[Nayttelyposti] Puun ulottuvuuksia Alvar Aalto -museon kesänäyttelynä

[Mirkka.Vidgren]

PUUN ULOTTUVUUKSIA     

24.5. - 19.8.2007 Alvar Aalto -museon Studiossa

 

Alvar Aallon arkkitehtuurissa puulla oli sekä materiaalina että symbolisesti merkittävä rooli. Aalto korosti arkkitehtuurissaan puun biologisia ominaisuuksia, suhdetta ihmiseen ja elävään luontoon. Puun ominaisuuksien tunteminen, materiaalin työstettävyys, kosketuksen miellyttävyys, lämpö ja pintakäsittelyn mahdollisuudet olivat hänelle tärkeitä. Aallon arkkitehtuurin pehmeät arvot; ihmisen huomioon ottaminen kaikessa suunnittelussa näkyi läpi koko tuotannon. Näyttely esittelee arkkitehtuuripiirustusten, rakennusten pienois- ja leikkausmallien sekä valokuvien kautta arkkitehdin suhdetta traditioon, innovaatioon ja luontoon. 

 

Puisista sisäkattorakenteista esitellään Aallon varhaistuotannon Muuramen kirkon (1926-29) tynnyriholvikatto ja Jyväkylän maalaiskunnan (1925/26) kirkkosuunnitelman kasetoitu katto. Helsingin messuhallisuunnitelman (1934) ja Otaniemen urheiluhallin (1952) puupalkistorakenteet jatkuvat seinää pitkin osaksi sisäkattoa ja enteilevät Aallon myöhemmässä tuotannossa tunnetuiksi tulleiden betonipalkistojen muotoa. Säynätsalon kunnantalon (1949-52) esille jätetyt kattorakenteet, nk. perhoset ovat kantavien ominaisuuksiensa lisäksi myös tilan esteettisiä elementtejä. Sienan kulttuurikeskuksen (1966) ja Lahden kirkon (1969-79) sisäkattojen aaltoileva puupanelointi jatkoi Viipurin kirjaston (1933-35) luentosalin kattomuotoa ja varioitui myöhemmin konsertti- ja teatterisalien akustiikkaseiniksi.

 

Aalto oli mukana suunnittelemassa Ahlström Oy:n AA-tyyppitalomallistoa, jossa merkittävää oli standardien muunneltavuus (con variazioni) - puuelementtitalojen perusmalleja joustavasti varioimalla saatiin kulloisiinkin maasto-olosuhteisiin sopivia ja asukkaiden tarpeisiin vastaavia käytännöllisiä koteja. Näyttelyssä esitellyt Varkauden tyyppitalot (1941) ja Kauttuan insinööriasunnot (1944) osoittavat Aallon ymmärtäneen myös inhimillisen mittakaavan merkityksen viihtyisyydelle. 

 

Kevytrakenteisista rakennuksista Pariisin maailmannäyttelypaviljonki (1937) sai Aallon suunnitteleman erikoispaneelin sekä kuusesta ja saarnista valmistetun erikoispilarin. Lapuan maatalousnäyttelyn metsäpaviljonkiin (1938) toteutettiin kaareva, puinen julkisivuverhous ja New Yorkin maailmannäyttelypaviljonkiin (1938-39) puolestaan kokonainen orgaanista muotoa mukaileva paneeliseinä. Massachusetts Institute of Technologyn (1947-49) ja Jyväskylän kasvatusopillisen korkeakoulun (1952-71) erikoiskaiteiden harkitut detaljit toteutettiin niin ikään taidokkaasti puusta. 

 

Näyttely luo pienen katsauksen siihen, mikä merkitys puulla oli Aallon tuotannossa. Samalla se ottaa osaa kansainvälisestikin ajankohtaiseen keskustelunaiheeseen - ekologiseen näkökulmaan arkkitehtuurissa ja kertoo siitä, kuinka Aallon ajatukset ja työt olivat aikaansa edellä - ekologisia jo ennen koko käsitteen syntyä. Aallon tuotannossa korostui aidosti vastuullinen tapa suunnitella hyvää ja kestävää arkkitehtuuria.

 

Näyttely on osa laajempaa kansainväliseen kiertoon tarkoitettua "Alvar Aalto. Puun ulottuvuudet -  Dimensions on Wood" -näyttelykokonaisuutta. 

 

Lisätietoja: Alvar Aalto -museo, puh. 014 - 624 809

Tiedottaja Mirkka Vidgrén, puh. 014 - 624 813, mirkka.vidgren at alvaraalto.fi 

Museolehtori Teija Isohauta, puh. 014 - 624 810, teija.isohauta at alvaraalto.fi

 

 

Alvar Aallon katu 7, Jyväskylä

www.alvaraalto.fi, puh. 014 - 624 809

Avoinna ti-su 11.00-18.00

 

__________________________

 

Kesäterveisin:

 

Mirkka Vidgrén

Alvar Aalto -museo / Alvar Aalto Museum

Tiedotus / Information services

Puh. / Tel +358 (0)14 624 813

Gsm +358 (0)400 254 708

Fax +358 (0)14 619 009

e-mail: mirkka.vidgren at alvaraalto.fi <mailto:mirkka.vidgren at alvaraalto.fi> 

www.alvaraalto.fi