[Nayttelyposti] Ateneumin kesänäyttelyt

[Minna Erwe]

Ateneumin taidemuseon tiedote 14.6.2007

* * * * *
Musiikki ja hiljaisuus. Suomalaista symbolismia
15.6.-2.9.2007

Suomalaista symbolismia ranskalaisesta näkökulmasta

Ateneumin kesänäyttely Musiikki ja hiljaisuus. Suomalaista symbolismia
kutsuu kävijät kuuntelemaan taidetta. Näyttely korostaa kuvataiteen ja
musiikin välillä 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa vallinnutta syvää
vuorovaikutusta. Sen teemat liikkuvat ihmisen ja luonnon äänistä
symbolistisen musiikin ja sisäisen äänen kautta hiljaisuuteen,
johdattaen kävijän äänistä, väreistä ja valosta pimeyteen. Esillä
olevien noin 80 teoksen joukossa on niin maalauksia, piirustuksia,
grafiikkaa ja veistoksia kuin taideteollisuutta ja musiikin historiaan
liittyvää materiaalia. Näyttelyn kuraattori on ranskalainen
taidehistorioitsija Laura Gutman-Hanhivaara.

Symbolistitaiteilijat pitivät musiikkia kaikkein korkeimpana
taiteenlajina sen koskettavuuden vuoksi, ja pyrkivät luomaan sille
visuaalisesti yhtä tunteikkaan vastineen. Symbolistisäveltäjät
puolestaan näkivät musiikin tarkoituksena olevan ylevän ja ekstaattisen
kokemuksen luomisen kuulijalle.

Näyttely kutsuu kävijän nauttimaan suomalaisesta symbolismista eri
aistien kautta. Suurin osa teoksista on Ateneumin omasta kokoelmasta,
mutta joukossa on myös lainoja muista museoista ja yksityiskokoelmista.
Teokset johdattavat kävijää huudon kuvauksista kohti kyynelten
äänettömyyttä, valosta pimeyteen, luonnon fyysisestä
havainnoinnista oman sisimmän kohtaamiseen. Näyttelyn lopuksi kuljetaan
jälleen kohti elämää ja valoa.

Osa näyttelystä on omistettu symbolistiselle musiikille, erityisesti
Jean Sibeliuksen sävellykselle Pelleas ja Melisande -näytelmään, joka
valmistui Helsingin Ruotsalaiseen teatteriin vuonna 1905 ja jatkoi
toisellekin kaudelle 1906. Säveltäjä Erkki Melartinin taideteokset
puolestaan kuvaavat, kuinka tämä monipuolinen taiteilija ilmaisi itseään
visuaalisesti.

Näyttelyssä on myös *musiikkisali*, jossa yhdistyvät mm. Akseli
Gallen-Kallelan ja Väinö Blomstedtin kuvakudokset ja Ville Vallgrenin
veistos Kaiku (1887) sekä niiden taustalla soiva musiikki, mikä luo
kävijälle kokemuksen symbolistien suosimasta eri taiteenlajien
välisestä vuoropuhelusta. Levy-yhtiö Ondinen tuottama ja näyttelyssä
kuultava kokoelma symbolistista musiikkia korvaa perinteisen
näyttelyluettelon. Levyyn liittyy 32-sivuinen vihko, joka sisältää
kuraattorin kirjoittaman artikkelin ja runsaasti teoskuvia. Levyä
myydään Ateneumin kirjakaupassa.

Musiikki ja hiljaisuus -näyttelyn kuraattori Laura Gutman-Hanhivaara
esittelee näyttelyn yleisölle englanniksi ke 20.6. klo 17 ja ke 22.8.
klo 17, sekä ranskaksi
to 23.8. klo 17.
Muut yleisöopastukset kesällä, ks. www.ateneum.fi.

Ateneumin pääyhteistyökumppanit vuonna 2007 ovat Helsingin Sanomat,
HOK-Elanto ja KPMG.

Ateneum avoinna: ti, pe 9-18, ke, to 9-20, la, su 11-17, ma suljettu.
Pääsymaksut: 8/6,50 euroa, alle 18-vuotiaat maksutta.

Tiedustelut: museoassistentti Minna Erwe, p. (09) 1733 6229,
minna.erwe at ateneum.fi 
CD: Ondinen viestintä- ja markkinointipäällikkö Mikko Hannuksela, p.
(09) 4342 2130, mikko.hannuksela at ondine.fi 


* * * * *
Poika ja varis sekä Akka ja kissa Ateneumissa
15.6.-2.9.2007

Poika ja varis sekä Akka ja kissa rinnakkain Ateneumissa

Ateneumissa tarjoutuu kesällä tilaisuus tutustua kahteen Akseli
Gallen-Kallelan varhaiskauden merkkiteokseen nyt ensimmäistä kertaa
rinnakkain sitten museon suuren Gallen-Kallela-näyttelyn vuonna 1996.
Ateneumin Poika ja varis saa seurakseen Turun taidemuseon Akka ja kissa
-maalauksen. Gallen-Kallelaa kiehtoi suomalaisen kansan olemuksen
etsintä. Hänen teostensa suosio osoittaakin, miten lujasti hän on
vaikuttanut käsityksiimme siitä, mitä alkuperäinen suomalaisuus on. 

Akseli Gallen-Kallela (1865-1931) kuvasi näissä teoksissa suomalaista
kansaa aikakaudelle ominaisessa mitään kaunistelemattomassa hengessä.
Poika ja varis syntyi kesällä 1884 Tyrväällä, Hämeen ja Satakunnan
rajamailla, taiteilijan päätettyä taideopintonsa Helsingissä. Turun
taidemuseosta lainassa oleva Akka ja kissa on maalattu pääosin kesällä
1885 Salon seudulla. Gallen-Kallela oli tuolloin jo opiskellut vuoden
Pariisissa. Ajan kuluessa teoksista on tullut eräänlaisia suomalaisen
kansan tunnuskuvia. Maalauksista kuvastuu läheinen yhteys luontoon,
mallien umpimielisyys, mutta myös alkukantainen herkkyys.

Poika ja varis -taulussa ihmetystä on herättänyt, miten 19-vuotias
Ranskassa käymätön Gallen-Kallela osasi maalata pariisilaista realismia
edustavan taulun. Tekotavallisena esikuvana on ilmeisen selvästi ollut
Jules Bastien-Lepagen taide, jota lähes kaikki nuoret suomalaismaalarit
tuolloin ihailivat. Gallen-Kallela oli itse asiassa saanut
edellistalvena yksityisopetusta Albert Edelfeltiltä, joka Pariisissa
asuvana ja ulkoilmarealismia edustavana oli välittänyt nämä vaikutteet
hänelle. Maalauksessa kuvauskohteena oli kansanihmisen olemus. Poika
oli taiteilijalle tuttu jo entuudestaan. Gallen-Kallela on kertonut
saaneensa aiheen onnistumaan uskottelemalla pojalle, että variksen voi
saada kesyyntymään, jos sen pyrstölle ripottelee suolaa. 

Akka ja kissa -teosta puolestaan voidaan pitää kirjailijoiden August
Strindbergin ja Emile Zolan edustamien radikaalien naturalismin
aatteiden ohjelmanjulistuksena. Oli maalattava totuutta eikä kauneutta.
Teoksen mallina oli *lammasmummoksi* nimetty vanha nainen, joka eli
erakoituneena paimenena. Hänen kasvojaan on vielä tietoisesti rumennettu
taulua viimeisteltäessä Pariisissa. Teos hyväksyttiin Pariisin Salonkiin
1886. On sanottu, että Gallen-Kallela koetti myydä teoksen Ateneumiin,
mutta koska sitä ei huolittu sinne, teos päätyi vuonna 1895 Turun
taideyhdistyksen kokoelmiin.

Lisätiedot: amanuenssi Timo Huusko, p. (09) 1733 6308,
timo.huusko at ateneum.fi 

* * * * *

tiedotusterveisin,


Minna Erwe
museoassistentti
Ateneumin taidemuseo
Kaivokatu 2, 00100 Helsinki
(09) 1733 6229
minna.erwe at ateneum.fi 
www.ateneum.fi