From pinja.petaja at jarvenpaa.fi Wed Jan 3 16:18:22 2024 From: pinja.petaja at jarvenpaa.fi (=?utf-8?B?UGV0w6Rqw6QgUGluamE=?=) Date: Wed, 3 Jan 2024 14:18:22 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?b?SsOkcnZlbnDDpMOkbiB0YWlkZW11c2VvbiB2?= =?utf-8?q?uoden_2024_n=C3=A4yttelyiss=C3=A4_avataan_ovi_Alvar_Aallon_suun?= =?utf-8?q?nittelemaan_Villa_Kokkoseen_ja_sukelletaan_koulujen_taiteeseen?= Message-ID: Järvenpään taidemuseon näyttelyt 2024 Sävelten arkkitehtuuria, Villa Kokkonen kotina 7.4.?31.8.2024 Huhtikuussa avautuvassa näyttelyssä astutaan sisään maailmaan, jossa musiikki ja arkkitehtuuri sulautuvat yhdeksi lumoavaksi tarinaksi. Alvar Aalto suunnitteli Villa Kokkosen taiteilijakodiksi ystävälleen, säveltäjä Joonas Kokkoselle 1967. Miten nämä kaksi akateemikkoa kohtasivat ja miten Villa Kokkonen sai alkunsa? Missä ensimmäinen luonnos taloa varten syntyi ja miten pöytäliina liittyy tähän kaikkeen? Moniaistinen näyttely nostaa esille säveltäjä Joonas Kokkosen ja arkkitehti Alvar Aallon yhteistyönä syntyneen arkkitehtonisen kokonaistaideteoksen. Näyttelyssä kurkistetaan säveltäjän ja hänen perheensä arkeen. Esillä on ennennäkemätöntä filmimateriaalia Joonas Kokkosesta ja esineitä taiteilijakodin uumenista. Aallon arkkitehtuuripiirustukset sekä valokuvat ja pienoismalli avaavat rakennusvaiheita ja talon uniikkeja yksityiskohtia. Lisäksi näyttelyssä seikkailemaan Villa Kokkoseen virtuaalisesti VR-laseilla. Flyygelin ympärille rakentunut puurakenteinen koti sijaitsee Järvenpään Vanhankylänniemessä ja sitä peruskorjataan parhaillaan museokäyttöön. Koulu + taide = Kauneusaistin kasvatusta 6.10.-2024-23.2.2025 ?Olkaamme iloisia ja kiitollisia, että meillä on niin pirteä yhdistys ? ?Taidetta kouluihin?- joka on ottanut tehtäväkseen johtaa tämä päivänsäde jokaiseen kouluun ja valaa sen vaikutus jokaisen asukkaan sydämeen siellä!? (Nuori Voima, 1908) Näyttely tuo esiin kiehtovaa koulujen taidetta 1900-luvun alusta nykypäivään. Näyttelyssä tutustutaan siihen, millaista taidetta kouluihin on valikoitu eri aikoina. Venny Soldan-Brofeldt (1863-1945) oli vuonna 1907 perustamassa Taidetta kouluihin -yhdistystä, jonka keskeinen tavoite oli taata laadukas taide kaikkien lasten arkeen, kaikkien omaisuudeksi. Taidetta kouluihin -yhdistyksen perintö elää, ja nykypäivänä taide nähdään osana ilmiöoppimista ja kasvatusta. Mukana näyttelyssä on kaksi uutta Järvenpään kouluihin valmistunutta taideteosta taiteilijaryhmä IC 98:lta ja taiteilija Maria Dunckerilta. Näyttelyssä teokset heräävät eloon ja koululaisten ääni pääsee kuuluviin. Eero Järnefelt ja Venny Soldan-Brofeldt kokoelmanäyttely 2.5.2023 alkaen Järvenpään taidemuseossa avautui keväällä 2023 kauan kaivattu, pysyvä kokoelmanäyttely. Järvenpään taidemuseolla on Suomen kattavin kokoelma Tuusulanjärven taiteilijayhteisön jäsenten Eero Järnefeltin (1863?1937) ja Venny Soldan-Brofeldtin (1863?1945) taideteoksia. Tunnelmallisessa ja kotoisassa näyttelyssä teokset kuljettavat Tuusulanjärven maisemiin, Pariisiin ja Firenzeen sekä kurkistavat taiteilijoiden koteihin ja lähipiiriin. Järvenpään taidemuseo Kirjastokatu 8, 04400 Järvenpää 040 315 3881, taidemuseo at jarvenpaa.fi www.jarvenpaantaidemuseo.fi Avoinna Tammi?huhtikuu ke?su klo 10?17 Touko?syyskuu ti?su klo 10?17 Loka?joulukuu ke?su klo 10?17 Liput 9/8/4 ?, Museokortti tai Kaikukortti alle 18-vuotiaille vapaa pääsy! From jaakko.laasanen at fmp.fi Mon Jan 8 10:07:54 2024 From: jaakko.laasanen at fmp.fi (Jaakko Laasanen) Date: Mon, 8 Jan 2024 08:07:54 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Joukkohysteriaa=2C_ite-taidetta_ja_yhte?= =?utf-8?q?iskunnallisen_sorron_vastustusta_=E2=80=93_Poliittisen_valokuva?= =?utf-8?q?n_festivaali_juhlii_10_vuoden_taivaltaan_uudessa_n=C3=A4yttelys?= =?utf-8?b?c8Ok?= Message-ID: Joukkohysteriaa, ite-taidetta ja yhteiskunnallisen sorron vastustusta ? Poliittisen valokuvan festivaali juhlii 10 vuoden taivaltaan uudessa näyttelyssä Poliittisen valokuvan festivaali 2024 31.1.?5.5.2024 Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas, Kaapeliaukio 3, Helsinki Median vierailuaika näyttelyyn ti 30.1. klo 11?12. RSVP jaakko.laasanen at fmp.fi Vuoden 2024 Poliittisen valokuvan festivaalin teemana on diagnoosi. Näyttelyn neljä teoskokonaisuutta nostavat esille yksilöön kohdistuvan diagnosoinnin kollektiivisen vastustamisen. Näyttely kysyy, mitä jos ongelmana ovatkin yhteiskunnalliset olosuhteet, ja yksilöiden sijaan tervehdyttämistä tarvitsisikin yhteiskunta. Laia Abril: Joukkohysteriasta Naisten kollektiivisia sairaskohtauksia ja selittämättömiä oireita on historian aikana diagnosoitu joukkohysteriaksi. Useimmiten oireille ei olla löydetty lääketieteellistä syytä. Taiteilija Laia Abril (s. 1986) käsittelee teoksissaan kolmea todellista joukkohysteriatapausta: Lähes 600 tyttöä menetti liikuntakykynsä meksikolaisessa sisäoppilaitoksessa, joka oli tunnettu kovasta kuristaan, Kambod?alaisessa vaatetehtaassa tuhannet naiset ovat pyörtyilleet epäinhimillisissä työoloissa, ja vuonna 2012 amerikkalaisessa lukiossa kymmenet tytöt kärsivät selittämättömistä tic-oireista. Kaikkia tapauksia yhdistää ympäröivien olosuhteiden vaikutusten kieltäminen. Abril esittää joukkohysteriatapauksia vastarintana ja reaktiona yhteiskunnallisiin ongelmiin. Esiin piirtyy diagnosoimaton naisvihamielinen kulttuuri, jota syystä tai toisesta ei haluta tervehdyttää. Teos on kolmas osa Abrilin A History of Misogyny ?teossarjaa, jossa Abril on käsitellyt naisvihaa laajasti tutkimuksia ja arkistoja hyödyntäen. Myriam Boulos: What?s Ours ? Se mikä on meidän Kun yhteiskunnan poliittista korruptiota ei diagnosoida, jää se myös vaille parannuskeinoa. Samalla korruptio alkaa oirehtia yhteiskunnassa epätasa-arvona, ihmisten turvattomuutena ja levottomuutena.?Libanonilainen Myriam Boulos (s. 1992) on kuvannut teossarjassaan Libanonin hajoavaa yhteiskuntaa ja pääkaupunki Beirutia, joka viime vuosina on elänyt valtavien korruptiota vastustavien mielenosoitusten sekä elokuun 2020 tuhoisan satamaräjähdyksen seurausten keskellä. Kuvat yhdessäolosta ja hauskanpidosta läheisten kanssa kuitenkin osoittavat, kuinka kaaoksen ja mullistusten rinnalla arkinen elämä jatkuu. Ihmiset ja kehot voivat olla lannistumattomia, kun ne yhdessä nousevat vastustamaan sortavia rakenteita. Jan Kaila: Elis Sinistö ja Villa Mehu ? Itse tehty elämä Valokuvaaja Jan Kaila (s.1957) kuvasi lapsuutensa kodin lähellä elänyttä Elis Sinistöä (1919?2004), joka oli yhteiskunnasta irrottautunut erakkomystikko ja ite-taiteilija. Sinistö eli luontoa kunnioittaen Villa Mehussa, itse luomassaan maailmassa kirkkonummelaisessa metsässä.?Aikuiset näkivät Sinistössä jotakin uhkaavaa, mutta nuorelle Kailalle Sinistön maailma oli satumainen leikkipaikka.?Aikuisena Kaila palasi kuvaamaan häntä. Kuvat kertovat vastarinnasta yhteiskunnan rajoituksia kohtaan ja näyttävät omaehtoisesti elävän ihmisen. Sinistön kautta diagnosoiva katse kääntyy kohti modernia yhteiskuntaa. Teokset saavat kysymään, miksi vieroksumme luonnon kanssa harmoniassa elävää Sinistöä sen sijaan, että ymmärtäisimme oman elämäntapamme rajoittuneisuuden. August Joensalo: F64.8 - Muu sukupuoli-identiteetin häiriö August Joensalon videoteos on omakohtainen tutkielma Suomen transterveydenhuollosta. Suomessa hoitoon pääse vasta, kun psykiatri on usein vuosia kestäneen prosessin jälkeen diagnosoinut henkilöllä ?sukupuoli-identiteetin häiriön?. Joensalon teos kysyy, mitä?jos diagnosoitava häiriö onkin transyksilöiden sijaan terveydenhuollossa ja suomalaisessa yhteiskunnassa. Teoksessa transhoitojen portinvartijana toimivan systeemin väkivaltaisuus asettuu vastakkain transyhteisöjen sisäisen solidaarisuuden ja rakkauden kanssa. Poliittisen valokuvan festivaali (PVF) perustettiin vuonna 2014 ja se täyttää nyt 10 vuotta. Festivaali on kantaaottavalle valokuvaukselle omistettu kansainvälinen ja monitaiteinen tapahtuma, joka kannustaa valokuvaajia, taiteilijoita, tutkijoita ja yleisöä osallistumaan yhteiskunnalliseen keskusteluun ja vaikuttamiseen. Vuoden 2024 näyttelyä ovat tukeneet Saastamoisen säätiö ja Finnfoto. Lisätiedot ja kuvapyynnöt: Jaakko Laasanen Viestintäpäällikkö, Suomen valokuvataiteen museo 040 6800 307 jaakko.laasanen at fmp.fi Iiri Poteri Viestintävastaava, Poliittisen valokuvan festivaali 0400 92 5414 iiri at pvf.fi From marja.puukka at kotka.fi Tue Jan 9 15:54:31 2024 From: marja.puukka at kotka.fi (Puukka Marja) Date: Tue, 9 Jan 2024 13:54:31 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Merikeskus_Vellamossa_k=C3=A4vij=C3=A4e?= =?utf-8?q?nn=C3=A4tyksen_vuosi?= In-Reply-To: References: Message-ID: Merikeskus Vellamo 2023: Kävijäennätyksen vuosi Merikeskus Vellamossa Kotkassa koettiin huippuvuosi, jonka kohokohtia olivat Suomen merimuseon elämyksellinen Pako Pompejista -näyttely sekä Kymenlaakson museon kokoelmiin kuuluvan vartiolaiva Telkän avautuminen yleisölle. Myös Kohtalona Ruotsinsalmi -näyttely kiinnosti edelleen ja sai lisää syvyyttä syyskuussa myyntiin tulleesta samannimisestä julkaisusta. Vuonna 2023 Merikeskus Vellamon kävijämäärä nousi ennätykselliseen 153 000:een (113 800 vuonna 2022). Myös näyttelykävijöiden määrässä nähtiin uusi ennätys, kun Suomen merimuseon ja Kymenlaakson museon sisänäyttelyihin tutustui lähes 80 000 vierailijaa (54 000 vuonna 2022). Huipputulosta selittää ensisijaisesti Suomen merimuseon Pako Pompejista -näyttelyn suursuosio. Lisäksi museoiden museoaluksilla vieraili yhteensä yli 27 000 kävijää ja Kymenlaakson museon Varissaaressa sijaitsevassa Ruotsinsalmi-paviljongissa yli 9 000 kävijää. Myös muut mielenkiintoiset näyttelyt ja seudulle suuntautunut kotimaan matkailu näkyvät luvuissa. Kävijämäärät vaikuttivat suoraan myös pääsylippu- ja museokauppatuloihin, joissa niissäkin tehtiin ennätyksiä. Monipuoliset näyttelyt ja tapahtumat siivittivät huippuvuoteen Pako Pompejista -näyttely kertoi Pompejin ja Herculaneumin kaupunkien tuhosta, asukkaiden arjesta ja heidän kohtaloistaan. Se toi myös esiin uhkarohkean merioperaation asukkaiden pelastamiseksi Vesuviuksen tulivuoren purkautuessa vuonna 79 jaa. Näyttelyn tuottivat italialaiset Expona ja Contemporanea Progetti yhdessä Suomen kansallismuseon kanssa, ja se toteutettiin Suomen merimuseon ja Kymenlaakson museon yhteistyönä. Monivuotinen näyttely Kohtalona Ruotsinsalmi lähestyy nykyisen Kotkan alueella 1700-luvun loppupuolella käytyjä meritaisteluita ja sodan jälkeen rakennettua linnoituskaupunkia mukana olleiden ihmisten kohtaloiden kautta. Syyskuussa julkaistu samanniminen kirja syventää näyttelyn tarinaa. Teoksessa vuorottelevat uusi tutkimustieto, kepeämmät lyhyet tekstit, koskettavat henkilötarinat ja kerrontaa elävöittävä kuva-aineisto. Kirjaa ovat olleet kirjoittamassa Suomen merimuseon ja Kymenlaakson museon tutkijat sekä lukuisat eri alojen tutkijat ja tieteentekijät. Lokakuussa Kymenlaakson museossa avautui näyttely Studio Leisti, joka esittelee kotkalaisen valokuvaaja Tapio Leistin muotokuvia, sommitelmia ja miljöökuvia vuosikymmeniltä 1940?1980. Kuvat vievät nostalgiamatkalle menneeseen Kotkaan. Näyttely on avoinna 17.3.2024 asti. Myös Kymenlaakson metsäteollisuuden historiaan ja nykypäivään paneutuva monivuotinen Puun vuoro jatkuu edelleen. Museolaiturin kesäkohteet, Suomen merimuseon jäänmurtaja Tarmo ja majakkalaiva Kemi saivat uuden kumppanin, kun Kymenlaakson museon kokoelmiin kuuluva vartiolaiva Telkkä avattiin yleisölle. Rajavartiolaitoksen Telkkä (1958) valvoi virkaurallaan Suomen merialueita, sukkuloi saaristossa ja auttoi hädässä. Viimeiset vuotensa se vartioi merta Viron lipun alla. Tapahtumia toteutettiin sekä Merikeskuksen omana tuotantona että yhdessä kumppanien kanssa. Uutuuksia olivat mm. Lounastreffit-opastussarja sekä Puun vuoro -näyttelyyn liittyneet tapahtumat Miltä teollisuus tuntuu? ja Kova paukku. Vanhoina tuttuina jatkoivat mm. Tietoherkku-luennot, Lasten Vellamo -tapahtuma, Kotkan Seudun muistiyhdistyksen kanssa toteutetut Virtaa Vellamosta -keskustelut ja paikallisten musiikkioppilaitosten konsertit. Luontokoulu Hailin ja Kymenlaakson kesäyliopiston kanssa järjestettiin lasten tiedeleiri, ja Vellamo-kanavalla verkossa avautui uusi Metsäteollisuus-teema. Vuosi 2024: Merimuotia, taidetta ja kotkalaista kaupunkikuvaa leikkien Näyttelyvuoden 2024 avaa Vesikehän ympäröimä, joka esittelee keramiikkataitelijana ja kuvanveistäjänä pitkän uran tehneen Johanna Rytkölän vesiaiheisia teoksia vuosilta 2013-2023. Abstrahoiduissa veistoksissa yhdistyvät vesistöjen ja merien lumoava kauneus ja ympäristökatastrofien vastenmielisyys. Kymenlaakson museon näyttely on avoinna 19.1.-14.4.2024. Suomen merimuseon näyttely Oceanista ? muoti ja meri näyttää, kuinka huippumuoti on lainannut merenkulkijoiden tyyliä ja kulttuuria vuosikymmenten ajan. Näyttely esittelee kansainvälisesti tunnettujen muotitalojen ja suomalaisten suunnittelijoiden merestä inspiroitunutta muotia. Näyttely on avoinna 19.4.-29.9.2024. Toinen kesäkauden näyttelyistä on Kymenlaakson museon Aarnikotkan siipien alla. UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön taidekokoelman teokset avaavat metsien merkitystä ja Kymenlaakson teollisuushistoriaa. Näyttelyssä nähdään mm. Hugo Simbergin, Pekka Halosen ja Eero Järnefeltin teoksia. Näyttely on avoinna 15.5.-15.9.2024. Kymenlaakson museon Mikä-mikä-kaupunki herättää kaupunkikuvan ja paikallisidentiteetin eloon leikin ja toiminnallisuuden kautta ? koko perheen mielikuvitusta ja luovuutta kutkutellen. Näyttely katsoo Kotkaa lasten veikeästä vinkkelistä ja rakentaa tulevaisuuden kaupunkia, joka on tasa-arvoinen, mahdollistava, vastuullinen ja kestävä ? vielä vuosikymmenien päästäkin. Näyttely on avoinna 15.10.2024-6.1.2030. Menetetyt saaret päättää näyttelyvuoden. Juha Metson, Marjo Näkin ja Mika Rokan näyttely Suursaaresta, Lavansaaresta, Tytärsaaresta ja Seiskarista esittelee ainutlaatuista valokuva- ja videomateriaalia. Se on kertomus talvisodassa menetetyistä saarista, niiden luonnosta ja tämänhetkisistä asukkaista sekä suomalaisten alueille aikanaan jättämistä jäljistä. Kymenlaakson museon näyttely on avoinna 29.11.2024-20.4.2025. Merikeskus Vellamossa toimivat Suomen merimuseo, Kymenlaakson museo, Kotkan kulttuuri- ja tapahtumapalvelut, museokauppa Plootu ja ravintola Laakonki. Löydät meidät Kotkan Kantasatamasta. https://www.merikeskusvellamo.fi/nayttelyt/ https://vellamo-kanava.fi/ Mediakuvat: Oceanista. Kuva Suomen merimuseo. https://drive.google.com/file/d/1OEkzzDOAIwx74w6x7uCw_N7TvcBmTWR7/view?usp=sharing Aarnikotkan siipien alla. Taidetta UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön kokoelmista. Victor Thomén maalaus Kymintehdas vuodelta 1932. Kuva UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiö. https://drive.google.com/file/d/1hc8EcMmSSfb6OcAssw2nI8JN2GJ-p_EE/view?usp=sharing Lisätiedot: Intendentti Sirpa Kantola-Pakkanen, Suomen merimuseo, Suomen kansallismuseo, 0295 33 6480 Museotoimenjohtaja Terhi Pietiläinen, Kymenlaakson museo, 040 120 8667 Ystävällisin terveisin ? Kind regards, Marja Puukka Tiedottaja ? Information officer marja.puukka at kotka.fi ? +358 40 350 0496 Merikeskus Vellamo ? Maritime Centre Vellamo Tornatorintie 99 B, 48100 Kotka, Finland www.merikeskusvellamo.fi Näyttelyt: www.merikeskusvellamo.fi/nayttelyt/ Exhibitions: www.merikeskusvellamo.fi/en/exhibitions/ From Selina.Valiheikki at ouka.fi Wed Jan 10 15:59:22 2024 From: Selina.Valiheikki at ouka.fi (=?iso-8859-1?Q?V=E4liheikki_Selina?=) Date: Wed, 10 Jan 2024 13:59:22 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Oulun_taidemuseon_n=E4yttelyt_2024?= Message-ID: Vuonna 2024 Oulun taidemuseon näyttelyitä yhdistää yksi kysymys: mitä meistä jää jäljelle? Oulun taidemuseon vuoden 2024 näyttelyohjelmiston ytimessä olevaa kysymystä lähestytään suhteessa luonnon kiertokulkuun, jäämistöön, suruun, (ilmaston)muutokseen ja syntymään. Rinnalla kulkee myös menneisyyden läsnäolo nykyhetkessä, historiankirjoitus ja uudelleenkirjoittaminen. Jaakko Niemelä: PRAAKK, 10.1.-26.5.2024 Hylkyä tarkoittava Praakk on menetystä ja kaipuuta käsittelevä näyttely merenkulusta ja merikapteeni-isään liittyvistä muistoista. Kuvataiteilija Jaakko Niemelä (s. 1959 Rauma) rakentaa tilallisia installaatioita, joissa kuljetaan valojen ja varjojen maastoissa. Taiteilijan työskentely liikkuu yksilötasolla luopumisen ja kaipauksen sekä yhteiskunnallisesti tuhoutumisen ja rappion teemoissa. 40 vuotta kestäneen uransa aikana Niemelä on työstänyt ilmaisuaan grafiikasta liikkuvaan kuvaan ja tilateoksiin sekä julkisiin teoksiin. https://ouluntaidemuseo.fi/nayttely/jaakko-niemela-praakk/ KIPU-kokoelmanäyttely, 9.2.-25.8.2024 Oulun taidemuseon kokoelmista toteutettu KIPU tarkastelee elämän haavoittuvuutta ja haurautta turvattomuuden, yksinäisyyden, syrjäytymisen, mutta myös toiveikkuuden näkökulmista. Näyttelyssä on teoksia noin yhdeksältäkymmeneltä taiteilijalta, jotka toteuttavat eri tekniikoita ja tyylejä. Näyttely on toteutettu yhteistyössä Pohjois-Pohjanmaan museon kanssa, jonka sairaalakokoelman esineet muodostavat yhden osan kokonaisuudesta. Lisäksi näyttelyssä kuullaan kokemusasiantuntijoita ja Oulun alueen koululaisia. https://ouluntaidemuseo.fi/nayttely/kipu/ Tomun tieto, 26.6.-27.10.2024 Mitä jää jälkeen, kun lähden täältä? Maan kuoren kuopsuttelua suhteessa pölyyn, kiertokulkuun ja ihmisen luontosuhteeseen. Teemallisen yhteisnäyttelyn taiteilijat ovat Katariina Guthwert, Marianna Henriksson, Flis Holland, Liisa-Irmelen Liwata, Mayumi Niiranen-Hisatomi, Milla-Kariina Oja, Shubhangi Singh ja Niina Tervo. Mukana on myös teoksia Oulun ja Aineen taidemuseoiden kokoelmista. https://ouluntaidemuseo.fi/nayttely/tomun-tieto/ Minna Henriksson, 13.9.2024-5.1.2025 Yhteiskunnallisista teoksistaan tunnettu Minna Henriksson (s. 1976 Oulu) jatkaa Oulun taidemuseon soolonäyttelyssään historian ja nykypäivän suhteen sekä tukahdutettujen äänien käsittelemistä. Henrikssonin teokset perustuvat usein laajaan arkistotutkimukseen ja ammentavat todellisista historiallisista tapahtumista, pyrkien tuomaan esiin syrjintää ja sortoa sekä valta-asemia. https://ouluntaidemuseo.fi/nayttely/minna-henriksson/ Maja, 15.11.2024-2.3.2025 Miten löytää oma paikka? Kenelle yhteiskunnassamme on tilaa ja miten tiloja rakennetaan? Tilallisista teoksista ja veistotaiteesta ammentavan yhteisnäyttelyn taiteilijat ovat Corinna Helenelund, Ninni Luhtasaari, Mari Oikarinen, James Prevett, Iida Valmé sekä työryhmä Tero Harju, Tuuli Malla ja Erja Taskinen. Näyttelyyn kuuluu myös taiteellista yhteistyötä paikallisten koulujen kanssa. https://ouluntaidemuseo.fi/nayttely/maja/ kuu-tee kuuntelutapaamiset, vuosina 2024-2025 Vuosien 2024-2025 aikana aloitamme ohjelmistokehittämisen yhteisöllisten, kestollisten näyttelytuotantojen parissa. Ensimmäinen yhteistyökumppanimme on AGF eli Antye Greie-Ripatti (s. 1969 Ebersbarch, asuu Hailuodossa). Vuonna 2024 tapaamme neljä kertaa ja tapaamisten teemat nousevat dissonanssista eli riitasoinnuista ja erimielisyyksistä. Millaisia ääniä erimielisyydet saavat aikaan? Voimmeko löytää yhteisen sävelen? AGF on nykytaiteilija, jonka taiteellisen työskentelyn keskiössä on kieli, ääni, kuuntelu ja politiikka. https://ouluntaidemuseo.fi/nayttely/agf-kuu-tee-kuuntelutapaamiset/ Alueellisena vastuumuseona Oulun taidemuseo tuottaa kiertonäyttelyitä, taidekaappeja ja minitaidekaappeja toimialueemme kuntiin Pohjois-Pohjanmaalle ja Kainuuseen. Alueellisen työn näyttelyistä lisätietoa löytyy täältä: https://ouluntaidemuseo.fi/alueellisen-vastuumuseotyon-palvelut/ Lisätiedot: kuraattori Selina Väliheikki 044 703 7456, selina.valiheikki at ouka.fi www.ouluntaidemuseo.fi Selina Väliheikki (she/her) kuraattori (vaihtuvat näyttelyt) / curator (exhibitions) Oulun taidemuseo / Oulu Art Museum Oulun museo- ja tiedekeskus / Oulu Museum and Science Centre tel. +358 44 7037456 www.ouluntaidemuseo.fi Käyntiosoite / Address: Kasarmintie 9, Oulu Postiosoite: Oulun taidemuseo, PL 53, 90015 Oulun kaupunki Mailing address: Oulu Art Museum, P.O.BOX 53, 90015 City of Oulu, Finland From Anne.Vaananen at savonlinna.fi Thu Jan 11 15:04:59 2024 From: Anne.Vaananen at savonlinna.fi (=?iso-8859-1?Q?V=E4=E4n=E4nen_Anne?=) Date: Thu, 11 Jan 2024 13:04:59 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Taidegrafiikkaa_ja_veistoksia_Koit?= =?iso-8859-1?q?to-n=E4yttelyss=E4_Savonlinnan_Riihisaaressa?= Message-ID: Annamari Kinnusen ja Juho Sihvosen taidenäyttely Koitto, avautuu huomenna Riihisaaressa, Savonlinnan museossa. Näyttelyn nimi Koitto viittaa uuteen aikaan ja alkuun. Uuden ajan kynnyksellä historia luo pohjan tulevaisuudelle. Kiertokulussa muutos on pysyvää, mutta menneet hetket jäävät osaksi jokaista, muovaten ja luoden uutta. Koitto on esillä Riihisaaressa maaliskuulle saakka. Annamari Kinnunen ja Juho Sihvonen ovat savonlinnalainen taiteilijapariskunta. Kinnunen työskentelee monipuolisesti taidegrafiikan, piirustuksen ja installaation parissa. Hänen teoksensa voivat olla joko visuaalisia oivalluksia, havaintoja, tunnetiloja tai muistiinpanoja jostakin ajasta, paikasta tai ilmiöstä. Viime aikoina keskeisiä teemoja Kinnusen teoksissa ovat olleet suoja, turva ja koti. Sihvosen tuotanto koostuu veistoksista ja piirroksista. Sihvonen kokee teostensa olevan muodon saaneita muistoja. Hän on käsitellyt teoksissaan kunniakäsitettä, katoavaisuutta ja ihmisen tarvetta jättää itsestään jälki olemassaolostaan. Kinnusta ja Sihvosta yhdistää taiteilijoina sarjallinen työskentely sekä vahva vuorovaikutus materiaalin kanssa. He ovat toteuttaneet yhdessä useita näyttelyitä sekä järjestäneet Ars Kuvansi pop-up-taidenäyttelyä Joroisten Kuvansissa. KOITTO, 12.1.-10.3.2024, Riihisaari - Savonlinnan museo. Riihisaari Riihisaaressa toimivat Riihisaari - Savonlinnan museo, Metsähallituksen Saimaan luontokeskus sekä Savonlinnan seudun matkailu- ja retkeilyneuvonta. Kohde on myös arvokkaiden vanhojen museohöyrylaivojen kotisatama. Riihisaari sijaitsee Olavinlinnan kansallismaisemassa, Savonlinnan keskustassa. Riihisaari - Savonlinnan museo valittiin toukokuussa 2023 Vuoden museoksi. Avoinna päivittäin klo 10-17. Asiakaspalvelu, puh. 044 417 4466. Riihisaari, 57130 Savonlinna. www.riihisaari.fi From marja.puukka at kotka.fi Fri Jan 12 13:17:41 2024 From: marja.puukka at kotka.fi (Puukka Marja) Date: Fri, 12 Jan 2024 11:17:41 +0000 Subject: [Nayttelyposti] Tapahtumia Merikeskus Vellamossa Kotkassa In-Reply-To: References: Message-ID: Tapahtumia Merikeskus Vellamossa Kotkassa keväällä 2024 Merikeskus Vellamon tapahtumakevättä rytmittävät tutut tapahtumasarjat sekä uutuutena vapaamuotoiset Neuletreffit-tapaamiset. Tarjonta täydentyy mm. konserteilla ja talvilomaohjelmalla kevään aikana. Ajantasaiset tapahtumatiedot löytyvät aina verkosta osoitteesta https://www.merikeskusvellamo.fi/tapahtumat/. Tietoherkut. Maksuton luentosarja mielenkiintoisista aiheista. Merikeskus Vellamon auditoriossa keskiviikkoiltaisin klo 17 järjestettävät Tietoherkut ovat kaikille avoimia ja maksuttomia. Luentoja voi seurata paikan päällä, ja ne myös suoratoistetaan (paitsi 24.4.). Tallenteet ovat katsottavissa kahden viikon ajan Vellamon YouTube-kanavalla. Dosentti Ville Jalovaaran aiheena 7.2. ovat Helsingin ja Kotkan suurpommitukset helmikuussa 1944. Neuvostoliiton pommituskampanjan tavoite oli pakottaa Suomi irti sodasta Moskovan ehdoilla. Luennolla kuullaan, mitä Kotkassa ja Helsingissä noina kohtalokkaina hetkinä tapahtui. Kuva ois kiva! -luennolla 6.3. Kymenlaakson museon tutkija Elina Pylsy-Komppa johdattaa kuvamatkalle museon kokoelmiin: Mitä kuvakokoelmista löytyy ja mitä sieltä puuttuu? Millainen on kuvan tie museokokoelmaan? Entä miten kuviin voi tutustua kotoa käsin? Purjehdukseen erikoistunut merihistorian tutkija ja tietokirjailija Lauri J. S. Kaira luennoi 3.4. otsakkeella Vapaa-ajanpurjehdusta Itäisellä Suomenlahdella. Kaira luo katsauksen vapaa-ajanpurjehduksen varhaisvaiheisiin ja huvipurjehtijoiden toimintaan Viipurissa, Kotkassa, Haminassa ja Suomenlahden ulkosaarilla. Oppia merestä -keskustelutilaisuudessa 24.4. puhumassa ovat kirjailija-opettaja ja Itämeri-lähettiläs Leena Paasio, seikkailukasvatuksen ja merivalmennuksen parissa työskentelevä Juho Peltonen sekä ammatillisen ja vapaa-ajan merenkulun koulutuksen asiantuntija merikapteeni Eini Hakala. Tilaisuuden juontaa Johanna Aartomaa Suomen merimuseosta. Lounastreffit. Yleisöopastuksia näyttelyihin. Merikeskus Vellamossa järjestetään joka kuukauden kolmantena torstaina klo 11-11.30 opastus vaihtuvin teemoin. Yleisöopastus sisältyy Vellamon pääsymaksuun 15/10 ?, Museokortti tai Kaikukortti, alle 18-vuotiaat maksutta. Ensimmäisillä Lounastreffeillä 18.1. tutustutaan Puun vuoro -näyttelyyn, joka avaa metsäteollisuuden vaikutusta Kymenlaaksoon. Helmi-toukokuussa kuljetaan menneeseen Kotkaan Tapio Leistin nostalgisten valokuvien myötä, tutustutaan Johanna Rytkölän vesiaiheisiin veistoksiin, matkataan Ruotsinsalmen aikaan ja ihaillaan merestä inspiroitunutta muotia Oceanista-näyttelyssä. Oceanista-näyttelyyn voi tutustua myös äitienpäivänä 12.5. klo 12 järjestettävällä, pääsymaksuun sisältyvällä yleisöopastuksella. Virtaa Vellamosta. Maksuttomia keskustelu- ja muisteluhetkiä. Suomen merimuseo, Kymenlaakson museo ja Kotkan Seudun muistiyhdistys ry järjestävät tiistaiaamuisin 5.-26.3. klo 10-11.30 kaikille avoimia ja maksuttomia keskustelu- ja muisteluhetkiä. Kevään muisteloiden aiheita ovat: Uimamuistoja. Hienoa hiekkaa, ahvenvitaa, avantouinnin hurmaa?. uimamuistoja Johanna Rytkölän Vesikehän ympäröimä -näyttelyssä. Tunnetko tienoot ja tapahtumat? Keskustelua valokuvatunnistuksen tuoksinassa. ?Matkustan ympäri maailmaa??. Keskusteluja matkoista; tavoista ja tuliaisista. Muotia menneiltä vuosikymmeniltä. Valokuvien kertomaa. Neuletreffit Vellamossa. Vapaamuotoisia maksuttomia käsityötapaamisia. Onko neulontainnostus vienyt mennessään? Haluaisitko löytää samanhenkistä seuraa ja keskustella neulomisesta sydämen kyllyydestä? Tule mukaan vapaamuotoisille ja maksuttomille Neuletreffeille keskiviikkoisin 31.1., 28.2., 27.3., 24.4. ja 29.5. klo 16-18. Neulojien lisäksi Vellamon Ruuman pehmeille sohville ovat tervetulleita myös muita mukana kulkevia käsitöitä harrastavat. Uudet näyttelyt. Taidetta, muotia ja kotkalaista kaupunkikuvaa lapsille ja aikuisille. Vesikehän ympäröimä. Johanna Rytkölän veistoksia vuosilta 2013?2023. Kymenlaakson museo 19.1.-14.4.2024. Oceanista ? muoti ja meri. Merestä inspiroitunutta muotia. Suomen merimuseo 19.4.-29.9.2024. Aarnikotkan siipien alla - Taidetta UPM-Kymmenen Kulttuurisäätiön kokoelmista. Kymenlaakson museo 15.5.-15.9.2024. Mikä-mikä-kaupunki. Muikein mesta mennen tullen. Kymenlaakson museo 15.10.2024-6.1.2030. Menetetyt saaret. Juha Metso, Marjo Näkki ja Mika Rokka. Valokuvia Suomenlahden ulkosaarista 29.11.2024-20.4.2025. Mediakuvia: Johanna Rytkölän näyttely Vesikehän ympäröimä, teos Itämeri välissämme, 2018 https://drive.google.com/file/d/1ULfDNG5sFGqfjEwBncGXOTcsSknha2gr/view?usp=sharing Näyttely Oceanista ? muoti ja meri, kuva Suomen merimuseo https://drive.google.com/file/d/1OEkzzDOAIwx74w6x7uCw_N7TvcBmTWR7/view?usp=sharing Tietoherkku 7.2.2024, Helsingin ja Kotkan suurpommitukset helmikuussa 1944 Hotelli Meritornin kellarissa sijainnut Kotkan torjuntakeskus It.R 2 toiminnassa. Kuvalähde: SA-kuva, kapteeni Leo Vepsäläinen. https://drive.google.com/file/d/1G51pxOQuNfprhd9CxX-nG2Iw52i69NsW/view?usp=sharing Ystävällisin terveisin ? Kind regards, Marja Puukka Tiedottaja ? Information officer marja.puukka at kotka.fi ? +358 40 350 0496 Merikeskus Vellamo ? Maritime Centre Vellamo Tornatorintie 99 B, 48100 Kotka, Finland www.merikeskusvellamo.fi Näyttelyt: www.merikeskusvellamo.fi/nayttelyt/ Exhibitions: www.merikeskusvellamo.fi/en/exhibitions/ From marja.puukka at kotka.fi Thu Jan 18 13:13:27 2024 From: marja.puukka at kotka.fi (Puukka Marja) Date: Thu, 18 Jan 2024 11:13:27 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?b?TsOkeXR0ZWx5IFZlc2lrZWjDpG4geW1ww6Ry?= =?utf-8?q?=C3=B6im=C3=A4_Merikeskus_Vellamossa?= In-Reply-To: References: Message-ID: Vesikehän ympäröimä. Johanna Rytkölän veistoksia vuosilta 2013?2023. Kymenlaakson museo, Merikeskus Vellamo, Kotka 19.1.-14.4.2024 Vesi on teema, johon palaan vuosi toisensa jälkeen tavalla tai toisella. Rakastan uimista ja meren rantoja ja järvien pehmoisia vesiä. Haluan vangita jähmeään saveen veden liikkeen ja olemuksen. * Johanna Rytkölä Merikeskus Vellamossa Kotkassa esillä oleva näyttely Vesikehän ympäröimä esittelee keramiikkataitelijana ja kuvanveistäjänä pitkän uran tehneen Johanna Rytkölän vesiaiheisia teoksia kymmenen vuoden ajalta. Hydrosfääri eli vesikehä koostuu maailman kaikista vesistä: meristä, järvistä, joista, puroista, lammista, magman vesistä, jäätiköistä, kasvillisuuden ja ilmakehän vesistä. Rytkölän abstrahoiduissa veistoksissa yhdistyvät vastakkaiset ilmiöt, vesistöjen ja merien lumoava kauneus ja ympäristökatastrofien vastenmielisyys. Johanna Rytkölä käyttää materiaalinaan etupäässä savea, joka kovassa kuumudessa saa lopullisen muotonsa keramiikkana. Öljymäiset, roiskuvat ja valuvat keraamiset lasitukset viimeistelevät lopputuloksen. Mattapinnat muodostavat kontrastin kirkkaille metallinhohtoisille yksityiskohdille. Teoksille ovat tunnusomaista positiivisuus, selkeä muotokieli, raikkaat värit ja pyrkimys vangita liikettä veistokselliseen muotoon. Rytkölä korostaa taiteessaan pienten arkipäiväisten tapahtumien, kokemusten ja ilmiöiden merkitystä vahvuuden ja voimaantumisen lähteinä. Vesikehän ympäröimä Kymenlaakson museossa on Johanna Rytkölän tähän asti laajin yksityisnäyttely. Sen suurin teos on 2,66 metriä korkea Syvänteen kuningatar, joka on valmistettu Posiolla Arktisen keramiikkakeskuksen residenssissä. Se on esillä toista kertaa. Uusimmat teokset ovat vuonna 2023 valmistuneet Ensilumi Itämerellä, Maininkeja ulapalla ja Tähdet meren yllä. Kymenlaakson museossa esillä olevan kokonaisuuden näyttelyarkkitehtina on toiminut Eevi Rola. Johanna Rytkölä (s. 1956) on valmistunut kuvataideopettajaksi Taideteollisesta korkeakoulusta vuonna 1982 ja taiteen maisteriksi keramiikkataiteen osastolta vuonna 1986. Rytkölän veistoksia on lukuisissa kokoelmissa Suomessa ja ulkomailla. Hän on voittanut taiteellaan kansainvälisiä palkintoja, osallistunut lukuisiin yhteis- ja ryhmänäyttelyihin ympäri maailmaa sekä pitänyt useita yksityisnäyttelyitä. Mediakuvat: Johanna Rytkölä: Sukelluksia kesäyössä IV, 2020. Kuva Johanna Rytkölä. https://drive.google.com/file/d/1R6_7SXbSGSNz3vaT1vD0ALsAO67ZA4QH/view?usp=sharing Johanna Rytkölä: Itämeri välissämme, 2018. Kuva Johanna Rytkölä. https://drive.google.com/file/d/1ULfDNG5sFGqfjEwBncGXOTcsSknha2gr/view?usp=sharing Lisätiedot: Amanuenssi Mirkka Kallio, Kymenlaakson museo, 040 530 7858, mirkka.kallio at kotka.fi Ystävällisin terveisin ? Kind regards, Marja Puukka Tiedottaja ? Information officer marja.puukka at kotka.fi ? +358 40 350 0496 Merikeskus Vellamo ? Maritime Centre Vellamo Tornatorintie 99 B, 48100 Kotka, Finland www.merikeskusvellamo.fi Näyttelyt: www.merikeskusvellamo.fi/nayttelyt/ Exhibitions: www.merikeskusvellamo.fi/en/exhibitions/ From jaakko.laasanen at fmp.fi Mon Jan 22 10:23:41 2024 From: jaakko.laasanen at fmp.fi (Jaakko Laasanen) Date: Mon, 22 Jan 2024 08:23:41 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?Manikyyrej=E4_ja_hoivaa_queersii?= =?windows-1252?q?rtolaisille_=96_Phan_Nguyenin_n=E4yttely_avautuu_Valokuv?= =?windows-1252?q?ataiteen_museossa?= Message-ID: Manikyyrejä ja hoivaa queersiirtolaisille ? Phan Nguyenin näyttely avautuu Valokuvataiteen museossa Phan Nguyen: ManiQueer 31.1.?31.3.2024 Suomen valokuvataiteen museo, Etsin-galleria (0. krs.), Kaapelitehdas, Kaapeliaukio 3, Helsinki Median vierailuaika näyttelyyn ti 30.1. klo 11?12. RSVP jaakko.laasanen at fmp.fi ManiQueer, eli "queerkädet", on vietnamilaistaustaisen taiteilija Phan Nguyenin pitkäkestoinen projekti, jossa yhdistyvät valokuva, video, henkilökohtaiset arkistot, performanssi ja installaatio. Keväällä 2023 Nguyen toteutti Helsingissä esityssarjan, jossa hän teki manikyyrejä queersiirtolaisille. Näyttelyn teokset välittävät taiteilijan ja muiden queersiirtolaisten tarinoita, joita Nguyen on kerännyt kynsihoitojen aikana. Tarinat kertovat häpeästä, sisäistetystä rasismista ja luokkasyrjinnästä. Kodin ja kotiutumisen käsitteet ovat läsnä kynsisalongin kautta, sillä niiden pyörittäminen on ollut yleistä Vietnamista muualle muuttaneiden keskuudessa. Nguyenin salonki on rodullistetuille ja alkuperäiskansoihin kuuluville queer- ja transihmisille tarkoitettu yhteisöllinen nautinnon ja turvan tila. Kyseisiin vähemmistöihin kuuluvat ihmiset joutuvat jatkuvasti mukauttamaan itseään sopiakseen erilaisiin tiloihin ja konteksteihin. Tämä vaikeuttaa omaan kehoon, tunteisiin, iloon ja unelmiin kiinnittymistä. Käsien hemmottelun ja kynsien lakkauksen äärellä hoitoa antavat ja vastaanottavat kädet sekoittuvat toisiinsa. Installaatiossa Nguyen myös rinnastaa pedikyyrikulhon pohjoisvietnamilaisiin luonnon kaivoihin, jotka toimivat kyläläisten yhteisöllisenä henkisyyden paikkana. Tässä yhteydessä se kertoo taiteilijan ja hänen oman yhteisönsä tarinoista. Näyttely valittiin esitettäväksi Valokuvataiteen museon Etsin-galleriassa avoimen haun kautta, jonka teemana vuosina 2023?24 on ?Kapinoiva Keho?. Lisätiedot ja kuvapyynnöt: Jaakko Laasanen Viestintäpäällikkö, Suomen valokuvataiteen museo 040 6800 307 jaakko.laasanen at fmp.fi From inari.porkka at porvoonmuseo.fi Tue Jan 23 12:37:06 2024 From: inari.porkka at porvoonmuseo.fi (Inari Porkka) Date: Tue, 23 Jan 2024 10:37:06 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?Porvoon_museossa_taiteent=E4ytei?= =?windows-1252?q?nen_kes=E4_/_Borg=E5_museum_har_en_sommar_fylld_av_konst?= Message-ID: På svenska nedan. Porvoon museossa taiteentäyteinen kesä Porvoon museon kesäkauden näyttelyissä nähdään Edelfeltin maalauksia, siluettitaidetta ja nykytaidetta Porvoon triennaalissa. Syyskaudella avataan verkkonäyttely, jossa eri aikojen kauppakylttejä pääsee tutkimaan. Joulukauteen kuuluvat perinteiset joulupöydät, joulusta yli talven on esillä myös talven pikkulinnuista kertova näyttely Sininen hetki. Porvoon museon vuoden 2024 näyttelyohjelma on nyt julkistettu. Museossa mm. juhlistetaan Albert Edelfeltin 170-vuotisjuhlavuotta yhdessä Albert Edelfeltin ateljeemuseon kanssa ja ollaan mukana Porvoon triennaaliyhdistyksen nykytaiteen kattauksessa. Myös pieni on kaunista tänä vuonna Porvoon museossa: Vanhalla raatihuoneella nähdään siluetteja ja vuoden lopussa pääsee Holmin talossa viettämään sinisen hetken talvehtivien pikkulintujen kanssa. Vuoden aikana valmistellaan vahvasti tulevaa, kun Vanhan raatihuoneen näyttelyuudistus käynnistyy. Sen ensimmäinen osa avataan vuonna 2025 alakerrassa, johon toteutetaan näyttelyn ja työpajatilan yhdistävä kokonaisuus. Albert Edelfelt 170 8.6.2024?3.5.2026 Vuonna 2024 tulee kuluneeksi 170 vuotta Albert Edelfeltin syntymästä ja Porvoon museo juhlistaa merkkivuotta uudella näyttelyllä Vanhan raatihuoneen suuressa salissa. Näyttelyssä nähdään museon kokoelmiin kuuluvat tunnetut ja rakkaat öljyvärimaalaukset sekä muuta Edelfeltin elämään Porvoossa liittyvää materiaalia. Siluetti. Pitkä ääriviiva 8.6.2024?3.5.2026 Vanhan raatihuoneen pienessä salissa avautuu uusi siluettitaidetta käsittelevä näyttely. Ennen valokuvauksen yleistymistä siluetit eli varjokuvat olivat halpa ja helppo kuvien tekemisen muoto, jota käytettiin erityisesti sivumuotokuvien tekemiseen. Näyttelyn keskiössä ovat nykyisen Porvoon alueella Treksilän kartanon 1800-luvun isännän Anders Wilhelm Boijen paperista leikkaamat maisemasiluetit. Porvoon Triennaali: Space is a Common Thing 8.6.?1.9.2024 Eri puolille kaupunkia levittäytyvä Porvoon Triennaali: Space Is a Common Thing saapuu myös Porvoon museon Holmin taloon. Ensimmäisen kerroksen näyttelytilassa nähdään Mette Björnebergin ja Jenni Tuomisen teoksia ja Holmin talon aitassa yleisö pääsee osaksi Piirustusteatteria, joka on taiteilijoiden Petri Hytösen, Pan Jianfengin ja Kalle Turakka Purhosen performatiivinen installaatio. Sininen hetki. Näyttely talven linnuista 27.11.2024?2.3.2025 Suomessa talvehtivat pikkulinnut ovat koristaneet kuusipuiden oksia jo vuosituhansia ennen joulukuusiperinteen muotoutumista. Tänä talvena Holmin talossa saadaan ihailla pikkulintujen koristamaa kuusta lintujen talvehtimisesta kertovassa näyttelyssä. Metallista ja massasta muotoillut linnut ovat museon luonnontieteellisistä kokoelmista huolehtivan amanuenssi Solveig Bergholmin käsialaa. Porvoon museon joulu 27.11.2024?12.1.2025 Täällä palvellaan. Kylttejä Porvoon museon kokoelmista [Verkkonäyttely] 31.10.2024 Verkkonäyttelyssä pääsee tutkimaan Porvoon museon kokoelmista löytyviä liikekylttejä. Museokokoelmat ovat todistuskappaleita menneistä ajoista ja paikoista ja StoryMaps-alustalla toteutetussa näyttelyssä kylttejä esitellään myös eri aika- ja paikkayhteyksissä mm. aikajanojen, karttojen ja vanhojen valokuvien avulla. Rohkea, luotettava ja ahkera ? hevonen itäisellä Uudellamaalla [Kiertonäyttely] 1.2.2024 Kiertonäyttelysarjan toinen osa kerää yhteen muistoja, tietoa ja valokuvia hevosesta Itä-Uudenmaan alueella. Kevytrakenteinen näyttely on osa Porvoon museon alueellista museotyötä ja eri toimijat voivat lainata materiaalit museolta oman näyttelynsä järjestämiseksi. Lainattavissa helmikuusta lähtien. Myös sarjan ensimmäinen osa, Lehmä ? itäuusmaalaisen uskollinen ystävä on yhä lainattavissa. Tiedustelut: Mai Joutselainen, mai.joutselainen at porvoonmuseo.fi 040 73 44 042 Viime vuoden näyttelyt jatkuvat vielä vuoden alussa - Viime kesänä avattu AB Iriksen tuotantoa esittelevä huippusuosittu Ilmiömäinen Iris -näyttely jatkuu maaliskuun loppuun, eli pääsiäislauantaina viimeistä päivää auki olevaan näyttelyyn ehtii vielä. - Myös Koko kansan Runeberg -näyttely J. L. Runebergin kodissa on edelleen auki vuonna 2024. - Joulukuussa avautuneessa Porvoon virtuaalisessa taidemuseossa on näyttely Taiteilijoiden Porvoo, jossa esillä on kuvataidetta 1950-luvulta nykypäivään Porvoon museon ja Porvoon kaupungin kokoelmista. Kokeile vierailla virtuaalimuseossa samaan aikaan kaverin kanssa! Perusnäyttelyissä taidetta, kulttuurihistoriaa ja luonnontiedettä Museon perusnäyttelyt Holmin talossa ja Vanhalla raatihuoneella esittelevät Porvoonjokilaakson muodostumista ja asutusta jääkaudelta eteenpäin, 1700-luvun elämää, porvoolaisten taiteilijoiden ja muotoilijoiden tuotantoa sekä 1800-luvun esineistöä. Molempiin museoihin yhteinen sisäänpääsy 12 ? (alennuslippu 8 ?, alle 18-v. ilmaiseksi). - - - Borgå museum har en sommar fylld av konst I Borgå museums utställningar under sommarsäsongen visas Edelfelts målningar, silhuettkonst och nutidskonst i samband med Borgå triennal. På hösten öppnas en webbutställning i vilken man kan utforska skyltar från olika tider. De traditionella julborden hör till julsäsongen, utställningen Den blå timmen som presenterar vinterns småfåglar pågår från julen över vintern. Borgå museums utställningsprogram för år 2024 har nu publicerats. I museet firas bl.a. Albert Edelfelts 170-årsjubileum tillsammans med Albert Edelfelts ateljémuseum och museet deltar i Borgå triennalföreningens uppsättning av nutidskonst. I år är även det lilla vackert i Borgå museum: I Gamla rådhuset visas silhuetter i miniatyrstorlek och i slutet av året kan man tillbringa den blå timmen tillsammans med övervintrande småfåglar. Det kommande förbereds intensivt under året, då förnyandet av utställningarna i rådhuset inleds. Den första delen öppnas 2025 i nedre våningen som en hybrid av utställning och verkstadsutrymme. Albert Edelfelt 170 8.6.2024?3.5.2026 År 2024 har det förflutit 170 år sedan Albert Edelfelts födelse och Borgå museum firar jubileumsåret med en ny utställning i Gamla rådhuset stora sal. I utställningen visas de berömda och älskade oljemålningarna samt annat material i anslutning till Edelfelts liv i Borgå. Silhuett. Lång kontur 8.6.2024?3.5.2026 I Gamla rådhusets lilla sal öppnas en ny utställning som presenterar silhuettkonst. Innan det blev mer allmänt att fotografera var silhuetter eller skuggbilder ett billigt och snabbt sätt att göra bilder, som användes speciellt för porträtt i profil. Utställningens fokus är på landskapssilhuetter klippta i papper av Anders Wilhelm Boije som bodde på Drägsby gård i nuvarande Borgå på 1800-talet. Borgå Triennal: Space is a Common Thing 8.6.?1.9.2024 Borgå Triennal: Space Is a Common Thing som breder ut sig runt omkring i Borgå kommer också till Borgå museums Holmska gård. I utställningsutrymmet på första våningen visas Mette Björnebergs och Jenni Tuominens verk och i Holmska gårdens boda kan publiken delta i Teckningsteatern, som är en performativ installation av konstnärerna Hytönen, Pan Jianfeng ja Kalle Turakka Purhonen. Den blå timmen. Utställning om vinterns fåglar 27.11.2024?2.3.2025 Småfåglar som övervintrar i Finland har prytt granarnas grenar redan under flera årtusenden innan utformandet av julgranstraditionen. I vinter får man i Holmska gården beundra en gran prydd med småfåglar i utställningen som berättar om fåglarnas övervintring. Fåglarna som är formade av metall och massa är gjorda av amanuensen Solveig Bergholm som tar hand om de naturvetenskapliga samlingarna. Borgå museums jul 27.11.2024?12.1.2025 Vi betjänar. Skyltar i Borgå museums samlingar [Webbutställning] 31.10.2024 I webbutställningen kan man utforska affärsskyltar som finns i Borgå museums samlingar. Museisamlingarna är bevismaterial från det förflutna. Utställningen som är förverkligad på StoryMaps-plattformen presenterar också skyltar från olika plats- och tidssammanhang bl.a. med hjälp av tidslinjer, kartor och gamla fotografier. Modig, pålitlig och flitig ? hästen i östra Nyland [Vandringsutställning] 1.2.2024 Hästen i östra Nyland presenteras i den andra delen av vandringsutställningsserien via minnen, information och fotografier. Den lättbyggda utställningen är en del av Borgå museums regionala arbete och olika aktörer kan låna materialet av museet för att ordna en egen utställning. Kan lånas fr.o.m. februari. Också den första delen, Kon ? östnylänningarnas trogna vän kan fortfarande lånas. Förfrågningar: Mai Joutselainen, mai.joutselainen at porvoonmuseo.fi 040 73 44 042 Det senaste årets utställningar fortsätter ännu i början av året - Den superpopulära utställningen Fenomenet Iris som presenterar AB Iris produktion och som öppnades senaste sommar fortsätter till slutet av mars, således kan man ännu se utställningen vars sista öppethållningsdag är på påsklördagen. - Också utställningen Hela folkets Runeberg i J.L. Runebergs hem fortsätter år 2024. - Borgå virtuella konstmuseum som öppnades i december visar utställningen Konstnärernas Borgå. Utställningen presenterar bildkonst från 1950-talet till nutid ur Borgå museums och Borgå stads samlingar. Besök det virtuella museet tillsammans med en kompis! I basutställningarna presenteras konst, kulturhistoria och naturvetenskap Borgå museums basutställningar i Holmska gården och Gamla rådhuset presenterar uppkomsten av Borgå ådal och dess bebyggelse från istiden framåt, livet på 1700-talet, Borgå konstnärers och formgivares produktion samt föremål från 1800-talet. Gemensam inträdesbiljett till båda museerna 12 ? (rabattbiljett 8 ?, under 18 år gratis). From hanna-sanni.lahdeniemi at turku.fi Thu Jan 25 08:31:25 2024 From: hanna-sanni.lahdeniemi at turku.fi (=?iso-8859-1?Q?L=E4hdeniemi_Hanna-Sanni?=) Date: Thu, 25 Jan 2024 06:31:25 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Iiu_Susirajan_Ei_mik=E4=E4n_helppo?= =?iso-8859-1?q?_nakki_-n=E4yttely_avautuu_WAMissa_2=2E_helmikuuta?= In-Reply-To: References: Message-ID: WAM Turun kaupungin taidemuseo Iiu Susiraja: Ei mikään helppo nakki 2.2.-12.5.2024 Kansainvälisesti menestyneen turkulaisen kuvataiteilijan Iiu Susirajan Ei mikään helppo nakki -näyttely avautuu WAMissa 2. helmikuuta. Susiraja tunnetaan pysäyttävistä valokuva- ja videoteoksistaan, joissa hän esiintyy itse odottamattomissa yhteyksissä. Susirajan teosten keskiössä ovat arkipäiväiset esineet, joiden kautta syntyy teosten omaperäinen huumori ja surrealistista lähestyvä tunnelma, mitä oivaltavat teosnimet vahvistavat. Näyttelyssä on esillä töitä taiteilijan koko uran ajalta, mukaan lukien aivan uusia teoksia. Valokuvien ja videoiden lisäksi monipuolisessa näyttelyssä nähdään installaatioita, piirroksia sekä veistoksia, joihin taiteilijan työskentely on viime vuosina laajentunut. Tunteita ja keskustelua herättäviä teoksia Susiraja ei itse juuri selitä teoksiaan tai avaa niiden taustoja. Ne kuitenkin nostattavat voimakkaita tunteita ja kiivasta keskustelua. Teoksissaan hän tekee asioita, jotka ovat kummallista tai huonoa käytöstä. Kun tekijä on isokokoinen nainen, tuntuu huono käytös kolahtavan vielä enemmän vastoin yhteiskunnan normeja. Taiteilija on todennut, ettei poliittinen tai yhteiskunnallinen kantaaottavuus ole hänen teostensa lähtökohta. Hänen mukaansa on kuitenkin hyvä asia, että ne herättävät ajatuksia, saavat ihmiset puhumaan ja auttavat meitä kohtaamaan omia ennakkoluulojamme, niin itseemme kuin muihinkin liittyviä. Turusta maailmalle Susiraja asuu ja työskentelee Turussa ja monet hänen teoksistaan on kuvattu hänen omassa kodissaan. Hänen uransa kuvataiteilijana alkoi vuonna 2007 hänen ottaessaan ensimmäiset omakuvansa. Susiraja on valmistunut Turun taideakatemiasta vuonna 2012 ja Kuvataideakatemiasta vuonna 2018. Susiraja on kansainvälisesti huomiota herättänyt taiteilija ja hänen teoksiaan on nähty ympäri maailmaa. Keväällä 2023 Susirajan teoksia nähtiin New Yorkissa MoMAn (Museum of Modern Art) PS1-galleriassa sekä Nino Mier Galleryssa, ja vuonna 2022 Nino Mier Galleryssa Los Angelesissa. Lisäksi Susirajan näyttelyitä on viime vuosina ollut esillä Makasiini Contemporaryssa Turussa vuonna 2022, SKMU Museumissa Norjan Kristiansandissa vuonna 2020 ja Kiasmassa vuonna 2019. Susiraja on saanut opetus- ja kulttuuriministeriön Suomi-palkinnon vuonna 2023 ja William Thuring -pääpalkinnon vuonna 2019. Hänen teoksiaan on mm. Suomen valokuvataiteen museon, Nykytaiteen museo Kiasman, Helsingin kaupungin taidemuseon ja Turun kaupungin taidekokoelman kokoelmissa. Näyttelyn yhteydessä julkaistaan Iiu Susirajan tuotantoa esittelevä julkaisu. Susirajan teoksia käsittelevän artikkelin on kirjoittanut Aalto-yliopiston valokuvatutkimuksen professori Harri Laakso. Julkaisu on myynnissä WAMin museokaupassa. Näyttelyä tukee Museovirasto. Avajaisviikonloppu 3.-4.2. Miniopastuksia näyttelyyn tasatunnein klo 11 alkaen. Banaanit taiteena ja valokuva tarinankertojana -työpaja klo 10-17.30. Yleisöopastukset 11.2. alkaen sunnuntaisin klo 14. Yleisöopastukset ruotsiksi 25.2., 24.3., 28.4. ja 12.5. klo 15. Talvilomaviikon ohjelma kouluikäisille 20.-23.2. Opastukset klo 11.30 ja 13.30. Avoimet taidetyöpajat klo 12-15. Työpajat ja kurssit Harrasta museossa: Kuvataidekerho 4.-6.-luokkalaisille keskiviikkoisin 28.2.-27.3. klo 15-16.30 Aamukaffet WAMissa ja rentoa taiteilua: Zine ekspressiivisin menetelmin 9.-10.3. klo 11-14 Provokatiivinen huoneentaulu 24.3. klo 11-15 wam.fi WAM sulkeutuu kahdeksi vuodeksi museossa kesällä 2024 alkavan peruskorjauksen vuoksi. Museon näyttely- ja yleisötyötoiminta siirtyy peruskorjauksen ajaksi Taiteen talon Kilta-Galleriaan. WAM avataan uudelleen syksyllä 2026. From hannu.heikkila at eemil.fi Fri Jan 26 12:45:19 2024 From: hannu.heikkila at eemil.fi (=?UTF-8?Q?Hannu_Heikkil=C3=A4?=) Date: Fri, 26 Jan 2024 12:45:19 +0200 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?ITE-taidetta_Iisalmen_tienoilta_Taidemu?= =?utf-8?b?c2VvIEVlbWlsaXNzw6QgMjYuMS7igJMyOC40LjIwMjQ=?= Message-ID: <0ad0f1462cd3386cf78d2ae05fbacd85@eemil.fi> OMILLA POLUILLA: ITE-taidetta Iisalmen tienoilta Taidemuseo Eemil 26.1.?28.4.2024 Taidemuseo Eemilin näyttelysalit ovat täyttyneet mitä omaperäisemmästä ja kekseliäämmästä nykykansantaiteesta, kun Omilla poluilla: ITE-taidetta Iisalmen tienoilta -näyttely esittelee 18 yläsavolaisen nyky-ITE-taiteilijan tuotantoa. Taidemuseo Eemilin ITE-taiteen näyttelyssä näkyvät niin tekijöiden taustat maa- ja metsätalousammateissa kuin taidokas puun, metallin ja keramiikan käsittely. Esillä on veistoksia, maalauksia ja kierrätysmateriaaleista tehtyä taidetta. Näyttelyn taiteilijat ovat Romurinsessa Marjut Kauppinen Varpaisjärven Korpijärveltä, Pentti Koistinen Lapinlahden Tölvältä, pariskunta Marja-Liisa Tikkanen ja Pekka Tikkanen Lapinlahden Martikkalasta, Ari Vornanen Lapinlahdelta, Leevi Halonen ja Jaakko Rytkönen Iisalmen Hernejärveltä, Pirkko Juntu Iisalmesta, yhteistyökumppanit Jari Kuokkanen ja Erkki Rytkönen Iisalmesta, Kari Luostarinen Iisalmesta, Sanna Svensk Iisalmen Veikkolasta, Adele eli Arja Kilvensalmi Kiuruvedeltä, Pentti Remes Kiuruvedeltä, Jari Tikkanen Kiuruvedeltä, Timo Heiskanen Sonkajärveltä, Matti Martikainen Sonkajärveltä ja Petteri Seppä Sonkajärveltä. Tiedot yläsavolaisista ITE-taiteilijoista on koottu Maaseudun Sivistysliiton toteuttamassa pohjoissavolaisen ITE-taiteen kartoituksessa 2021?2022. Omilla poluilla -näyttely on osa Lapinlahden kunnan 150-vuotisjuhlavuoden ohjelmaa. Näyttelyn toteutuksessa ovat mukana OLVI-säätiö ja Maaseudun Sivistysliitto. ITE-taide on itseoppineiden tekijöiden taidetta, joka kiinnittyy tekijänsä elinympäristöön, kulttuuriseen taustaan ja kokemusmaailmaan. Lyhennesana ITE juontuu sanayhdistelmästä ?itse tehty elämä?, sillä ITE-taide on olennainen osa tekijänsä elämänpolkua ? se on tapa elää esteettisiä arvoja korostavaa hyvää elämää. ** Taidemuseo Eemil on avoinna pääsääntöisesti: to?pe klo 11?16 ja la?su klo 11?15. Lisätietoja: www.eemil.fi ja Taidemuseo Eemilin asiakaspalvelu, puh 040 187 2678 (taidemuseon aukioloaikoina) ja sähköpostitse info at eemil.fi. Ystävällisesti, Hannu Heikkilä museoamanuenssi Halosten Museosäätiö sr Taidemuseo Eemil Taidemuseo Eemil Suistamontie 3 73100 Lapinlahti p. 040 187 2678 info at eemil.fi www.eemil.fi www.facebook.com/halostenmuseosaatio www.instagram.com/taidemuseo_eemil From hanna-sanni.lahdeniemi at turku.fi Mon Jan 29 10:27:40 2024 From: hanna-sanni.lahdeniemi at turku.fi (=?iso-8859-1?Q?L=E4hdeniemi_Hanna-Sanni?=) Date: Mon, 29 Jan 2024 08:27:40 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Fimbul_Taiteilijatalon_n=E4yttely_?= =?iso-8859-1?q?avautuu_Brinkkalan_galleriassa_2=2E2=2E2024?= Message-ID: Fimbul Taiteilijatalon näyttely avautuu Brinkkalan galleriassa 2.2.2024 Fimbul Taiteilijatalon Ryhmänäyttely Brinkkalan galleriassa tuo Pääskyvuorella syntyvän nykytaiteen Turun keskustaan. Ryhmänäyttely on katsaus siihen, mitä taiteilijatalolla tapahtuu juuri nyt. Näyttelyyn osallistuville taiteilijoille on annettu vapaat kädet esitellä teoksia, joiden parissa he ovat työskennelleet viimeisen vuoden aikana. Erilaiset aiheet, teemat, tekniikat ja ajatukset kohtaavat saman katon alla ja muodostavat elävän ja monimuotoisen kokonaisuuden. Näyttely on esillä 2.2.-31.3.2024 ja siihen osallistuu kolmetoista fimbulilaista. Mukana ovat Sonja Elenius, Oskari Inkinen, Kristian Jalava, Tommi Juutilainen, Anne Järvi, Antti Oksanen, Mervi Patala, Samu Raatikainen, Jaana Saarikoski, Johanna Sinkkonen, Trivial Zero ja Maria West. Fimbul Taiteilijatalo ry on vuonna 2000 perustettu taiteilijavetoinen työhuoneyhteisö, jonka toiminnan tarkoitus on edistää ja tukea turkulaisten ammattitaiteilijoiden työskentelyä ja työoloja ylläpitämällä työhuoneyhteisöä ja vuokraamalla kohtuuhintaisia työtiloja taiteilijoille ja luovien alojen ammattilaisille. Vuokraustoiminnan lisäksi yhdistys järjestää Fimbul Taiteilijatalolla tapahtumia ja työpajoja ja tuo esille taiteilijoidensa teoksia Turussa ja lähialueilla järjestettävissä ryhmänäyttelyissä. Fimbul Taiteilijatalo: Ryhmänäyttely Brinkkalan galleria 2.2.-31.3.2024 Brinkkalan galleria, Vanha Suurtori 3, Turku. Galleria on avoinna ti-su klo 10-18. Galleria ei ole esteetön. Lisätietoja: Fimbul Taiteilijatalo ry fimbul.taiteilijatalo at gmail.com Eveliina Tammi, näyttelysihteeri puh. 040 544 2905, eveliina.tammi at turku.fi Turun museokeskus, Turun kaupungin kulttuurin palvelukokonaisuus Verkkosivu Fimbul Taiteilijatalo ry https://www.fimbultaiteilijatalo.fi Verkkosivu Brinkkalan galleria https://www.turku.fi/brinkkala/brinkkalan-galleria From riina.pesari at sivistys.mikkeli.fi Tue Jan 30 09:34:57 2024 From: riina.pesari at sivistys.mikkeli.fi (Pesari Riina) Date: Tue, 30 Jan 2024 07:34:57 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?KARI_JUUTILAINEN_=E2=80=93_DISCOVER_Mik?= =?utf-8?q?kelin_taidemuseossa_10=2E2=2E=E2=80=9326=2E5=2E2024?= Message-ID: ?One of the coolest things about any artwork is that there was someone behind it who was alive. Artwork shares some of the *aliveness* of the human being". E.J.Hauser Mikkelin taidemuseon uuden näyttelyvuoden aloittaa Kuopiossa asuva ja työskentelevä kuvataiteilija Kari Juutilainen. Näyttelykokonaisuus esittelee taiteilijan akryylimaalauksia viimeisen viiden vuoden ajalta. Näyttely nostaa esille maalausprosessin tärkeyden taideteoksen luomisessa. Taiteilija Kari Juutilainen kuvailee lähtökohtiaan maalausprosessiin seuraavasti: ?Taiteen tekeminen lähtee liikkeelle ajatuksesta, joka alkaa itää, kasvaa ja kehittyy taideteokseksi. Kun kuvataan näkymätöntä, vaikeasti kuvailtavaa maailmaa, visuaalisella ajattelulla päästään alueelle, jota sanat eivät välttämättä tavoita.? Discover-näyttelyssä esillä on pääosin uutta tuotantoa, jolle on tyypillistä orgaaniset ja geometriset, kerrokselliset rakenteet sekä kaaoksen ja järjestyksen vuorovaikutus. Juutilaisen tuotannosta heijastuu oivaltavuutta, ennakkoluulottomuutta, sammumatonta uteliaisuutta ja analyyttisyyttä. Pieksämäeltä lähtöisin oleva Kari Juutilainen (s.1953) valmistui vuonna 1982 Turun piirustuskoulusta. Valmistuttuaan hän asui Mikkelissä vuosina 1982?1984. Juutilainen on tuottelias ja monipuolinen kuvataiteilija, joka 40-vuotisen uran aikana on toteuttanut yli 30 yksityis- ja yli 100 yhteisnäyttelyä. Ulkomailla residensseissä hän on työskennellyt mm. Italiassa, Ranskassa, Espanjassa, Kreikassa, Brasiliassa, Iso-Britanniassa ja Yhdysvalloissa. Hänen tuotantoonsa kuuluu niin maalauksia, piirustuksia, veistoksia kuin valokuvaa, musiikkia, videoteoksia, performansseja Edible Finns -ryhmässä ja tilaääniteoksia. Juutilainen on Taidemaalariliiton TML, Kuopion Kuvataiteilijat ry:n, Dimensio ry:n ja Suomen arvostelijain liiton SARV:n jäsen. Mikkelin taidemuseo, Maaherrankatu 18?20, 50100 Mikkeli, kauppakeskus Akseli, 2. krs. Puhelin 040 129 5090, museot(at)sivistys.mikkeli.fi, etunimi.sukunimi(at)sivistys.mikkeli.fi, www.mikkeli.fi/museot. Avoinna kesäkaudella (touko?syyskuu) ti?su 10?17, ma suljettu. Talvikaudella (loka?huhtikuu) ke?su 10?17, ma?ti suljettu. Talvikaudella (loka?huhtikuu) kuukauden ensimmäisenä perjantaina vapaa pääsy. Pääsymaksu aikuiset 6 ?, eläkeläiset, opiskelijat, työttömät 3 ?, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. Taidemuseossa käy myös valtakunnallinen Museokortti. Ryhmävierailut arkisin klo 8?16, varaukset museon toimistosta: museot(at)sivistys.mikkeli.fi, puh. 040 129 5090. Taidemuseon löydät myös Facebookista ja Mikkelin kaupungin museot Instagramista. Taidemuseon lippukassa, museokauppa ja sisäänkäynti sijaitsevat kauppakeskuksen 2. kerroksessa, jonne pääsee hissillä. Näyttelytilat ovat yhdessä kerroksessa. Opas- ja avustajakoirat ovat tervetulleita Mikkelin taidemuseoon. From mirka.yla-mattila at postimuseo.fi Wed Jan 31 09:50:11 2024 From: mirka.yla-mattila at postimuseo.fi (=?utf-8?B?TWlya2EgWWzDpC1NYXR0aWxh?=) Date: Wed, 31 Jan 2024 07:50:11 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Hyv=C3=A4_ihminen_-n=C3=A4yttely_avaa_v?= =?utf-8?q?iestinn=C3=A4n_roolia_poliittisessa_ilmapiiriss=C3=A4?= Message-ID: TIEDOTE 31.1.2024 Hyvä ihminen -näyttely avaa viestinnän roolia poliittisessa ilmapiirissä Hyvä ihminen ? miksi holokausti koskee meitäkin? kertoo, miksi suomalaisesta olutravintolasta tuli antifasistien kohde Berliinissä 2019. Näyttely kuvaa miten kieli ja viestintä muokkaavat poliittista ilmapiiriä. Kantaaottava näyttely avautuu Postimuseon kohtaamispaikka Kuplassa museokeskus Vapriikissa Tampereella 2. helmikuuta 2024. Lentolehtiset ?Ei kaljaa natsien tai natsifanien kanssa? levisivät Berliinissä someraivon tukemana 2019. Olutravintolan Berliiniin perustanut Pekka Kääriäinen on toiminut puheenjohtajana Veljesapu-perinneyhdistyksessä, joka on leimattu natsimieliseksi. Hän vaalii SS-joukoissa palvelleen isänsä muistoa. Näyttely avaa, miten holokaustin käsittely Saksassa ja Suomessa on edennyt eri tahtiin, ja mitä se saa aikaan kulttuurien kohdatessa. Näyttely nostaa esiin eri näkemykset natsisymboleiden käytön merkityksistä. Saksassa natsisymbolit kiellettiin toisen maailmansodan jälkeen. Suomessa kieltoa ei pidetä tarpeellisena. Toimittaja Mari Lukkarin ja sarjakuvataiteilija Hannele Richertin koostamassa näyttelyssä Berliinin tapahtumat on esitetty sarjakuvin, joihin Lukkarin tekemät haastattelut yhdistyvät oivaltavasti. Näyttely osoittaa, kuinka se, mitä on opittu pitämään oikeana, ei ehkä olekaan sitä. Näyttely on ajankohtainen. Äärioikeisto ja populismi ovat jatkaneet kasvuaan maailmalla. Gazan sota on lisännyt vastakkainasettelua entisestään. Ääriajattelu on entistä näkyvämpää myös Suomessa. Näyttely on käännetty englannin lisäksi saksaksi. Näyttelyn esittely perjantaina 9. helmikuuta kello 15, jonka jälkeen voi keskustella näyttelyn teemoista. Vapaa pääsy. https://www.postimuseo.fi/tapahtuma/esittely-hyva-ihminen-miksi-holokausti-koskee-meitakin/ Hyvä ihminen ? miksi holokausti koskee meitäkin? 2.2.?26.5.2024 kohtaamispaikka Kupla, Postimuseon toinen kerros, museokeskus Vapriikki, Alaverstaanraitti 5, Tampere. https://www.postimuseo.fi/nayttely/hyva-ihminen-miksi-holokausti-koskee-meitakin/ Lisätietoja näyttelypäällikkö Suvi Jalli, suvi.jalli(at)postimuseo, 040?531 0388 toimittaja Mari Lukkari 040 571 2468 t. Mirka Ylä-Mattila Viestintäsuunnittelija 041 5075150 mirka.yla-mattila at postimuseo.fi LinkedIn toimisto: Häkiläpolku 3, 33100 Tampere näyttelyt: museokeskus Vapriikki, Alaverstaanraitti 5, 33100 Tampere www.postimuseo.fi Tilaa tiedotteemme Kohtaamispaikka Kupla 2.2.2024. Selaa kokoelmiamme Finnassa. Postimuseo kuuluu Trafiikki-museoihin. From Inka.Lohvansuu at ouka.fi Wed Jan 31 09:58:07 2024 From: Inka.Lohvansuu at ouka.fi (Lohvansuu Inka) Date: Wed, 31 Jan 2024 07:58:07 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-4?q?Saamelaisten_kansallisp=E4iv=E4n_s?= =?iso-8859-4?q?eminaari_6=2E2=2E2024_Oulussa/Kajaanissa?= Message-ID: Tervetuloa saamelaisten kansallispäivän seminaariin! Ohjelmassa kuullaan puheenvuoroja saamelaiskulttuurin sekä museoalan asiantuntijoilta sekä paneudutaan saamelaisten ja museoiden keskinäisiin suhteisiin historiassa, nykyhetkessä ja tulevaisuudessa. Seminaarin kielet ovat koltansaame, pohjoissaame ja suomi. Seminaari on kaikille avoin ja maksuton. Ilmoittaudu Pohjankartanon seminaariin tästä linkistä. Ilmoittaudu Kaukametsän satelliittiseminaariin tästä linkistä. Ilmoittautuminen: 30.1.2024 mennessä. Buresboahtin sámi álbmotbeaivvi seminárii! Eahketbeaivvi áigge gullet sáhkavuoruid sámekultuvrra ja museasuorggi á??edovdiin ja guorahallat sámiid ja museaid gaskavuo?aid dolin, dál ja boahttevuo?as. Seminára gielat leat nuortala?giella, davvisámegiella ja suomagiella. Seminára lea buohkaide rabas ja nuvttá. Almmut ie?at Pohjankartano seminárii dán li?kkas. Almmut ie?at Kaukametsä satellihttaseminárii dán li?kkas. Almmuheapmi: Ma?imustá 30.1.2024 Lisätietoja ja seminaaripäivän ohjelma: https://oulu2026.eu/uutiset/saamelaisten-kansallispaivan-seminaari-6-2-2024/ terveisin, Inka Lohvansuu viestintäassistentti, konsernihallinto Oulun kaupunki 040 627 3893 From anni.pelkonen at hotellijaravintolamuseo.fi Wed Jan 31 10:39:37 2024 From: anni.pelkonen at hotellijaravintolamuseo.fi (Anni Pelkonen) Date: Wed, 31 Jan 2024 10:39:37 +0200 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Tehtaan_tekem=C3=A4=C3=A4_ruokaa_-n?= =?utf-8?q?=C3=A4yttely_avautui_Hotelli-_ja_ravintolamuseossa?= Message-ID: <1587813316-26054@mail.hotellijaravintolamuseo.fi> Tehtaan tekemää ruokaa 31.1.-1.9.2024 Hotelli- ja ravintolamuseossa Mistä lähtien sokeria on valmistettu Suomessa? Mitä oikeastaan on margariini? Entä miten valmistetaan sipsejä? Tehtaan tekemää ruokaa -näyttely pureutuu suomalaisten elintarvikkeiden ja elintarviketeollisuuden historiaan. Näyttely tarjoilee tietoa ja tunnelmia sokerin, margariinin, makkaran, broilerin, leivän ja sipsien valmistuksesta ja kulutuksesta. Lisäksi kurkistetaan elintarvikemainonnan maailmaan. Teollisten elintarvikkeiden valikoima monipuolistui ja niiden kulutus kasvoi läpi 1900-luvun. Elintarviketeollisuus onkin merkittävästi muuttanut sekä suomalaista ruoantuotantoa, suomalaisten ruokasuhdetta, että arkea. Tehtaan tekemää ruokaa -näyttelyssä tarkastellaan erityisesti kotimaisista raaka-aineista valmistettujen teollisten elintarvikkeiden historiaa. Suomalainen elintarviketeollisuus käynnistyi, kun Turun sokeritehtaan toiminta alkoi vuonna 1758. 1800-luvun lopulta lähtien elintarvikkeiden tuotantoon ja niiden kulutuksen kasvuun ovat vaikuttaneet muun muassa kaupungistuminen, elintasonnousu, kaupankäynnin muutokset, naisten työssäkäynti sekä automatisaatio. Elintarvikemainonnassa on vuosikymmenten mittaan vedottu ruoan herkullisuuteen, terveyteen, laatuun, ravitsevuuteen, edulliseen hintaan, aitoihin makuihin ja luonnollisuuteen. Valmisruoissa ja säilykkeissä on painotettu helppoutta, nopeutta ja hyvää säilyvyyttä. Erilaiset sanaleikit ja vertaukset yleistyivät elintarvikemainonnassa 1920?1930-luvuilla, samoin julkisuuden henkilöt. Näyttelyn hauskat animaatiot johdattavat sokerin, leivän ja sipsien teollisen valmistuksen saloihin. Lisäksi kävijät voivat jakaa parhaita valmisruokien tuunausvinkkejään. Näyttelyn opastetuilla kierroksilla pohditaan, millaista reittiä ruoka päätyy lautasellemme. Tänä päivänä teolliset elintarvikkeet ja valmisruoat ovat tärkeä osa päivittäistä ravitsemustamme. Samaan aikaan kiinnitämme yhä enemmän huomiota sekä ruoan laatuun ja terveellisyyteen että ruoan tuotannon vastuullisuuteen ja eettisyyteen. Opastuksen aikana pohditaan teollisten elintarvikkeiden voittokulun syitä ja seurauksia sekä omaa itseämme niiden kuluttajina. Opastuksen makupaloina ovat sipsi ja ruissipsi. Teolliset elintarvikkeet tulevat näkymään eri tavoin kevään ja kesän aikana myös museon tapahtumissa.  Tehtaan tekemää ruokaa -näyttely on esillä Hotelli- ja ravintolamuseossa 31.1.-1.9.2024. Näyttelyn on tuottanut Suomen maatalousmuseo Sarka. Hotelli- ja ravintolamuseo on ruoka- ja juomakulttuurin erikoismuseo, joka sijaitsee Helsingissä Kaapelitehtaalla (Kaapeliaukio 3, G-porras, 00180 Helsinki). Museo on avoinna ti, to-su klo 11?18 ja ke klo 11?20. Lisätietoa museosta: hotellijaravintolamuseo.fi.  From marja.puukka at kotka.fi Wed Jan 31 16:54:16 2024 From: marja.puukka at kotka.fi (Puukka Marja) Date: Wed, 31 Jan 2024 14:54:16 +0000 Subject: [Nayttelyposti] Tietoherkku 7.2. Helsingin ja Kotkan suurpommitukset helmikuussa 1944. In-Reply-To: References: Message-ID: Tietoherkku. Helsingin ja Kotkan suurpommitukset helmikuussa 1944. Merikeskus Vellamo, Kotka 7.2.2024 klo 17 Neuvostoliitto kohdisti 80 vuotta sitten Helsinkiin ja useisiin Suomen kaupunkeihin pommituskampanjan. Sen tavoite oli pakottaa Suomi irti sodasta Moskovan ehdoilla. Myös Kotka joutui pommitusten kohteeksi. Helmikuun 11. päivä 1944 kaikkiaan 150 konetta yritti tuhota Kotkan maan tasalle. Hyökkäys kuitenkin epäonnistui. Suurpommituksista teoksen Helsinki 1944 ? Taistelu pääkaupungista (SKS 2023) julkaissut dosentti Ville Jalovaara kertoo luennolla, mitä Kotkassa ja Helsingissä noina kohtalokkaina hetkinä tapahtui. Luennon yhteydessä yleisön on mahdollista ostaa Jalovaaran kirja hintaan 25 ?. Suosituksena korttimaksu, mutta myös käteismaksu on mahdollinen. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Luentoa voi seurata paikan päällä Merikeskus Vellamon auditoriossa, ja se myös suoratoistetaan. Linkki löytyy Merikeskus Vellamon verkkosivuilta. Tallenne on katsottavissa kahden viikon ajan Vellamon YouTube-kanavalla. Mediakuva: Hotelli Meritornin kellarissa sijainnut Kotkan torjuntakeskus toiminnassa. Kuvalähde: SA-kuva, kapteeni Leo Vepsäläinen. https://drive.google.com/file/d/1G51pxOQuNfprhd9CxX-nG2Iw52i69NsW/view?usp=sharing Ystävällisin terveisin ? Kind regards, Marja Puukka Tiedottaja ? Information officer marja.puukka at kotka.fi ? +358 40 350 0496 Merikeskus Vellamo ? Maritime Centre Vellamo Tornatorintie 99 B, 48100 Kotka, Finland www.merikeskusvellamo.fi Näyttelyt: www.merikeskusvellamo.fi/nayttelyt/ Exhibitions: www.merikeskusvellamo.fi/en/exhibitions/