Illusoire. As If

 

EMMA - Espoon modernin taiteen museon näyttely 12 x Claude Monet ja suomalaisia impressioita esittelee Claude Monet´n maalausten rinnalla suomalaisia teoksia, joihin impressionismi on tavalla tai toisella vaikuttanut. Suomalaista 1800-luvun maisemaimpressionismia ei ole koskaan ennen esitelty kokonaisuutena.

Monet´n 12 teosta yli 40 vuoden ajalta esittelevät hänen taidettaan impressionismin alkuajoilta 1870-luvulta aina 1910-luvulle, jolloin Monet´n maalauksissa aihe lähes katoaa, muuttuu abstraktioksi.

Näyttelyn suomalaiset taiteilijat, joilta on esillä 81 maalausta, ovat Berndt Lindholm, Victor Westerholm, Elin Danielson, Hanna Rönnberg, Torsten Wasastjerna, A.W. Finch, Magnus Enckell, Verner Thomé,  Ellen Thesleff ja Pekka Halonen.

Maaria Wirkkalan uusin teos Näennäinen/ Illusoire/ As If edustaa kevään näyttelyssä nykytaidetta.

 

12 x Claude Monet
Impressionismin isälle, ranskalaiselle Claude Monet´lle (1840-1926) taiteen keskeisin tehtävä oli hetkellisen vaikutelman vangitseminen kankaalle mahdollisimman nopeasti puhtain ja kirkkain värein. Valo sekä alati muuttuva vesi ja ilma olivat taiteilijan tärkeimpiä innoittajia.

Claude Monet´n aiheet ja sommitelmat alkoivat pelkistyä 1880-luvulla. Hän maalasi samaa aihetta - mm. viljasuovia ja poppeleita - tutkivia maalaussarjoja eri vuorokauden ja vuoden aikoina, erilaisissa sääoloissa. 1900-luvun alusta lähtien Monet keskittyi maalaamaan aiheita Givernyn puutarhastaan, mm. lumpeita. 

Monet´n taiteen vaikutus 1800-luvun jälkipuoliskon ja 1900-luvun taiteeseen on ollut ratkaiseva. uusien värikäsitysten muotoutuminen, muodon hajoittaminen väreiksi ja aiheen alistaminen maalaukselle vei kohti abstraktia taidetta.

 

Suomalaisia impressioita
Pariisista tuli suomalaisten taiteilijoiden tärkein opiskelupaikka 1880-luvulla. Tuolloin impressionismi taidesuuntauksena oli jo osittain sulautumassa muuhun taiteeseen. Impressionismi kuitenkin kiinnosti ja myös vaikutti suomalaisten taiteeseen, vaikka siitä ei täällä taidesuuntausta syntynytkään.

Berndt Lindholmille, Victor Westerholmille ja Torsten Wasastjernalle Pariisin matkat merkitsivät erityisen intensiivistä paneutumista impressionismin valo- ja värioppeihin. Heitä kiinnostivat maisemat, kaupunkinäkymät, impressionistien näennäisen sattumanvaraiset aiheet. Elin Danielson ja Hanna Rönnberg keskittyivät 1880-luvulla ulkoilmamaalaukseen myös Ahvenanmaalla Önningebyn taiteilijasiirtokunnassa. Varhaisten maisemaimpressionistien työt olivat poikkeus Suomen taiteessa: ne joko herättivät hämmennystä tai jätettiin kokonaan huomioimatta.

1900-luvun alussa nuori suomalainen taiteilijapolvi innostui uusimpressionismista, ja suuntana oli jälleen Pariisi. A.W. Finchin, Magnus Enckellin ja Verner Thomén taiteen perustana olivat uusimpressionismin väriteoriat, puhtaan paletin väri-ilmaisu. Myös Ellen Thesleffin ja Pekka Halosen värit ja aiheet uudistuivat radikaalisti. Thesleff ensimmäisenä tajusi Monet´n maalaukseen sisältyvät abstraktin taiteen mahdollisuudet.

Näyttelyn teokset on lainattu keskeisistä suomalaisista museoista sekä useista yksityiskokoelmista. Monet´n teosten lainaajat ovat Musée d´Orsay, Musée Marmottan Monet, Musée d´art moderne Saint-Etienne Metropole, Musée de Morlaix (Morlaix), Musée Malraux (Le Havre), Göteborgin taidemuseo, Kansallismuseo (Tukholma), BogArt Collection, Kasser Foundation (New Jersey). Teosten joukossa ovat mm. Nainen ja päivänvarjo vuodelta 1886, kaksi Monet´n taiteessa keskeistä viljasuovamaalausta Viljasuovat loppukesällä, 1891, Viljasuova, 1889/1890 ja Japanilainen silta, n. 1918.

 

Maaria Wirkkala
Maaria Wirkkalan uusin, EMMAan toteuttama teos Näennäinen/ Illusoire/ As If  pohtii puhtaan näkemisen hetkeä ja valon ja liikkeen heijastuksia. 

Se ei ole suora kommentti Claude Monet´n taiteeseen, mutta tutkii toisin keinoin heijastusten ja sarjallisuuden teemaa, joka leimasi erityisesti Monet´n myöhäistuotantoa. Wirkkalan teos koostuu tuulilaseista ja liikkuvan kuvan ja päivänvalon vaihtelusta ulko- ja sisätilan leikkauspinnassa. 

Mukana ovat myös Maaria Wirkkalan teoksissa usein läsnä olleet lasiset tikkaat.

 

EMMA on avoinna ti, pe-su klo 11-18, ke-to 11-20

WeeGee, Ahertajantie 5, Tapiola

 

 

 

 

***************** 
Leena Joutsenniemi 
viestintäpäällikkö

leena.joutsenniemi at espoo.fi 
gsm + 358 (0)46 8771 844 

EMMA - Espoon modernin taiteen museo 
EMMA - Espoo Museum of Modern Art 
PL 6661, O2O70 ESPOON KAUPUNKI 

www.emma.museum