[Nayttelyposti] Virtaavien vesien raakku -näyttely Suomen Metsästysmuseossa

[Suomen Metsästysmuseo]

HELMEN HOHTOA METSÄSTYSMUSEOSSA


Jokihelmisimpukan eli raakun kuorten välistä paljastuva pyöreä, hohtava 
helmi tiesi löytäjälleen parhaimmassa tapauksessa lottovoittoon 
rinnastettavaa äkkirikastumista. Ei siis mikään ihme, että raakkupurot 
vetivät pyytäjiä puoleensa satojen vuosien ajan. Helmestys ei kuitenkaan 
ollut helppoa, sillä yhden hyvän helmen löytämiseksi piti helmenpyytäjän 
nostaa pohjasta ja avata tuhansia simpukoita. Tällainen ryöstöpyynti johti 
vähitellen monin paikoin simpukkakantojen häviämiseen. Tuhoa täydensivät 
jokien ja purojen perkaukset ja patoamiset, metsäojitukset ja muut 
ympäristönmuutokset, mitkä heikensivät myös simpukantoukkien väli-isäntinä 
toimivien lohikalojen elinoloja. Jokihelmisimpukat rauhoitettiin vuonna 
1955, ja nykyisin raakkuja sinnittelee Suomessa noin 70 joessa 
Uudeltamaalta Utsjoelle.

Riihimäellä toimivan Suomen Metsästysmuseon VIRTAAVIEN VESIEN 
RAAKKU -näyttely kertoo melko vähän tunnetusta suomalaisen eräkulttuurin 
muodosta, jokihelmisimpukan pyynnistä. Raakustus on ollut kullanhuuhdonnan 
tapaan pyyntimiehessä äkkirikastumisen toivetta elättelevää eränautintaa, 
joka tunnetaan muun muassa kenraali K.M.Walleniuksen kirjoista. 
Helmenpyynnistään legendaarisen erakon ja helmestäjän Huhti-Heikin kanssa 
Wallenius totesi: "Tämä helmenpyyntiretki on kauneimpia kukkia muistojeni 
tarhassa." Helmien nostossa käytetty katsomarauta oli Walleniuksen 
tärkeimpiä muistoesineitä. Mielenkiintoisia helmestyskuvauksia ovat 
kirjoittaneet Walleniuksen lisäksi myös mm. professori Valter Keltikangas, 
tohtori ja suurpetotutkija Erik S. Nyholm sekä ensimmäinen 
metsänarvioimistieteen professori, Helsingin yliopiston rehtorinakin 
toiminut Erik Lönnroth.

Raakku, komu, maskaali, simpsukka...

Helmenpyynnistä Suomessa on kirjallisia tietoja 1500-luvulta lähtien, 
mutta ilmeisesti pyyntiä on harjoitettu aiemminkin. Ainakin vielä 
1700-luvun puolivälissä raakkuja tavattiin monista Etelä-Suomenkin joista 
ja puroista, mm. Vihdissä, Kirkkonummella, Kärkölässä ja Mäntsälässä. 
Mahdollisesti myös Urjalan Tarpianjoessa on ollut helmisimpukoita vielä 
1880-luvulla. Merkittävä helmestysalue oli Satakunta, jossa maskaaliksi 
kutsuttuja helmisimpukoita pyydettiin mm. Merikarvianjoesta, 
Karvianjoesta, Eurajoesta ja Kyröskoskesta. Helmiä tiedetään saadun myös 
Tammerkoskesta ja Lempäälän Kuokkalankoskesta. Muita helmenpyyntiseutuja 
olivat mm. Rovaniemen ympäristön ja Kemin Lapin monet joet ja metsäpurot, 
Luttojoen vesistöalue, Karjalan kannaksen ja Vienan Karjalan joet sekä 
Laatokkaan laskevat joet Jaakkiman ja Sortavalan seuduilla. Erittäin 
tärkeä helmenpyyntialue varsinkin 1800-luvulta raakun rauhoitukseen asti 
oli Hyrynsalmen-Ristijärven seutu.


Erämiehen aarteesta suojelukohteeksi

Tiettävästi Suomen suurimman jokihelmen, läpimitaltaan 10,5 mm, löysi 
hyrynsalmelainen valokuvaaja Konrad Hollo Taivalkosken Korvuanjoesta 
vuonna 1925. Hollo sai helmestään omakotitalon hintaa vastaavan summan, 
18000 silloista markkaa. Vuonna 1911 sai hyrynsalmelainen Matti Keränen 
löytämästään suurhelmestä kajaanilaiselta kultasepältä nykyhintatason 
mukaan noin 8400 euroa. Tiedot tällaisista arvohelmistä vetivät 
Hyrynsalmen joille runsaasti pyyntimiehiä aina eteläistä Suomea myöten.


VIRTAAVIEN VESIEN RAAKKU -näyttely kertoo pyyntihistorian lisäksi myös 
raakkututkimuksesta, raakun nykylevinneisyydestä sekä tämän luontomme 
pitkäikäisimmän eläinlajin suojelutoimista. Näyttely kertoo myös siitä 
kuinka näitä erämiehen aarteita, helmiä, on käytetty koristamaan niin 
kansanomaisia vaatekappaleita, kirkollista esineistöä kuin kultaseppien 
helmikorujakin. Helmien käyttöä kirkollisessa esineistössä esittelevät 
Suomen ortodoksisen kirkkomuseon kokoelmiin kuuluvat ainutlaatuiset 
esineet, kuten esimerkiksi Valamon luostarista peräisin oleva 1700-luvun 
lopun Kazanin jumalanäiti -ikoni. Näyttelyyn on saatu harvinaista 
esineistöä myös Suomen kansallismuseon, Kulttuurien museon, 
Luonnontieteellisen keskusmuseon/Eläinmuseon sekä Kalastusmuseoyhdistyksen 
kokoelmista.


VIRTAAVIEN VESIEN RAAKKU
Helmen hohtoa ja pyyntihistoriaa
3.5. - 7.10.2007

Suomen Metsästysmuseo
Tehtaankatu 23 A
11910 Riihimäki
019-722294
info at metsastysmuseo.fi
www.metsastysmuseo.fi


Museo on avoinna huhti-syyskuussa joka päivä klo 10 - 18.