[Nayttelyposti] Rauman taidemuseon näyttelyt 31.3. - 06.05.2007

[Juha Kemppainen]

ARS RAUMA 2007 ANNA-MAIJA AARRAS Kootut teokset

Rauman taidemuseo 31.3.-6.5.2007

 

Rauman Taideyhdistyksen järjestämässä Ars Rauma 2007 -näyttelyssä nähdään tekstiilitaiteilija Anna-Maija Aarraksen tuotantoa noin kymmenen viime vuoden ajalta. Aarras yhdistää tekstiiliteoksissaan perinteisiä työtapoja ja vankkaa perinteistä käsityötaidon osaamista ennakkoluulottomaan muotokieleen. Aarras on tuotannossaan irtautunut perinteisen seinävaatteen kaksiulotteisuudesta ja hänen teoksilleen on tyypillistä veistoksellinen kolmiulotteisuus. Ompeluperinteen lisäksi Aarraksen teoksiin ovat vaikuttaneet erilaiset kasviaiheet sekä myös kiinalaiset ja japanilaiset aiheet. Hänen uusimpia töitään on Tokiossa järjestettyyn kutsunäyttelyyn tehty nuoren japanilaisen tytön kimono.

 

STEPHEN PARISE

Rauman taidemuseo 31.3.-6.5. Einola

 

Stephen Parisen uusimmat maalaukset tutkivat epävarmuuden ja melankolisuuden maailmoja tunnistettavuuden rajoilla olevin ja selkeää määrittelyjä väistävin kuvin, joiden ei voi sanoa esittävän mitään erityistä esinettä tai tilaa. Parise pyrkii maalauksissaan luomaan visuaalisen vastaavuuden sille miten kytkeydymme esineisiin tai liikutamme kehoamme. Juuri tämä tuntuu hänestä oikealta tavalta tehdä teos. Teokset syntyvät kaaoksen hyväksymisestä, ei pakenemisesta, kuin seisoisi paikallaan kun lattia romahtaa alta ja huutaisi vielä lisää kun kaikki on jo sanottu ja tehty. 

 

Parise ryhtyi viime syksynä maalaamaan täysin eri tavalla mitä hän oli tehnyt aiemmin opiskellessaan Kuvataideakatemiassa Helsingissä. Sysäyksen käänteeseen antoi syksyllä 2006 muutto takaisin Tukholmaan, mikä ei ollutkaan helppoa parin vuoden poissaolon jälkeen. Parise kertoo: "Muutto oli raskas, koska olin rakastunut Suomeen ja Helsinkiin, jossa tunsin olleeni enemmän kotona kuin missään muualla milloinkaan aiemmin elämässäni. Muuttoa seurannut ajanjakso oli masentava: ei studiota, ei kollegoita, Ruotsissa oli vallalla erilainen lähestymistapa maalaamiseen ja koin liian monia hylkäämisiä gallerioiden taholta". Hän heittäytyi kuitenkin heti työskentelemään pitäen kuitenkin kiinni siitä mitä kuvitteli maalauksen olevan, olleen tai voivan olla jättäen huomioimatta oleellisen - maalaamisen. Lakattuaan dominoimasta maalausta tuloksena olivat nyt nähtävissä olevan näyttelyn teokset. Tapahtunut käänne opiskeluajan maalaustyyliin verrattuna on huomattava. 



PAULINE CURNIER JARDIN Ujojen viihdettä Vihdoinviimeinmaassa

Rauman taidemuseo, Verstas, 31.3. - 6.5.2007

 

In Finallyland,

I'll sing them a song,

Paint them a painting,

Dance them a dance

While they're waiting

 

Pauline Curnier Jardin kertoo työskentelystään seuraavasti: "Teokseni - videot, performanssit, piirustukset ja installaatiot - perustuvat kohtaamisille. Kun tunnistan asioita, jotka heti ensi silmäyksellä tuntuvat sisältävän jotain hämmästyttävää, Freudin sanoin "inquiétante étrangeté" - levottomuutta herättävää outoutta, liitän ne heti omaan maailmaani. On kuin koko ajan odottaisin jotain, jonka sitten poimin ilmasta heti kun se tapahtuu ja liitän teosteni alati muotoutuvaan palapeliin. Kyseessä voivat olla kohtaamani ihmiset, kasvot, näkymät kadulla, esineet näyteikkunassa tai kirjassa, musiikki, muistomerkit, tarinat, kuulemani vitsit. Etenen työssäni tähän tapaan, aina uusia käänteitä hämmästellen, aina hieman epävarmana onko tarina jo aivan valmis. Teosteni hahmot odottavat koko ajan jotain.

 

Suomeen Curnier Jardinilla on ollut unenomainen suhde jo pitkään. Nyt hän on kiinnostunut oman unelmiensa Suomen suhteesta todelliseen Suomeen. Hän etsii myös tämän unelman alkua, mistä porot ovat ilmestyneet hänen piirustuksiinsa jo kauan ennen kuin hän tiesi matkustavansa tänne. "Aluksi Suomi näyttäytyi minulle ihmemaana ja ensimmäiseksi rupesin täällä kirjoittamaan tarinaa eräästä tietystä Liisasta."