[Nayttelyposti] Hiekan taidemuseon näyttelyt: Kaarlo Enqvist-Atra (- 30.8.) ja Pääskysenpesälientä Kiinasta (- 31.10.)

Hiekan taidemuseo nina.koskinen at hiekantaidemuseo.fi
Ke 27.Kesä. 15:41:28 EEST 2007


Hiekan taidemuseossa on tällä hetkellä 
peruskokoelmien lisäksi esillä kaksi uutta vaihtuvaa näyttelyä:


30.8.2007 saakka:
Kaarlo Enqvist-Atra

Kaarlo Juho (Karl Johan) Enqvist-Atra tunnetaan 
monipuolisena taiteilijana; hän oli sekä kuvataiteilija että kirjailija.
Enqvist-Atra syntyi 18.6.1879 Lempäälän Kuljun 
kylässä ja kuoli 22.7.1961 Helsingissä. Hän 
opiskeli Suomen taideyhdistyksen 
piirustuskoulussa Turussa, opettajinaan mm. 
Victor Westerholm ja Kaarlo Vuori, ja sittemmin 
myös ulkomailla, Pariisissa ja Italiassa. Hiekan 
taidemuseon perustaja kultaseppä Kustaa Hiekka 
oli yksi Enqvist-Atran taideopintojen tukijoista.
Lempäälän kirkon symbolististyyliset 
alttaritaulut olivat nuoren taiteilijan 
ensimmäinen suuri tilaustyö. Kaarlo Enqvist-Atra 
muistetaan yhä hyvin Lempäälän 
paikallishistoriassa, vaikka hän ei enää nykyään 
kuulukaan tunnetuimpiin nimiin taidehistorian 
eikä kirjallisuuden piirissä. 1900-luvun 
alkupuolella hän sen sijaan oli tunnustettu 
taiteilija ja saavutti mainetta etenkin 
näytelmäkirjallisuuden saralla. Hän ystävystyi 
useiden suomalaisten 1900-luvun alun 
kulttuurivaikuttajien kanssa ja maalasi heistä muotokuvia.
Hiekan taidemuseon näyttelyyn liittyy 
Lempäälä-seuran Kaarlo Enqvist-Atrasta julkaisema 
kirja, joka on samalla Meri Ruuskan 
taidehistorian pro gradu -tutkielma. Näyttelyssä 
on esillä mm. taiteilijan piirustuksia, maalauksia sekä kirjallisia teoksia.
- - - - - -

31.10.2007 saakka:
Pääskysenpesälientä Kiinasta

Hiekan taidemuseon perustaja, kultaseppä ja 
teollisuusneuvos Kustaa Hiekan (1855-1937) ja 
asessori Evert Tähkäpään (1868-1940) kauan 
uneksima matka maailman ympäri alkoi ajankohtana, 
jolloin Suomessa elettiin sortovuosien aikaa; 
sensuuri ja poliittiset toimenpiteet olivat 
kiristyneet. Myös Evert Tähkäpää joutui 
hankauksiin venäläisten viranomaisten kanssa, ja 
hänet vapautettiin liian isänmaallisena virastaan 
1907. Näin Tähkäpäälle jäi aikaa lähteä Hiekan kanssa maailmanympärimatkalle.
Matkaan lähdettiin lokakuussa 1907, ja Suomeen 
ystävykset palasivat maaliskuussa 1908. 
Postikortteja, kirjeitä ja tavaralähetyksiä tuli 
jokaisesta merkittävästä paikasta kotiin ja 
ystäville. Kiinasta Kustaa Hiekka osti hopea- ja 
norsunluuesineitä sekä kiehtovia itämaisia 
pukuja, toisaalta myös tavallisia matkamuistoja, 
koristeellisia maljakoita, kahvikuppeja ja 
sisustusesineitä, joilla hän täytti kotinsa 
hyllyt ja kaapit. Tähkäpää hankki kiinalaista 
posliinia ja hopeaa, mutta myös pääskysenpesiä, 
joista hän lupasi keittää ystäville herkkulientä.
Näyttelyssä on tämän matkan tuliaisten lisäksi 
esillä sekä Tähkäpään että Hiekan muulloin 
hankkimia kiinalaisia esineitä, kuten 
norsunluinen shakkipeli, jonka Kustaa Hiekka 
hankki venäläiseltä makeistehtailija 
Schulawogilta kesäkuussa 1920. Esillä on myös 
osia teeastiastosta, joka on peräisin Bromarvikin 
kartanosta. Astiasto kuuluu Ruotsin laivaston 
noin vuonna 1795 lahjoittamaan kiinalaiseen 
teeastiastoon, joka annettiin amiriaali Carl Olof 
Cronstedtille Ruotsinsalmen voiton (1790) 
kunniaksi. Myöhemmin astiasto on hajaantunut, ja 
niistä kaksi teekuppiparia on kulkeutunut Hiekan taidemuseon kokoelmiin.
- - - - - -

Museo on avoinna ti, to 15-18, ke 15-19, su 12-15 
sekä sopimuksesta. Tervetuloa!


HIEKAN TAIDEMUSEO
Pirkankatu 6, 33210 Tampere
puh. (03) 212 3973, (03) 212 3975
kustaa at hiekantaidemuseo.fi
http://www.hiekantaidemuseo.fi






Lisätietoja Nayttelyposti-postituslistasta