[Nayttelyposti] Hiekan taidemuseon näyttelyt: Kaarlo Enqvist-Atra (- 30.8.) ja Pääskysenpesälientä Kiinasta (- 31.10.)
Hiekan taidemuseo
nina.koskinen at hiekantaidemuseo.fi
Ke 27.Kesä. 15:41:28 EEST 2007
Hiekan taidemuseossa on tällä hetkellä
peruskokoelmien lisäksi esillä kaksi uutta vaihtuvaa näyttelyä:
30.8.2007 saakka:
Kaarlo Enqvist-Atra
Kaarlo Juho (Karl Johan) Enqvist-Atra tunnetaan
monipuolisena taiteilijana; hän oli sekä kuvataiteilija että kirjailija.
Enqvist-Atra syntyi 18.6.1879 Lempäälän Kuljun
kylässä ja kuoli 22.7.1961 Helsingissä. Hän
opiskeli Suomen taideyhdistyksen
piirustuskoulussa Turussa, opettajinaan mm.
Victor Westerholm ja Kaarlo Vuori, ja sittemmin
myös ulkomailla, Pariisissa ja Italiassa. Hiekan
taidemuseon perustaja kultaseppä Kustaa Hiekka
oli yksi Enqvist-Atran taideopintojen tukijoista.
Lempäälän kirkon symbolististyyliset
alttaritaulut olivat nuoren taiteilijan
ensimmäinen suuri tilaustyö. Kaarlo Enqvist-Atra
muistetaan yhä hyvin Lempäälän
paikallishistoriassa, vaikka hän ei enää nykyään
kuulukaan tunnetuimpiin nimiin taidehistorian
eikä kirjallisuuden piirissä. 1900-luvun
alkupuolella hän sen sijaan oli tunnustettu
taiteilija ja saavutti mainetta etenkin
näytelmäkirjallisuuden saralla. Hän ystävystyi
useiden suomalaisten 1900-luvun alun
kulttuurivaikuttajien kanssa ja maalasi heistä muotokuvia.
Hiekan taidemuseon näyttelyyn liittyy
Lempäälä-seuran Kaarlo Enqvist-Atrasta julkaisema
kirja, joka on samalla Meri Ruuskan
taidehistorian pro gradu -tutkielma. Näyttelyssä
on esillä mm. taiteilijan piirustuksia, maalauksia sekä kirjallisia teoksia.
- - - - - -
31.10.2007 saakka:
Pääskysenpesälientä Kiinasta
Hiekan taidemuseon perustaja, kultaseppä ja
teollisuusneuvos Kustaa Hiekan (1855-1937) ja
asessori Evert Tähkäpään (1868-1940) kauan
uneksima matka maailman ympäri alkoi ajankohtana,
jolloin Suomessa elettiin sortovuosien aikaa;
sensuuri ja poliittiset toimenpiteet olivat
kiristyneet. Myös Evert Tähkäpää joutui
hankauksiin venäläisten viranomaisten kanssa, ja
hänet vapautettiin liian isänmaallisena virastaan
1907. Näin Tähkäpäälle jäi aikaa lähteä Hiekan kanssa maailmanympärimatkalle.
Matkaan lähdettiin lokakuussa 1907, ja Suomeen
ystävykset palasivat maaliskuussa 1908.
Postikortteja, kirjeitä ja tavaralähetyksiä tuli
jokaisesta merkittävästä paikasta kotiin ja
ystäville. Kiinasta Kustaa Hiekka osti hopea- ja
norsunluuesineitä sekä kiehtovia itämaisia
pukuja, toisaalta myös tavallisia matkamuistoja,
koristeellisia maljakoita, kahvikuppeja ja
sisustusesineitä, joilla hän täytti kotinsa
hyllyt ja kaapit. Tähkäpää hankki kiinalaista
posliinia ja hopeaa, mutta myös pääskysenpesiä,
joista hän lupasi keittää ystäville herkkulientä.
Näyttelyssä on tämän matkan tuliaisten lisäksi
esillä sekä Tähkäpään että Hiekan muulloin
hankkimia kiinalaisia esineitä, kuten
norsunluinen shakkipeli, jonka Kustaa Hiekka
hankki venäläiseltä makeistehtailija
Schulawogilta kesäkuussa 1920. Esillä on myös
osia teeastiastosta, joka on peräisin Bromarvikin
kartanosta. Astiasto kuuluu Ruotsin laivaston
noin vuonna 1795 lahjoittamaan kiinalaiseen
teeastiastoon, joka annettiin amiriaali Carl Olof
Cronstedtille Ruotsinsalmen voiton (1790)
kunniaksi. Myöhemmin astiasto on hajaantunut, ja
niistä kaksi teekuppiparia on kulkeutunut Hiekan taidemuseon kokoelmiin.
- - - - - -
Museo on avoinna ti, to 15-18, ke 15-19, su 12-15
sekä sopimuksesta. Tervetuloa!
HIEKAN TAIDEMUSEO
Pirkankatu 6, 33210 Tampere
puh. (03) 212 3973, (03) 212 3975
kustaa at hiekantaidemuseo.fi
http://www.hiekantaidemuseo.fi
Lisätietoja Nayttelyposti-postituslistasta