From marja.puukka at kotka.fi Thu Feb 1 10:46:42 2024 From: marja.puukka at kotka.fi (Puukka Marja) Date: Thu, 1 Feb 2024 08:46:42 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Kotkan_Rakkausviikko=2E_Yst=C3=A4v?= =?utf-8?q?=C3=A4np=C3=A4iv=C3=A4n_ohjelmaa_Merikeskus_Vellamossa=2E?= In-Reply-To: References: Message-ID: Kotkan Rakkausviikko. Ystävänpäivän ohjelmaa Merikeskus Vellamossa. Ystävyysrannekkeiden askartelua 14.2.2024 klo 17-19 Ystävänpäivän kunniaksi Merikeskus Vellamossa askarrellaan helmirannekkeita. Ystävälle valmistuu rannekoru, johon voi halutessaan kirjoittaa pienistä ja isoista helmistä muodostuvilla morseaakkosilla viestin. Nonstop-työpaja soveltuu alakouluikäisille ja sitä vanhemmille, ja aikuisetkin ovat tervetulleita. Vapaa pääsy. Kaveri museokierrokselle? Esittelyssä Vellamon Museokaverit. 14.2.2024 klo 17-19 Kaipaatko seuraa näyttelyvierailulle tai kiinnostaisiko vapaaehtoistoiminta Merikeskus Vellamossa? Museokaverit esittelevät toimintaansa Vellamon aulassa. Museokaverit ovat Merikeskus Vellamon perehdyttämiä vapaaehtoisia, joita on mahdollista pyytää seuraksi ja tueksi museovierailulle. Heidät voi pyytää mukaan, jos yksin museoon lähteminen tuntuu vaikealta tai toista aikuista kaivattaisiin avuksi museovierailulle vaikka lasten kanssa. Museokavereita voi nähdä myös Vellamon tapahtumissa ja näyttelyissä. Ystävänpäivänä Museokaverin voi poikkeuksellisesti napata mukaan näyttelykierrokselle saman tien ilman ennakkovarausta, muulloin varaukset tehdään Vellamon infon kautta. Museokavereiden näyttelyseura on maksutonta. Kaveritoimintaa koordinoi Vellamon ystävät ry. https://www.merikeskusvellamo.fi/museokaveri/ https://www.merikeskusvellamo.fi/info/ystavatoiminta/ Vellamo soi! Musiikkiopiston ystävänpäiväkonsertti. 14.2.2024 klo 18 Kotkan seudun musiikkiopiston oppilaskonsertissa Vellamon Venehallissa ollaan ystävänpäivän kunniaksi rakkaudentäyteisissä tunnelmissa. Vapaa pääsy. Tapahtumista korteiksi 13.2.2024 klo 15?17.30 Kotkan kulttuuri- ja tapahtumapalvelut ottaa varaslähdön ystävänpäivään järjestämällä korttipajan Vellamon Ruumassa tiistaina 13.2.2024 klo 15-17.30. Lisätiedot täältä: https://www.merikeskusvellamo.fi/tapahtumista-korteiksi/ Tapahtumat ovat osa Kotkassa 12.-18.2.2023 vietettävän Rakkausviikon ohjelmaa. Mediakuva: Ystävyysrannekkeet. Kuva Merikeskus Vellamo, Jenni Kruuti. https://drive.google.com/file/d/1bRzJg1QNbwcJnsWK_4nazjlHIZkp1AfK/view?usp=sharing Ystävällisin terveisin ? Kind regards, Marja Puukka Tiedottaja ? Information officer marja.puukka at kotka.fi ? +358 40 350 0496 Merikeskus Vellamo ? Maritime Centre Vellamo Tornatorintie 99 B, 48100 Kotka, Finland www.merikeskusvellamo.fi Näyttelyt: www.merikeskusvellamo.fi/nayttelyt/ Exhibitions: www.merikeskusvellamo.fi/en/exhibitions/ From Mikko.Pirinen at lappeenranta.fi Fri Feb 2 15:34:42 2024 From: Mikko.Pirinen at lappeenranta.fi (Pirinen Mikko) Date: Fri, 2 Feb 2024 13:34:42 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?Virolaista_taidetta_esittelev=E4?= =?windows-1252?q?_Taiteen_voima_=96_yhden_perheen_tarina_-n=E4yttely_Lapp?= =?windows-1252?q?eenrannan_taidemuseossa?= Message-ID: Virolaista taidetta esittelevä Taiteen voima ? yhden perheen tarina -näyttely Lappeenrannan taidemuseossa Lappeenrannan taidemuseon Taiteen voima ? yhden perheen tarina -näyttely esittelee taidemaalari, graafikko, piirtäjä Evald Okasin (1915?2011), joka on ollut merkittävä osa Viron taidehistoriaa yli 70 vuoden ajan. Oman luomistyönsä lisäksi Okas aloitti myös vahvan virolaisen taiteilijadynastian. Kuvataiteilija Evald Okasin tuotanto on erittäin monipuolinen. Sen joukossa on monumentaalisia teoksia ja historiallisia sommitelmia, mutta myös vähäeleisiä, hillittyjä teoksia. Eri tyyleihin ja tekniikkoihin vaikutti voimakkaasti myös erityisesti 1960-luvulla tehdyt matkat eri puolille maailmaa. Teosten aiheina on usein nainen, mutta toisaalta myös urbaanit teollisuuslaitokset ja kaupunkiarkkitehtuuri. Lisäksi hän on tehnyt runsaasti muotokuvia. Näyttelyssä on mukana kaksi suurta Meidän perhe ryhmämuotokuvaa, joista toinen kuuluu Viron taidemuseon säätiön kokoelmaan ja toinen Viron Taiteilijoiden Liiton kokoelmaan. Taidemaalarin uran on valinnut myös Evald Okasin vanhin tytär Mari Roosvalt (1945). Hän on ollut kokeilunhaluinen, aina uusiin taiteen suuntiin tutustuva tekijä, joka on tehnyt teoksiaan useilla eri tekniikoilla ja tyyleillä. 1990-luvun lopulta saakka hän on keskittynyt kollaasin eri mahdollisuuksiin sekä tekniikkana että sommitteluperiaatteena yhdistäen niihin öljy-, akryyli- ja akvarellivärejä. Mari Roosvaltin puolison Uno Roosvaltin (1941) monumentaalisten piirustusten aiheita ovat usein erilaiset motiivit Viron, Suomen, Irlannin, Skotlannin, Islannin ja Norjan luonnosta. Mari ja Uno Roosvalt ovat pitkään olleet virolaisen kuvataiteen tukijalkoja toimiessaan eri tehtävissä Viron taideakatemiassa ja taiteilijajärjestöissä. Evald Okasin nuorempi tytär Kai Koppel (1952) lukeutuu Viron tunnetuimpiin lasitaiteilijoihin. Hänen teoksensa ovat syntyneet jo 1980-luvulta lähtien lasinpuhallustekniikalla. Hän oli vuonna 1992 perustamassa Tallinnan vanhaan kaupunkiin Katariina käik -käytävälle studiota, jossa hänellä on nykyisin lasisulatusuuni, työpaja ja myymälä. Kai Koppelin nuorempi tytär Mara Ljutjuk (1978) on taidemaalari. Hänen maalauksensa ovat suuria, suhteellisen yksinkertaisia, ja ne pyrkivät ohjaamaan katsojan oman sisimpänsä henkiseen ja fyysiseen tutkimiseen. Voisi sanoa, että hän edustaa nuoremman sukupolven paluuta maalaustaiteeseen Viron taiteen myrskyisän 1990-luvun jälkeen. Kai Koppelin vanhempi tytär Üla Koppel (1976) on arkkitehti ja hän on toiminut Taiteen voima -näyttelyn näyttelysuunnittelijana. Taiteilijasuvulla on Haapsalun kaupungissa Evald Okas Museo, jossa on järjestetty näyttelyitä ja työpajoja jo 20 vuotta. Lappeenrannan taidemuseon näyttely on toteutettu yhteistyössä suomalaisvirolaisen kulttuuriseura Tuglasin kanssa. Taiteen voima ? yhden perheen tarina on esillä Lappeenrannan taidemuseossa 3.2. ? 12.5.2024 Lisätietoja: Mikko Pirinen, amanuenssi puh. 040 522 6280, mikko.pirinen at lappeenranta.fi Tiedote kuvineen luettavissa myös verkossa ePress-järjestelmässä: https://www.epressi.com/tiedotteet/kaupungit-ja-kunnat/virolaista-taidetta-esitteleva-taiteen-voima-yhden-perheen-tarina-nayttely-lappeenrannan-taidemuseossa.html From jaakko.laasanen at fmp.fi Thu Feb 8 10:07:43 2024 From: jaakko.laasanen at fmp.fi (Jaakko Laasanen) Date: Thu, 8 Feb 2024 08:07:43 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?L=E4nsimaisen_ja_japanilaisen_kult?= =?iso-8859-1?q?tuurin_yhteent=F6rm=E4yst=E4_tallentaneen_Daido_Moriyaman_?= =?iso-8859-1?q?kuvat_ensimm=E4ist=E4_kertaa_esill=E4_Suomessa=2E_Laaja_re?= =?iso-8859-1?q?trospektiivi_avautuu_Valokuvataiteen_museo_K1=3Ass=E4_maal?= =?iso-8859-1?q?iskuussa?= Message-ID: Länsimaisen ja japanilaisen kulttuurin yhteentörmäystä tallentaneen Daido Moriyaman kuvat ensimmäistä kertaa esillä Suomessa. Laaja retrospektiivi avautuu Valokuvataiteen museo K1:ssä maaliskuussa Daido Moriyama: Retrospektiivi 8.3. - 2.6.2024 Valokuvataiteen museo K1, Kämp Galleria, Mikonkatu 1, Helsinki Median vierailuaika näyttelyyn to 7.3. klo 11-12. RSVP miia at juni.fi / 040 519 2199 Daido Moriyama on valokuvauksen edelläkävijä, joka uudisti katuvalokuvauksen haastamalla status quon ja hylkäämällä perinteiset normit. Hänen kuvansa toivat esiin niin yhteiskunnallisia ristiriitoja kuin tavallista elämää maailman metropoleissa. Hän karsasti taiteen dogmatismia ja korosti sen sijaan valokuvauksen saavutettavuutta ja toisinnettavuutta sen radikaaleimpina voimavaroina. Moriyama sodanjälkeisen Japanin muutoksen peilinä Moriyama syntyi Ikedassa, Osakassa vuonna 1938 ja kasvoi sodanjälkeisessä Japanissa. Toisessa maailmansodassa kärsimänsä tappion jälkeen Japani oli USA:n armeijan miehityksen alaisena, mikä toi mukanaan ripeän länsimaistumisen ja taloudellisen murroksen. Moriyama taltioi japanilaisen perinteen ja länsimaisten vaikutteiden yhteentörmäyksen, joka teki hänen valokuvistaan peilin nopeaan muutoksen aikakauteen. Moriyamaan vaikuttivat syvästi amerikkalaiset taiteilijat, kuten Andy Warhol ja William Klein, sekä kirjailija ja runoilija Jack Kerouac. Heidän vaikutuksensa näkyy hänen rohkeassa suhtautumisessaan valokuvaukseen, jossa hän myös toi näkyville kapitalistisen yhteiskunnan ristiriitoja. Moriyama kuvasi supermarketin hyllyjä täynnä säilykkeitä ja muita tuotteita. Nämä 70-luvun sumeat ja pimeät kuvat ovat kaukana Andy Warholin värikkäistä keittotölkeistä. Moriyaman kuvat herättävät mielikuvia hillittömästä amerikkalaistamisesta ja perinteisen japanilaisen elämäntavan hajoamisesta. Näissä kuvissa kiteytyi hänen are, bure, boke -tyylinä tunnettu ainutlaatuinen estetiikkansa, joka tarkoittaa japaniksi rakeista, sumeaa ja epätarkkaa. Tämä tyyli teki pesäeron journalistiseen tarkkuuteen ja tarjosi monitulkintaisemman ja omakohtaisemman näkökulman maailmaan. Laajassa retrospektiivissä esitellään Moriyaman ura 60-luvulta nykyhetkeen Valokuvataiteen museo K1:ssä avautuva retrospektiivi keskittyy Moriyaman laajan ja tuotteliaan uran eri hetkiin - alkaen hänen varhaisista töistään japanilaisille aikakauslehdille, kiinnostuksesta amerikkalaista miehitystä kohtaan ja sitoutumisesta fotorealismiin aina 1980- ja 1990-luvun ajanjaksolle, jolloin Moriyama toipui hiljalleen luovasta ja henkilökohtaisesta kriisistä. Hänen myöhempään tuotantoonsa kehittyi visuaalista runollisuutta, jonka kautta hän käsitteli identiteettiään sekä valokuvauksen, muistin ja historian olemusta. Moriyama myös innostui uudestaan katuvalokuvauksesta ja kuvasi satoja kilometrejä Tokiota, New Yorkia, Pariisia, Lontoota ja monia muita kaupunkeja. Moriyama on kuuluisa rouheista mustavalkokuvistaan, mutta hän ei kaihtanut myöskään värejä ja digitaalivalokuvausta, sillä nämä olivat sopivia työkaluja nykypäivän kulutusyhteiskunnan kuvaamiseen. Näyttelyn on kuratoinut Thyago Nogueira, Instituto Moreira Salles. Lisätiedot, kuvat ja haastattelupyynnöt: Miia Koski, miia at juni.fi, 040 519 2199 From sinkka at kerava.fi Thu Feb 8 15:52:44 2024 From: sinkka at kerava.fi (Sinkka) Date: Thu, 8 Feb 2024 13:52:44 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Juhlariksalla_halki_el=E4m=E4n_-_T?= =?iso-8859-1?q?aidetta_Aune_Taidetta_Aune_Laaksosen_Taides=E4=E4ti=F6n_ko?= =?iso-8859-1?q?koelmasta_Sinkassa?= Message-ID: JUHLARIKSALLA HALKI ELÄMÄN Taidetta Aune Laaksosen Taidesäätiön kokoelmasta 30.1.-19.5.2024 Keravan kaupungin 100-vuotisjuhlan kunniaksi Taide- ja museokeskus Sinkassa on avautunut Aune Laaksosen Taidesäätiön kokoelmasta koottu näyttely, joka koskettaa, kutkuttaa ja ehkä hiukan yllättääkin. Veistosten, maalausten ja grafiikanvedosten rinnalle nousevat valotaide, ikonit ja itämaisen juhlariksan kaltaiset kansanomaiset kokonaistaideteokset. Taiteilijat lähestyvät ihmisenä olemisen peruskysymyksiä kukin omalla tavallaan: pienen ihmisen äänellä puhuen, rautalankaolennoilla leikitellen tai ikonimaalareiden tavoin nöyrästi ikuisuutta kuunnellen. Siihen väliin mahtuu surumarssin säveliä, valolla luotuja sirkushyppyjä, voodoonukkeja ja absurdia rantaelämää. Aune Laaksosen Taidesäätiön kokoelma on syntynyt keravalaisten yhteistyönä ja siihen kuuluu niin kotimaista kuin ulkomaistakin taidetta. Varat ostoihin saatiin Keravan Taide- ja Kulttuuriyhdistyksen vuosina 1978-2004 järjestämien Sirkusmarkkinoiden tuotoilla. Teoksia hankittiin suoraan taiteilijoilta, mutta myös Keravan taidemuseon näyttelyistä. Kokoelman taiteilijoista Juhani Harri, Kain Tapper ja Nina Terno kuuluvat sukupolveen, joka oli 1960-luvulla murtamassa modernismin tiukkaa kaanonia. Juhani Harri valitsi esinekoosteiden materiaaliksi löytötavaroita, ja Kain Tapperin puuveistokset saivat ihmiset kysymään, onko kanto taidetta. Kahdeksankymmentäluvulla läpimurtonsa tekivät muun muassa monumentaaligrafiikan uranuurtajana tunnettu Tapani Mikkonen, punkkarimaalauksillaan kuvataidekenttää laajentanut Jarmo Mäkilä ja Keravan taidemuseon taiteilija-ateljeessa aikanaan työskennellyt Kuutti Lavonen. Saviolla vuosina 1990-2011 sijainneen taidemuseon yhteyteen rakennettiin kaikkiaan viisi hyvin varusteltua taiteilija-ateljeeta, joissa työskenteli vuosien varrella monta muutakin nimekästä taiteilijaa. Sekä Aune Laaksosen Taidesäätiön kokoelma että Keravan taidemuseon ohjelmisto oli alusta alkaen yllättävän kansainvälistä. Nuoremman suomalaisen taiteilijapolven ja edellä mainittujen tekijöiden lisäksi tässä näyttelyssä on mukana Beninistä, Islannista, Mosambikista ja Virosta kotoisin olevia taiteilijoilta. Epp Maria Kokamägi maalasi teoksensa Viron itsenäistymisen kynnyksellä ja tunnustaa velkansa Akseli Gallen-Kallelan sekä muiden suomalaisten kanallisromantikkojen tuotannolle. Afrikkalainen taide taas käy sujuvaa vuoropuhelua Juhani Harrin ja Jaakko Niemelän kokoomateosten kanssa. Bangladeshilaisen juhlariksan tekijää ei tiedetä. Sen koristelu on arkista katutaidetta, joka kertoo ihmisen kuvallisen ilmaisun tarpeesta. Riksan kuomun suojissa voi hetken ihastella värejä, muotoja, outoja tarinoita ja ihmisenä olemisen ihmeitä - tai matkata samalla halki koko elämän. Näyttelyn oheisohjelma: www.sinkka.fi TAIDE- JA MUSEOKESKUS SINKKA Kultasepänkatu 2, Kerava www.sinkka.fi From Merja.Haikio at siff.fi Mon Feb 19 15:46:02 2024 From: Merja.Haikio at siff.fi (=?Windows-1252?Q?Merja_H=E4iki=F6?=) Date: Mon, 19 Feb 2024 13:46:02 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?Veden_el=E4m=E4=E4_-n=E4yttely_s?= =?windows-1252?q?ukeltaa_merten_syvyyksiin_ja_vie_vilkkaisiin_satamiin?= Message-ID: Sinebrychoffin taidemuseon Veden elämää -näyttelyssä tarkastellaan ihmisten matkaa veden äärellä 1600-luvulta nykypäivään. Näyttely kutsuu pohtimaan suhdettamme veteen, elementtiin, joka on välttämätön elämälle. Veden elämää 15.2.?11.8.2024 Sinebrychoffin taidemuseo Maapallon elämä alkoi vedestä. Vesi peittää lähes kolme neljäsosaa maapallon pinnasta ja se on välttämätöntä elämälle. Sinebrychoffin taidemuseon näyttelyssä tarkastellaan ihmisten matkaa veden äärellä 1600-luvulta nykypäivään. Näyttelyssä esitellään vettä taiteen ja luonnontieteellisen näkökulman kautta. ?Koen, että museolla on velvollisuus ottaa osaa yhteiskunnallisesti merkittäviin keskusteluihin ja tuoda siihen oma näkökulmansa. Vuonna 2020 Uhattu Elämä -näyttelyssä toimme esille eläimien ja ihmisten suhdetta ja nyt näyttelyn keskiössä on vesi. Toivoisin, että ihmiset havahtuisivat taiteen äärellä siihen, kuinka kaunis meidän maapallomme on?, sanoo Sinebrychoffin taidemuseon johtaja Kirsi Eskelinen. Veden elämää -näyttelyssä on esillä maalauksia, veistoksia, grafiikkaa ja nykytaidetta eri menetelmin 1600-luvulta nykypäivään, pääosin Kansallisgallerian omasta kokoelmasta. Mukana on teoksia muun muassa seuraavilta taiteilijoilta: Jean-Baptiste Camille Corot (1796?1875), Charles-François Daubigny (1817?1878), Ellen Thesleff (1869?1954), Akseli Gallen-Kallela (1865?1931) ja Heli Rekula (s. 1963). Näyttelyssä nähdään myös veden aarteita kuten fossiileja ja simpukoita. Näyttelyn kuraattori on Sinebrychoffin taidemuseon amanuenssi Salla Heino. Ihminen veden äärellä Ihmisen suhde veteen on moninainen ja se on muuttunut ajan saatossa. Vesillä käytiin pitkään vain tarvittaessa. Kalastus oli valloitusten, tutkimusmatkojen tai kauppareittien ohella syy lähteä purjehtimaan. Taiteilijat kuvasivat merimaalauksissaan taisteluja ja meren herruutta. Sankaritekojen ohella on kuvattu myös purjehdusten varjopuolia, kuten haaksirikkoja ja tuhoa. Veden voima ja arvaamattomuus on tunnistettu ja se on teoksissa läsnä. Vasta teollistumisen ja kaupungistumisen myötä rannikot alkoivat houkuttaa ja ihmiset lähestyivät vettä myös vapaa-ajallaan. Rantaelämä ja rannoilla oleilu yleistyi 1800-luvulla, sinne mentiin viettämään aikaa. Taiteilijat omistautuivat myös luontoelämyksille. Erityisesti Barbizonin koulukunnan taiteilijat, kuten Jean-Baptiste Camille Corot (1796?1875) ja Charles-François Daubigny (1817?1878), keskittyivät luonnossa koettujen hetkien ikuistamiseen. Luonto tai maisema riitti maalauksen aiheeksi, ilman viittauksia johonkin korkeampaan, ylevämpään tai moraalisempaan. Tieteellinen tutkimus ja uteliaisuus on kuljettanut ihmisiä aina pohjoisille jäätiköille sekä merten syvyyksiin asti. 1800-luvulla merellinen maailma ja sen tutkimus olivat suuria innostuksen lähteitä. Eläimistä saatiin uutta tietoa, ja meren olioiden herättämä pelko väistyi. Vesi tuli entistä tutummaksi ja lähemmäksi. Vielä edelleen nykypäivänä syvimmät alueet ovat kuitenkin mysteeri, vaikka sukellusteknologian kehityksen myötä tieto karttuu koko ajan. ?Nykytekniikalla päästään tutkimaan tuhansien metrien syvyyteen, mikä on matkana paljon lyhyempi, kun vertaa siihen, minne asti ihminen on päässyt avaruuden tutkimisessa. Merien pohjasta löytyy edelleen koko ajan uusia tuntemattomia eliölajeja?, sanoo kuraattori Salla Heino. Liikkeessä veden mukana Liike on veden määräävä ominaisuus. Aaltojen ja pinnan väreilyn ohella vesi liikkuu kaikkialla ympärillämme. Se muuttuu olomuodosta toiseen. Vesialueet tarjoavat kulkuväyliä ja niitä pitkin kulkevat niin ihmiset, tavarat, kasvit kuin eliötkin. Matkustaminen maata tai merta pitkin on tapa hahmottaa maailman rajat. Taiteilijat ovat myös matkustaneet tietyille rannoille ja veden luo. Teosten äärellä voimme liikkua siihen aikaan ja paikkaan, jossa taitelija on ollut ja parhaimmillaan saada samankaltaisen kokemuksen. ?Teokset vievät uusiin paikkoihin. Voimme tarkastella niistä konkreettisesti maantieteellisiä eroja, vettä ja rannikon yksityiskohtia. Esimerkiksi Venny Soldan-Brofeldt (1863?1945) on maalannut teoksensa Saaristomaisema (1900) Itämeren rannalla ja siitä erottaa hyvin, että kuvatut rantakalliot ovat graniittisia jääkaudella silinneitä rantakallioita?, kertoo kuraattori Salla Heino. Veden elämää -näyttelyssä voi ihailla maisemia ja rauhoittua veden monipuolisesta olemuksesta. Näyttely kutsuu myös veden luonnontieteelliseen tarkasteluun sekä pohtimaan suhdettamme veteen. Näyttelyn kuraattori: Salla Heino on amanuenssi Sinebrychoffin taidemuseossa. Teosten lainaajat: Gallen-Kallelan museo, Espoo Gösta Serlachiuksen taidesäätiö, Mänttä John Nurmisen säätiö, Helsinki Kansalliskirjasto, Helsinki Pohjanmaan museot, Vaasa Yksityiset lainaajat Oy Sinebrychoff Ab tukee Sinebrychoffin taidemuseon toimintaa. Pääsymaksu: Museolippu 20 ? / Alennuslippu 12 ? / Vapaa pääsy Museokortilla / alle 18-vuotiaat 0 ?. Museolippu verkosta ostettuna 18?. Vapaa pääsy toisen kerroksen kotimuseoon ja kokoelmanäyttelyyn. Avoinna: ti, to, pe 11?18, ke 10?20, la, su 10?17, ma suljettu. Opasvaraukset: Kansallisgallerian palvelumyynti, p. 0294 500 500 (ma?pe klo 10?14) myynti at kansallisgalleria.fi Yhteystiedot: Sinebrychoffin taidemuseo, Bulevardi 40, 00120 Helsinki, p. 0294 500 460, www.siff.fi Facebook @siffmuseo | Instagram @Sinebrychoffartmuseum | Twitter @Sinebrychoffart Kansallisgalleria on kuvataiteen valtakunnallinen museo. Se ylläpitää kolmea Suomen tunnetuimmista museoista, jotka ovat Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma ja Sinebrychoffin taidemuseo. Lisäksi se hallinnoi kansallista taidekokoelmaa sekä siihen liittyvää arkistoa, rakentaa kulttuuriperintöä ja edistää taiteellista sivistystä. Ystävällisin terveisin, Merja Häikiö Markkinoinnin ja viestinnän asiantuntija | Marknadsförings- och kommunikationsexpert | Marketing and Communications Specialist Sinebrychoffin taidemuseo | Konstmuseet Sinebrychoff | Sinebrychoff Art Museum Kansallisgalleria | Finlands Nationalgalleri | Finnish National Gallery Bulevardi 40, 00120, Helsinki +358 (0)50 3477 117 | +358 (0)294 500 482 merja.haikio at siff.fi http://www.sinebrychoffintaidemuseo.fi - Ateneumin taidemuseo, Nykytaiteen museo Kiasma sekä Sinebrychoffin taidemuseo yhdessä ovat Kansallisgalleria. www.kansallisgalleria.fi - Konstmuseet Ateneum, tillsammans med Museet för nutidskonst Kiasma och Konstmuseet Sinebrychoff är Nationalgalleriet. www.kansallisgalleria.fi/sv - Ateneum Art Museum, together with Museum of Contemporary Art Kiasma, and Sinebrychoff Art Museum constitute the Finnish National Gallery. www.kansallisgalleria.fi/en From marja.puukka at kotka.fi Wed Feb 21 15:00:17 2024 From: marja.puukka at kotka.fi (Puukka Marja) Date: Wed, 21 Feb 2024 13:00:17 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?b?S2FsZXZhbGFuIHDDpGl2w6QuIEp1aGxhcMOk?= =?utf-8?q?iv=C3=A4_Merikeskus_Vellamossa!?= Message-ID: Kalevalan päivä. Juhlapäivä! 28.2.2024 klo 18-19.30 Kalevalan päivänä Merikeskus Vellamo tulvii musiikkia, tanssia ja tarinoita, kun Venehallissa juhlitaan suomalaista kulttuuria. Kansanmusiikki ja -tanssi elävät ajassa saaden vivahteita nykypäivän monista musiikkityyleistä, ja muistokirjojen värssyt elähdyttävät lausujien loihtiessa ne eloon. Toivottavasti uudet sukupolvet löytävät näiden perinteistä ammentavien kulttuurimuotojen äärelle! Ohjelma: Kylillä kuultua ? musiikkia Miehikkälän kyliltä esittelee pelimannimusiikkia 1800-luvun loppupuolelta sekä 1900-luvun alkupuolelta. Juhlassa kuullaan kansanmuusikko Saija Penttilän Miehikkälästä keräämiä unholaan painuneita helmiä sekä tarinoita niiden takaa. Pelimannimusiikki lumoaa uudenlaisina tulkintoina, kun muusikot Saija Penttilä, Aki Hietala, Aino Kinnunen, Aapo Nieminen ja Kata Vuoristo päästetään vauhtiin. Kokoonpano: Saija Penttilä ? kontrabasso Aki Hietala ? haitarit ja harmooni Aino Kinnunen ? viulu Aapo Nieminen ? kitarat ja mandoliini Kata Vuoristo ? laulu Kotkan kansantanssijat tuo juhlaan ensiesityksen uudesta kansantanssikokonaisuudesta, jonka koreografian on luonut kouvolalainen kansantanssinopettaja Maiju Laurila. Teatteriryhmä Kimaran esityksessä Värssyjä ja kansanlauluja kuullaan muistokirjoista poimittuja runoja ja kansanlauluja. Ohjelman on koonnut Leena-Kaisa Kivioja. Esiintyjät: Viola Toikka, Salme Viljanen, Kalevi Laine, Kirsi Sinisalo ja Leena-Kaisa Kivioja. Säestäjänä on Aulis Laasonen, haitari. Juhla on kaikille avoin ja maksuton, ja se järjestetään Merikeskus Vellamon ja Etelä-Kymenlaakson Kalevalaisten Naisten yhteistyönä. Kalevalaiset Naiset ovat perinteitä rakastavien naisten kulttuurijärjestö, joka elää ajassa kooten yhdessä muiden kulttuuritoimijoiden kanssa eri-ikäisiä ja erilaisista taustoista tulevia ihmisiä laajaksi kulttuuriverkostoksi. Merikeskus Vellamo on keskiviikkoisin avoinna klo 10-20 ja kaikilla on vapaa pääsy näyttelyihin keskiviikkoiltaisin klo 17-20. Ystävällisin terveisin ? Kind regards, Marja Puukka Tiedottaja ? Information officer marja.puukka at kotka.fi ? +358 40 350 0496 Merikeskus Vellamo ? Maritime Centre Vellamo Tornatorintie 99 B, 48100 Kotka, Finland www.merikeskusvellamo.fi Näyttelyt: www.merikeskusvellamo.fi/nayttelyt/ Exhibitions: www.merikeskusvellamo.fi/en/exhibitions/ From hannu.heikkila at eemil.fi Thu Feb 22 11:30:46 2024 From: hannu.heikkila at eemil.fi (=?UTF-8?Q?Hannu_Heikkil=C3=A4?=) Date: Thu, 22 Feb 2024 11:30:46 +0200 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Taidemaalari_Paavo_Kaikkosen_maisemamaa?= =?utf-8?b?bGF1a3NpYSBUYWlkZW11c2VvIEVlbWlsaXNzw6QgMjIuMi4yMDI04oCTMi4y?= =?utf-8?q?=2E2025?= Message-ID: <82156cc6660b2e23ffd06c2940177d01@eemil.fi> JOKA KODIN PAAVO KAIKKONEN: MAALAUKSIA Taidemuseo Eemil 22.2.2024?2.2.2025 Taidemaalari Paavo Kaikkosen (1920?1977) maisemamaalauksia löytyy monista lapinlahtelaisista ja iisalmelaisista yksityiskodeista: Paavo Kaikkonen oli joka kodin yläsavolainen taiteilija, jonka ammattilaisura kesti noin kaksikymmentä vuotta (1956?1975). Kaikkosen maalaukset olivatkin monelle yläsavolaiselle ensimmäinen kosketus taiteeseen. Tuottelias ja taidokas taiteilija maalasi arviolta noin 2500?3000 taulua. Paavo Kaikkonen kuului isoäitinsä kautta Halosen taiteilijasukuun, sillä Kaikkosen isoäiti Heta Halonen ja Halos-suvun taiteilijoiden isät Olli ja Jussi olivat sisaruksia. Paavo Kaikkonen jatkoi Halosten viitoittamalla tiellä, ja jo pienenä poikana hän kulki metsässä taidemaalari Kalle Halosen kanssa. Paavo Kaikkonen maalasi niin kotikunnassaan Lapinlahdella kuin Iisalmessa ja Maaningallakin 1950-luvulla, jolloin hän alkoi elättää itsensä ja perheensä taiteellaan. Kaikkonen rakensi kodin Iisalmen maalaiskuntaan Tervakankaalle vuonna 1959, ja Iisalmen-vuosina hän maalasi muun muassa Paloisvuorella. Kaikkoset muuttivat 1970-luvun puolivälissä Ruotsiin, jossa taiteilija kuoli vuonna 1977. Joka kodin Paavo Kaikkonen -näyttelyn teokset ovat Halosten Museosäätiön kokoelmasta ja kahdesta yksityiskokoelmasta. Näyttely on toteutettu yhdessä lapinlahtelaisen keräilijän, FL Terho Paltamon kanssa. Paltamo on julkaissut tietokirjan Joka kodin Paavo Kaikkonen (2023). ** Taidemuseo Eemil on avoinna pääsääntöisesti: to?pe klo 11?16 ja la?su klo 11?15. Lisätietoja: www.eemil.fi ja Taidemuseo Eemilin asiakaspalvelu, puh 040 187 2678 (taidemuseon aukioloaikoina) ja sähköpostitse info at eemil.fi. Ystävällisesti, Hannu Heikkilä museoamanuenssi Halosten Museosäätiö sr Taidemuseo Eemil Taidemuseo Eemil Suistamontie 3 73100 Lapinlahti p. 040 187 2678 info at eemil.fi www.eemil.fi www.facebook.com/halostenmuseosaatio www.instagram.com/taidemuseo_eemil From marja.puukka at kotka.fi Tue Feb 27 11:49:46 2024 From: marja.puukka at kotka.fi (Puukka Marja) Date: Tue, 27 Feb 2024 09:49:46 +0000 Subject: [Nayttelyposti] Tietoherkku 6.3. klo 17. Kuva ois kiva! In-Reply-To: References: Message-ID: Tietoherkku. Kuva ois kiva! Luento Kymenlaakson museon kuvakokoelmista keskiviikkona 6.3.2024 klo 17 Tietoherkku-luento vie kuvamatkalle Kymenlaakson museon kokoelmiin: Mitä kuvakokoelmista löytyy ja mitä sieltä puuttuu? Millainen on kuvan tie museokokoelmaan? Lisäksi opastetaan, miten kuviin voi tutustua kotoa käsin. Esityksen pitää Kymenlaakson museon kuvakokoelmista vastaava tutkija Elina Pylsy-Komppa. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Luentoa voi seurata paikan päällä Merikeskus Vellamon auditoriossa, ja se myös suoratoistetaan. Linkki löytyy Merikeskus Vellamon verkkosivulta. Tallenne on katsottavissa kahden viikon ajan Vellamon YouTube-kanavalla. Mediakuva: https://drive.google.com/file/d/1A6D7wmimQcX9lFRK6JEhj27wt90frsI9/view?usp=sharing Anja Asplund nauttii kevätauringosta huhtikuussa 1939. Kuva: Veikko Arjas, Kymenlaakson museo. Ystävällisin terveisin ? Kind regards, Marja Puukka Tiedottaja ? Information officer marja.puukka at kotka.fi ? +358 40 350 0496 Merikeskus Vellamo ? Maritime Centre Vellamo Tornatorintie 99 B, 48100 Kotka, Finland www.merikeskusvellamo.fi Näyttelyt: www.merikeskusvellamo.fi/nayttelyt/ Exhibitions: www.merikeskusvellamo.fi/en/exhibitions/