From jaakko.laasanen at fmp.fi Mon Sep 4 11:43:55 2023 From: jaakko.laasanen at fmp.fi (Jaakko Laasanen) Date: Mon, 4 Sep 2023 08:43:55 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Valokuvayleis=F6n_suurtoive_toteut?= =?iso-8859-1?q?uu=2C_kun_Me_kaksi_-n=E4yttely_esittelee_Pentti_Sammallahd?= =?iso-8859-1?q?en_parhaimmistoa_lokakuussa_Valokuvataiteen_museo_K1=3Ass?= =?iso-8859-1?q?=E4?= Message-ID: Pentti Sammallahti: Me kaksi 13.10.2023-25.2.2024 Valokuvataiteen museo K1, Mikonkatu 1, Helsinki Median vierailuaika näyttelyyn to 12.10. klo 11-12. RSVP martta at juni.fi / 040 5284818 1960-luvun alkupuolella uransa aloittanut Pentti Sammallahti (s.1950) on ensimmäisiä suomalaisia valokuvaajia, joka on tehnyt elämäntyönsä valokuvataiteilijana. Sammallahden lokakuussa avautuva näyttely on yksi Valokuvataiteen museon kaikkien aikojen suurimmista yleisötoiveista. Me kaksi -näyttely rakentuu 200:sta Pentti Sammallahden valokuvasta, joiden keskiössä on kahden olennon välinen jaettu ohikiitävä hetki. Olivatpa kyseessä rakastavaiset, lapset tai kaksi koiraa, Sammallahden kuvat kertovat kiintymyksestä, hellyydestä ja emotionaalisesta siteestä - siitä miten olemme kaiken elävän kanssa yhdessä tässä maailmassa. "Taiteilijan teoksista kyllä aina näkee mistä taiteilija on kiinnostunut elämässä", Sammallahti hymyilee. Näyttelyssä on esillä Sammallahden ympäri maailmaa kuvaamia teoksia vuosilta 1964-2022. Kuville on ominaista yhtäaikainen vakavuus, lempeä huumori ja kaipuu. Matkustaminen on ollut osa Sammallahden tapaa työskennellä alusta saakka. "Valitsen sattumanvaraisesti, minne menen enkä tee ennakkovalmisteluja. Pyrin aina löytämään uusia paikkoja, koska jotain erityistä on helpompi havaita, kun jossain muualla, poissa kotoa", Sammallahti sanoo. "Lähes aina parhaat kuvat eivät ole suunniteltuja tai odotusten mukaisia vaan sattumalta ja onnekkaasti saatuja." Sammallahti on tullut tunnetuksi myös äärettömän taitavasta pimiötyöskentelystään. Kaikki näyttelyn teokset ovat Sammallahden itse tekemiä, pimiössä vedostettuja hopeagelatiinivedoksia ja suurikokoisia digitaalisia pigmenttivedoksia. "Vietän pimiössä huomattavasti enemmän aikaa kuin kuvatessa. Lopulliset rajaukset ja valinnat syntyvät vasta siellä", Sammallahti sanoo. Sammallahden kuvissa luonto piirtyy saumattomasti osaksi inhimillistä elämää. Kissat, koirat, varislinnut, hevoset - tietyt eläimet toistuvat kuvissa läpi vuosikymmenien ja maanosien. "En ole oikea luontovalokuvaaja, siihen minulla ei ole riittävää asiantuntemusta", Sammallahti toteaa, "mutta aina mielelläni tarkkailen eläimiä ja valokuvatessani haaveilen niiden ominaisuuksista: tarkka näkö kuin haukalla, vainu kuin koiralla ja huomaamaton kuin kärpänen katossa. Ja totta kai minulla on aina joku herkkupala taskussa eläimille." Pentti Sammallahti Sammallahti on kansainvälisesti huomioiduimpia suomalaisia valokuvaajia sekä moneen kertaan palkittu taiteen kunniatohtori. Hän on tehnyt pitkän uran myös valokuvataiteen opettajana Taideteollisessa korkeakoulussa vuosina 1974-1991, sekä julkaissut 25 valokuvataidekirjaa ja -kuvasalkkua. Hän on kehittänyt valokuvan erilaisia vedostamistapoja ja painojäljennösmenetelmiä. Lisätiedot ja haastattelupyynnöt: Martta Louekari martta at juni.fi +358 40 5284818 From marja.puukka at kotka.fi Mon Sep 4 17:40:58 2023 From: marja.puukka at kotka.fi (Puukka Marja) Date: Mon, 4 Sep 2023 14:40:58 +0000 Subject: [Nayttelyposti] Tietoherkku 13.9. Pompejilainen Bacchus ja muuta Pompejin tutkimusta. In-Reply-To: References: Message-ID: FT, lehtori Ilkka Kuivalainen luennoi Kotkassa Merikeskus Vellamon auditoriossa keskiviikkona 13.9.2023 klo 17 otsikolla Pompejilainen Bacchus ja muuta Pompejin tutkimusta. Esitelmässä analysoidaan Bacchuksen, kreikkalaisperäisen Dionysoksen ja itaalisen Liberin suhdetta toisiinsa sekä kulttia ja esittämistä kaupungissa ja sen välittömässä läheisyydessä. Lisäksi paneudutaan muuhun uuteen suomalaiseen Pompejissa tehtyyn tutkimukseen. Ilkka Kuivalainen on väitellyt aiheenaan The Portrayal of Pompeian Bacchus (Pompejilaisen Bacchuksen kuvaus) Helsingin yliopistossa ja toimii yliopiston Expeditio Pompeiana Universitatis Helsingiensis -tutkimusryhmässä (EPUH). Hän tutkii erityisesti seinämaalauksia ja veistoksia. Lisäksi hän tutkii muun muassa antiikin esineistöä ja jälkivaikutusta Suomessa. Tilaisuus on kaikille avoin ja maksuton. Luentoa voi seurata paikan päällä Merikeskus Vellamon auditoriossa, ja se myös suoratoistetaan. Tallenne on katsottavissa kahden viikon ajan Vellamon YouTube-kanavalla. Merikeskus Vellamon näyttelyihin on kaikilla vapaa pääsy aina keskiviikkoiltaisin klo 17-20. Mediakuva: Kuvassa Bacchus, marmori, Pompeji, 1. vuosisata jaa., Museo Archeologico Nazionale, Napoli Kuva: Ville Räty, Tuotantoyhtiö Kuutti Rocks Oy https://drive.google.com/file/d/1qG3oc4DQoGIeGH2TcFYI7GetxMXzTSKC/view?usp=sharing Ystävällisin terveisin ? Kind regards, Marja Puukka Tiedottaja ? Information officer marja.puukka at kotka.fi ? +358 40 350 0496 Merikeskus Vellamo ? Maritime Centre Vellamo Tornatorintie 99 B, 48100 Kotka, Finland www.merikeskusvellamo.fi Näyttelyt: www.merikeskusvellamo.fi/nayttelyt/ Exhibitions: www.merikeskusvellamo.fi/en/exhibitions/ From hanna-sanni.lahdeniemi at turku.fi Tue Sep 12 10:48:41 2023 From: hanna-sanni.lahdeniemi at turku.fi (=?iso-8859-1?Q?L=E4hdeniemi_Hanna-Sanni?=) Date: Tue, 12 Sep 2023 07:48:41 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Home_alone_collectiven_n=E4yttely_?= =?iso-8859-1?q?avautuu_WAMx=3Ass=E4_perjantaina_15=2E9=2E?= In-Reply-To: References: Message-ID: Hop to Hope: Home alone collective WAMx 15.9.-3.12.2023 WAMx:ssä avautuu Hop to Hope -näyttelysarjan neljäs osa. Home alone collectiven muodostavat valokuvataiteilijat Adele Hyry (s. 1994) ja Emma Sarpaniemi (s. 1993). Taiteilijaduon yhteistyössä korostuu ystävyyden ja yhteydenpidon merkitys, vilpitön lähestymistapa ja hauskuuttelu. Tärkeässä roolissa ovat säännöllisin väliajoin yhdessä toteutetut muotokuvat ja yhteiskuvat, joiden ideointi kuvaustilanteessa on osa valmista teosta. Projekti sai alkunsa taiteilijoiden yhteydenpidosta Sarpaniemen ollessa opiskelijavaihdossa Alankomaissa. Siitä asti Home alone collective on kulkenut heidän omien uriensa rinnalla. Näyttelyssä nähtävät teokset on kuvattu vuosien 2016 ja 2022 välillä. Ne ovat välähdyksiä arkipäivästä, kahdesta yhteen kietoutuneesta elämästä sekä ystävyydestä, joka kannattelee vaikeinakin hetkinä. Yhteistyö ja jaettu luottamus antavat myös mahdollisuuden uusien taiteellisten ideoiden testaamiseen. Osa kuvista on julkaistu myös Home alone collectiven kahdessa omakustanteisessa pienlehdessä zinessä, joihin pääsee tutustumaan näyttelyssä. Näyttely on osa näyttelysarjaa Hop to Hope, jonka teemana on ystävyys ja usko tulevaisuuteen. Turun museokeskus kutsuu vuosittain kansainvälisen asiantuntijan suunnittelemaan näyttelysarjan WAMx-tilaan. Vuoden 2023 sarja on suunniteltu yhdessä Roos Gortzakin kanssa, joka työskentelee Vleeshal -nykytaidekeskuksen johtajana Alankomaissa. Sarjassa on mukana Alankomaissa ja Suomessa työskenteleviä taiteilijoita: Rory Pilgrim, Mounira Al Solh, Iona Roisin, Home alone collective -ryhmä (Emma Sarpaniemi ja Adele Hyry) sekä Afra Eisma, jonka 15. joulukuuta avautuva näyttely päättää Hop to Hope -näyttelysarjan. Lisätiedot Anna Franck, näyttelyamanuenssi puh. 040 637 1023, anna.franck at turku.fi Turun museokeskus, Turun kaupungin kulttuurin palvelukokonaisuus wam.fi From Nina.Salomaa at HYVINKAA.FI Tue Sep 12 12:37:58 2023 From: Nina.Salomaa at HYVINKAA.FI (Salomaa Nina) Date: Tue, 12 Sep 2023 09:37:58 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?El=E4k=F6=F6n_piirros!_-n=E4yttely?= =?iso-8859-1?q?_avautuu_Villa_Artussa_Hyvink=E4=E4ll=E4?= Message-ID: Eläköön piirros! 12.9.-10.11.2023 Lasten ja nuorten taidekeskuksen tuottama piirustusaiheinen näyttely Kulttuuritalo Villa Artun galleriassa Hyvinkään Villatehtaalla, Kankurinkatu 4-6, ovi B 11, 05800 Hyvinkää Eläköön piirros! on toiminnallinen näyttely, jossa pohditaan, tarkastellaan ja kokeillaan mitä kaikkea piirtäminen voi olla. Näyttelyssä etsitään vastauksia seuraaviin kysymyksiin: Mitä voi piirtää? Miten voi piirtää? Millä voi piirtää? Mihin voi piirtää? Näyttelyssä on esillä teoksia Kansainvälisestä lasten ja nuorten taiteen arkistosta sekä nuorten tekijöiden teoskuvia videoprojisointina Taidekeskuksen Nuori Taide toiminnan ylläpitämältä Taide\Folio-verkkosivustolta (www.nuoritaidefolio.fi). Näyttelyn kaikki teokset on tehty piirtämällä, mutta hyvin eri tavoin. Mukana on teoksia digitaalisista piirustuksista grafiikan vedoksiin. Teoksia yhdistävät myös erilaiset teemat: meri, ateljee, ikkunanäkymiä, jälkiä hiekassa, mustaa valkoisella, värejä väreillä ja viivojen tarinoita. Eläköön piirros! -näyttelyn toiminnalliset pisteet sopivat kaikenikäisille ja kaikentasoisille piirtäjille. Niissä pääsee kokeilemaan piirtämistä eri tavoin: taululiiduilla erilaisten esineiden pintoihin, akvarellikynillä karttaan, öljypastelleilla lattialla kiemurteleviin käärmemäisiin muotoihin, ikkunaan raaputtamalla, hiekka-animaation keinoin sekä havainnosta piirtämällä. Näyttelyyn voi myös tulla vain katselemaan ja kokemaan viivojen, pintojen, värien ja muotojen rikkautta. Kansainvälisestä lasten ja nuorten taiteen arkistosta on teoksia 59 eri ikäiseltä tekijältä. Teokset ovat Hyvinkään kuvataidekoulun piirustustyöpajan oppilaiden, Sofian, Netan, Lempin, Juliannan, Elinan, Mayan, Sofian ja Saanan valitsemia. Taide\Folion taiteilijat ovat Katariina Fortuna, Jenny Idman, Joonas Invenius, Eemeli Katajikko, Niilo Kemppainen, Linnea Laitinen, Anniina Nummela, Emmi Pellinen, Vilma Salminen ja Kuutti Terävä. Jokainen heistä on kirjoittanut näyttelyyn tekstin, jossa pohtii piirtämisen merkitystä itselleen. Näyttelystä on tehty myös verkkoversio, johon voi tutustua osoitteessa villaarttu.fi. Näyttely on avoinna ma-to klo 12-19, pe klo 12-15. Huom. syyslomaviikolla 16.-20.10 ma-pe 9-15. Vapaa pääsy. Tervetuloa! Villa Arttu on kaikkien paikka! Ryhmät voivat varata ajan omatoimiselle Hei me piirretään! -vierailulle. Tarkemmat tiedot omatoimivierailuista, tenavien taideaamuista ja pienten loruhetkistä: villaarttu.fi Eläköön piirros! -näyttelyyn liittyvää koko perheen tapahtumapäivää vietetään 30.9. klo 10-14 Kulttuuritalo Villa Artussa. Tapahtumapäivän järjestävät yhdessä Villa Artun toimijat, Lasten ja nuorten taidekeskus, Hyvinkään kuvataidekoulu ja Taito käsityö- ja muotoilukoulu Etelä-Suomi. terveisin , Nina Salomaa asiakaspalvelusihteeri p. 050 467 8308 Kulttuuritalo Villa Arttu Villatehdas, Kankurinkatu 4-6, ovi B11 05800 Hyvinkää From mirka.yla-mattila at postimuseo.fi Thu Sep 14 16:30:41 2023 From: mirka.yla-mattila at postimuseo.fi (=?utf-8?B?TWlya2EgWWzDpC1NYXR0aWxh?=) Date: Thu, 14 Sep 2023 13:30:41 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Postimuseo_etsii_luottamusta_kuvaavia_t?= =?utf-8?q?arinoita_n=C3=A4yttely=C3=A4_varten?= Message-ID: Postimuseo etsii luottamusta kuvaavia tarinoita Postimuseo avaa museokeskus Vapriikkiin uudenlaisen museotilan, Kupla ? kohtaamispaikan, ja etsii nyt tilan ensimmäistä näyttelyä varten luottamusta kuvaavaa aineistoa, kuten valokuvia tai esineitä, tarinoineen. Ehdotusten pohjalta Postimuseo rakentaa Kuplaan näyttelyn luottamuksesta vuonna 2024. Postimuseo avaa museokeskus Vapriikissa Tampereella helmikuussa 2024 uudenlaisen museotilan: Kupla ? kohtaamispaikka yhdistää kävijöiden kohtaamiset ja näyttelytoiminnan. Kuplan avulla Postimuseo haluaa olla vahvistamassa suomalaista keskustelukulttuuria. Tämä on osa Postimuseon uudistumista. Kuplan ensimmäinen näyttely Luottamus on liima avautuu helmikuussa 2024. Postimuseo etsii tämän pohjaksi luottamusta symboloivia ja kuvaavia valokuvia, piirroksia, viestejä, esineitä tai muuta aineistoa tarinoineen. Näyttely tukee Kuplassa yhdessä Sitran ja Oma ääni kuuluviin somessa -mediakasvatushankkeen kanssa järjestettäviä ohjattuja keskusteluja. Ehdotuksen voi lähettää Postimuseoon 31.10.2023 mennessä joko osoitteella Postimuseo, Luottamus, Häkiläpolku 3, 33100 Tampere tai sähköpostitse suvi.jalli at postimuseo.fi. Lähetykseen toivotaan mukaan lyhyttä tarinaa ja yhteystietoja. Kaikki ehdotuksen lähettäneet osallistuvat kolmen Museokortin arvontaan. Kaikki näyttelyyn osallistuvat saavat kutsun Kuplan avajaisiin. Kupla ? kohtaamispaikka on osa Postimuseon uudistumista laajemmin viestinnän ja kommunikaation eri osa-alueita käsitteleväksi museoksi. Uudistuminen kantaa nimeä MuseoX ? kohti viestinnän, pelin, postin ja digitaalisen elämän museota. Postimuseon näyttelyt sijaitsevat museokeskus Vapriikissa, Alaverstaanraitti 5, Tampere. Näyttelyhaun lisätiedot Postimuseon verkkosivuilta https://www.postimuseo.fi/luottamus/ Lisätietoja näyttelypäällikkö Suvi Jalli, suvi.jalli at postimuseo.fi tai p. 040?531 0388 t. Mirka Ylä-Mattila Viestintäsuunnittelija 041 5075150 mirka.yla-mattila at postimuseo.fi LinkedIn toimisto: Häkiläpolku 3, 33100 Tampere näyttelyt: museokeskus Vapriikki, Alaverstaanraitti 5, 33100 Tampere www.postimuseo.fi Tilaa tiedotteemme Paketoidut unelmat 14.10.2022-17.12.2023 MuseoX ? kohti viestinnän, pelin, postin ja digitaalisen elämän museota, www.museox.fi Selaa kokoelmiamme Finnassa. Postimuseo kuuluu Trafiikki-museoihin. From reetta.nykanen at salo.fi Wed Sep 20 17:48:15 2023 From: reetta.nykanen at salo.fi (=?utf-8?B?Tnlrw6RuZW4gUmVldHRh?=) Date: Wed, 20 Sep 2023 14:48:15 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Jarno_Vesalan_n=C3=A4yttely_avautuu_Sal?= =?utf-8?q?on_taidemuseossa_30=2E9=2E2023?= In-Reply-To: References: Message-ID: JARNO VESALA Salon taidemuseo Veturitalli, 30.9.2023?7.1.2024 Tasan kymmenen vuotta sitten Vuoden nuoreksi taiteilijaksi valitun Jarno Vesalan (s. 1977) yksityisnäyttely Salon taidemuseossa on laaja katsaus taiteilijan pääasiallisesti kolmen viime vuoden aikana tehtyyn tuotantoon. Vanhan veturitallin korkeat, hämärästi valaistut salit luovat ainutlaatuiset puitteet Vesalan suurille installaatioille, joita ei ole nähty esillä tässä laajuudessa sitten vuoden 2013 näyttelykiertueen. Kymmenessä vuodessa teosten koko ja massa ovat kasvaneet ja samalla niistä on tullut koko tilan täyttäviä installaatioita. Vesalan teoksissa yhdistyy useita taiteen ilmaisumuotoja kuten liikkuvaa kuvaa, kuvanveistoa sekä ääntä. Näyttelysalien pimeys toimii välineenä teosten esittämiselle. Keskeisessä roolissa installaatioissa on katsojan kokemus. Teokset ovat kuin pysähtyneitä elokuvan kohtauksia, joihin katsoja pääsee sisään. Katsojasta tulee osa teosta, kun hän sulautuu hahmoksi muiden joukkoon. Teokset syntyvät taiteilijan ympäristöstään tekemistä havainnoista. Hän pyrkii jakamaan muistonsa tapahtuneesta siten, että katsoja tavoittaa teoksen äärellä saman tunteen kuin taiteilija itse havaintonsa syntyessä. Teosten hahmoissa aistittava, juuri tapahtunut tai tuleva muutos luo jännitteen katsojan ja teoksen välille. Veturitallin näyttelyn teoksia yhdistää meille kaikille yhteinen ja tärkeä asia, kodin käsite. Koti merkitsee turvallisuutta, rauhallisuutta, menneisyyden muistoja ja tulevaisuuden suunnitelmia. Joskus koti voidaan menettää tai sinne yritetään tunkeutua väkisin. Näyttelytilojen dramaturgia johdattelee katsojaa kurkkimaan ikkunoista sisään sekä liikkumaan videoprojisointien ja rakennelmien välissä. Saloon on toteutettu myös kokonaan uusi, teeman yhteen kokoava teos, jossa katsoja joutuu seuraamaan erään tapahtuman kulkua osana suurta ihmisjoukkoa, hiljaisena hyväksyjänä. Miltä tuntuu olla osa ryhmän toimintaa, mutta samalla ulkopuolinen ja yksin? Vesalan rakentamat kohtaukset ovat hienovireisiä kannanottoja tämän hetken yhteiskunnallisiin ilmiöihin. Samalla taiteilija esittää pienten eleiden kautta kysymyksiä ihmisenä olemisesta. Huom.! Veturitallin syysnäyttelyiden avajaisia vietetään pe 29.9. klo 18-20. Bussikuljetus avajaisiin Helsingistä lähtee Kiasman tilausajopysäkiltä klo 16:00. Paluu Helsinkiin samana iltana Salosta klo 19:45. Varaathan paikkasi kuljetukseen etukäteen sähköpostitse: veturitalli at salo.fi. Tiedustelut näyttelystä: Salon taidemuseon intendentti Minna Nyqvist 044 7784888, minna.nyqvist at salo.fi Taiteilijan kotisivu: http://jarnovesala.com/ Salon taidemuseo Veturitallli, Mariankatu 14, 24240 Salo, puh. 02-7784892. Avoinna ti?pe 10?18, la?su 11?17. Pääsymaksu 10/7?, Museokortti, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. Yleisöopastukset sunnuntaisin klo 14. -- Reetta Nykänen Museoassistentti Salon taidemuseo Veturitalli Mariankatu 14 24240 Salo 02 778 4892 reetta.nykanen at salo.fi https://salontaidemuseo.fi/ From reetta.nykanen at salo.fi Wed Sep 20 17:48:35 2023 From: reetta.nykanen at salo.fi (=?utf-8?B?Tnlrw6RuZW4gUmVldHRh?=) Date: Wed, 20 Sep 2023 14:48:35 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Sanni_Weckmanin_n=C3=A4yttely_J=C3=A4lk?= =?utf-8?q?i_avautuu_Salon_taidemuseossa_30=2E9=2E2023?= Message-ID: SANNI WECKMAN: JÄLKI Salon taidemuseo Veturitalli // Galleria Sivuraide, 30.9.2023?7.1.2024 Salon taidemuseo Veturitallin Sivuraide-galleriassa nähdään syksyllä kuvataiteilija Sanni Weckmanin (s. 1993) töitä, joissa sekoittuvat eri tekstiilitekniikat. Työskentelyn lähtökohtana toimii usein valokuva, jonka aihe siirtyy uuteen muotoon. Weckmanin teoksissa pehmeä, tuttu materiaali muodostaa kuvan yllättävällä lopputuloksella. Taiteilijan käyttämät tekniikat pehmentävät teosten hahmojen ääriviivoja. Kaukaa katsottuna erottuu kasvojen vieno hymy sekä juhlavien vaatteiden laskokset. Läheltä tarkasteltuna avautuu tekstiilityön tekniikka langansuuntineen. Veturitallissa nähdään uusi kuvakudossarja Tunniste, joka on syntynyt lahjoitetuista passikuvista. Passikuva lienee maailman yleisin muotokuvan muoto, vaikkei sitä varsinaisesti potrettina pidetäkään. Kuvallinen henkilötodistus mahdollistaa liikkumisen ja toimii pääsylippuna moniin palveluihin. Weckman on kiinnostunut myös sen kääntöpuolesta ? yhtä paljon kuin passit ja tunnisteet oikeuttavat, ne myös rajaavat ulkopuolelle, estävät ja pysäyttävät. Teoksissa passikuvat pääsevät esille kansien välistä ja lompakoista kokonaan uudessa kontekstissa. Taiteilijaa viehättää sarjallisuuden voima: yksilöllisyys alkaa hälvetä toiston myötä. Näyttelyn nimi viittaa taiteilijan pohdintaan siitä, millaisia jälkiä jätämme itsestämme elämän varrella. Mitä meistä jää jäljelle, kun emme enää ole täällä? Teoksissa olennaista on myös materiaalin kierrätysalkuperä, valtaosa tekstiilimateriaalista on kierrätettyä tai lahjoitettua. Työskentelyn pohjana on tasa-arvon ajatus: jokaisella ihmisellä on oikeus tulla nähdyksi. Huom.! Veturitallin syysnäyttelyiden avajaisia vietetään pe 29.9. klo 18-20. Bussikuljetus avajaisiin Helsingistä lähtee Kiasman tilausajopysäkiltä klo 16:00. Paluu Helsinkiin samana iltana Salosta klo 19:45. Varaathan paikkasi kuljetukseen etukäteen sähköpostitse: veturitalli at salo.fi. Tiedustelut näyttelystä: Salon taidemuseon intendentti Minna Nyqvist 044 7784888, minna.nyqvist at salo.fi Salon taidemuseo Veturitallli, Mariankatu 14, 24240 Salo, puh. 02-7784892. Avoinna ti?pe 10?18, la?su 11?17. Pääsymaksu 10/7?, Museokortti, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. Yleisöopastukset sunnuntaisin klo 14. -- Reetta Nykänen Museoassistentti Salon taidemuseo Veturitalli Mariankatu 14 24240 Salo 02 778 4892 reetta.nykanen at salo.fi https://salontaidemuseo.fi/ From sinkka at kerava.fi Thu Sep 21 12:36:03 2023 From: sinkka at kerava.fi (Sinkka) Date: Thu, 21 Sep 2023 09:36:03 +0000 Subject: [Nayttelyposti] Taikaa! Taide- ja museokeskus Sinkassa Message-ID: Taikaa! Magic! 7.1.2024 asti Taide- ja museokeskus Sinkassa Christian Andersson, Gregory Barsamian, Louis De Belle, Marjolijn Dijkman, Tobias Dostal, Ceal Floyer, Arturo Fuenzalida, Juhana Moisander & Hanna Rajakangas, Juan Muñoz & Gavin Bryars, Nickolas Muray, Kalle Nio, Miika Pelkonen, Taneli Rautiainen, Hans Rosenström, Etienne Saglio / Monstre(s), Luis Sartori do Vale, Antoine Terrieux / Blizzard Concept, Ville Walo Sinkan syysnäyttely vie matkalle ihmeen, mielikuvituksen ja taikuuden maailmaan. Maailma on täynnä asioita, joita emme ymmärrä tai osaa selittää, silti vain harvaa näistä pidämme taikuutena. Taikaa! kohdistaa katseen kuvataiteen ja taikuuden leikkauspintoihin ja kysyy samalla; mista? taika syntyy? Näyttelyssä on mukana 18 taikuuden ja kuvataiteen huipputekijää kymmenestä eri maasta. Lisäksi viikonloppuisin museossa nähdään kokeellista live-taikuutta. Sinkassa voi ihmetellä peili-illuusioita, mekaanisia taikakoneita, itsestään liikkuvia kasveja tai tilassa leijailevaa muovikummitusta, jonka Ranskan kuuluisimpiin nykytaikureihin kuuluva Etienne Saglio on puhaltanut henkiin. Saglio on keskeinen tekijä Ranskan ?Magie Nouvelle?-liikkeessä, joka on nostanut taikuuden arvostusta ja tuonut sen Louvren kaltaisten arvostettujen kulttuuri-instituutioiden ohjelmistoihin. Suomalaisista taiteilijoista mukana ovat muun muassa Taneli Rautiainen, Hans Rosenström ja Juhana Moisander, jonka uusin videoteos ?Sermon I? saa näyttelyssä ensi esityksensä. Teos pohjautuu klassiseen taikatemppuun, jossa taikuri rikkoo painovoiman lait ja alkaa leijumaan. Lisäksi näyttely kurkistaa elokuvan ja taikuuden yhteiseen historiaan. Gregory Barsamianin kookas kineettinen veistos on kuin jättimäinen zoetrooppi, jonka kolmiulotteiset patsaat luovat hämmästyttävän illuusion liikkeestä. Myös aikamme innovatiivisimpiin taikureihin kuuluvan, saksalaisen Tobias Dostalin teokset ammentavat voimansa liikkuvan kuvan historiasta. Alkuaikojen elokuva oli taikurien luomus ja jo pelkästään kuvan liike ja yksinkertaiset erikoistehosteet olivat aikalaisten silmissä hetken aikaa taikuutta. Ensimmäiset elokuvien katsojat kokivat ihmeellisinä asioita, jotka nykykatsojille vaikuttavat tavanomaisilta. Nykyään uusin teknologia mahdollistaa harhakuvat ja illuusiot, jotka aiemmin eivät olisi olleet edes kuviteltavissa. Näyttely raottaa verhoa taikurien salaisuuksiin, ja muistuttaa kuinka helppoa meitä on hämätä. Ennen kaikkea se kuitenkin tarjoaa mahdollisuuden nauttia taikuuden ja ihmeen tunteesta, jonka vaikuttava taide voi meissä herättää. Näyttelyn on kuratoinut kuvataiteilija, taikuri Kalle Nio. Näyttelyn toteuttamista mahdollistaa Jenny ja Antti Wihurin rahaston kuvataiteen kummimuseotoiminta. ESITYKSET Viikonloppuisin museossa nähdään livenä kokeellista korttitaikuutta. Syys- ja lokakuun viikonloppuina la ja su klo 14-16 Miika Pelkonen: The Trick That Cannot Be Explained Marras- ja joulukuussa Luis Sartori Do Vale & Kalle Nio: Black Magic Tarkemmat tiedot ja muu oheisohjelma: sinkka.fi Taide- ja museokeskus Sinkka Kultasepänkatu 2, Kerava sinkka.fi From Anni.Rissanen at vantaa.fi Thu Sep 21 14:20:30 2023 From: Anni.Rissanen at vantaa.fi (Rissanen Anni) Date: Thu, 21 Sep 2023 11:20:30 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Ikikallio_tarinoi_Vantaan_kaupungi?= =?iso-8859-1?q?nmuseon_uudessa_n=E4yttelyss=E4?= In-Reply-To: References: Message-ID: [https://meltwater-apps-production.s3.amazonaws.com/uploads/images/56b33b5fea78535c3d0abcb4/blobid0_1551352990210.png] Vantaan kaupunki Tiedote 19.9.2023 Ikikallio tarinoi Vantaan kaupunginmuseon näyttelyssä Vantaan kaupunginmuseoon on avattu uusi näyttely Ikikallion tarinoita - mammuteista meidän aikaamme. Näyttely perustuu samannimiseen lasten tietokirjaan, joka ilmestyy lokakuun lopussa. Kirjan tarinan ja kuvien lisäksi esillä on Vantaan alueelta tehtyjä arkeologisia löytöjä. Ikikallion tarinat on kirjoittanut kaupunginmuseon arkeologi Andreas Koivisto ja kuvittanut esihistoriaan erikoistunut taiteilija Tom Björklund. Kallion esikuva on Vantaan Hakkilassa sijaitseva Stenkullanmäki, jonka ympäristöstä on löytynyt merkkejä ihmisten toiminnasta kivikaudelta lähtien. - Tässä näyttelyssä on esillä Vantaalta löydettyjä arkeologisia esineitä kattavammin kuin koskaan aikaisemmin, iloitsee kaupunginmuseon amanuenssi Anni Rissanen. Pääosa esineistä on lainattu näyttelyä varten Museoviraston ja Suomen kansallismuseon kokoelmista. Vanhimmat esineet ovat noin 10 000 vuotta vanhoja kivityökaluja. Uusimmat esineet puolestaan löytyivät vuonna 2019 Viertolan koulun oppilaiden kanssa tehdyillä kaivauksilla ja ovat peräisin 1900-luvun lopulta. Ikikallion tarinoita -näyttely on suunniteltu ennen kaikkea lapsikävijöille. Näyttelystä on myös haluttu tehdä saavutettava mahdollisimman laajalle yleisölle, joten päätekstit on kirjoitettu selkosuomeksi. -Näin tarinan ymmärtävät nekin, joille suomen kielen lukeminen on hankalaa, Rissanen perustelee. Pidemmän version Ikikallion tarinoista voi lukea erillisistä vihkosista suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Näyttelyhuoneissa kuljetaan aikakaudesta ja tunnelmasta toiseen. Alussa maataan Ikikallion kanssa jään alla ja meren pohjassa, välillä tutustutaan eri aikoina tulleisiin ihmisheimoihin ja muun muassa jännittävään shamaaniin. Lopussa päästään perehtymään arkeologin työhön ja jättämään oma puumerkki kallion pintaan. Näyttelyarkkitehtuurin on tehnyt Tuomas Siitonen ja grafiikan Johannes Nieminen Good Kombosta. Näyttely on avoinna 25.2.2024 asti. Aukioloajat: ti-to klo 11-18, la-su klo 11-16 Vantaan kaupunginmuseo, Tikkurilan vanha aseman, Hertaksentie 1. Ikikallion tarinoita Vantaan tapahtumakalenterissa: https://tapahtumat.vantaa.fi/fi-FI/page/64db4dbe2e946e064e5b3149 A n n i R i s s a n e n museoamanuenssi ____________________________________________ Museopalvelut | Vantaan kaupunginmuseo Vantaan kaupunki | Kulttuuri- kirjastopalvelut PL 4570, 01030 VANTAAN KAUPUNKI Käyntiosoite: Tikkurilan vanha asema, Hertaksentie 1, 01300 Vantaa puh: +358 50 318 1467 email: anni.rissanen(at)vantaa.fi www.vantaankaupunginmuseo.fi From hanna-sanni.lahdeniemi at turku.fi Thu Sep 28 08:16:23 2023 From: hanna-sanni.lahdeniemi at turku.fi (=?iso-8859-1?Q?L=E4hdeniemi_Hanna-Sanni?=) Date: Thu, 28 Sep 2023 05:16:23 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Lux_=26_Umbra_-n=E4yttely_avautuu_?= =?iso-8859-1?q?WAMissa_6=2E_lokakuuta_2023?= Message-ID: LUX & UMBRA WAM 6.10.2023-14.01.2024 WAMin päätiloissa 6. lokakuuta avautuva Lux & Umbra -näyttely esittelee tämän hetken suomalaisen valotaiteen monimuotoisuuden ja erittäin korkean tason. Näyttelyssä nähdään kuuden valoa ja varjoa taiteessaan käyttävän mediataiteilijan ja taiteilijaryhmän tuotantoa. Pimeään vuoden aikaan sijoittuva näyttely Lux & Umbra (lux = valo, umbra = varjo) tuo valoa ja antaa kävijälle tehokasta valohoitoa ja serotoniinipiikin muistuttaen samalla siitä, että siellä missä valo on kirkkainta, ovat varjot myös tummimpia. Valo on nykytaiteessa voimallinen ilmaisuväline Valo on maapallolla elämän edellytys. Valon ja varjon vaihtelu rytmittää elämäämme ja erityisesti näillä leveysasteilla vaikuttaa suoraan mielialaamme. Valon kuvaaminen on ollut renessanssista asti keskeinen osa kuvataidetta. Itse fyysistä valoa ja valolähteitä on käytetty vaihtelevasti osana taideteoksia jo sadan vuoden ajan, ja erityisesti modernistinen arkkitehtuuri alkoi kiinnittää huomiota valoon ja valaisuun. 1960-luvulla valotaide alkoi tekniikan kehittyessä muodostua omaksi taiteenlajikseen, mutta vasta viime vuosina se on noussut suomalaisen yleisön tietoisuuteen erilaisten valotaidefestivaalien myötä. Valo on nykytaiteessa voimallinen ilmaisuväline, se ei ole vain talojen tai puiden valaisua värivaloilla. Näyttelyn taiteilijat ja taiteilijaryhmä Tamperelaisen Anna Hyrkkäsen tilateos Superpositio tuo näkyviin mekanismeja, joilla ihmiskeho, mieli, aivot ja tajunta liittyvät toisiinsa ja työskentelevät yhdessä luoden omien sääntöjensä varassa toimivan, alati kehittyvän ja toimintaansa muovaavan mikrokosmoksen. Helsinkiläinen mediakollektiivi Konvolv käsittelee taiteessaan yhteiskunnallisia, poliittisia ja ympäristöön liittyviä aiheita ja kysymyksiä. Lasereita, käsin puhallettua lasia, äänimaisemia ja tietokonekoodia yhdistelevä teos HAMISTAGAN käsittelee huomiotaloutta ja henkiseen omaisuuteen perustuvaa taloudellista muutosta. Valotaiteilija Antti Kulmalan teos Valon vektorit käsittelee valon fysikaalisia ominaisuuksia ja haastaa katsojat pohtimaan valon, avaruuden ja liikkeen välisiä suhteita uudella tavalla. Kokkolalainen kuvataiteilija Anni Laukka käyttää teoksissaan hyväkseen erityisesti varjoja. Hänen uusimmat teoksensa käsittelevät Ukrainassa käytävän Venäjän hyökkäyssodan lapsille aiheuttamaa hätää ja kärsimystä. Teokset muodostuvat lasten leluista, jotka ukrainalainen hyväntekeväisyysjärjestö Malyn Volonter on kerännyt pommitetuista kodeista Malynissa, Morozivkassa, Mykolaivissa ja Borodyankassa Ukrainassa. Lohjalla asuva ja työskentelevä kuva- ja mediataiteilija Pasi Rauhala tunnetaan erityisesti tilallisista ja vuorovaikutteisista installaatioistaan. WAMin veistossalin täyttävää mediateosta Wires varten Rauhala on 3D-skannannut ihmisiä erilaisissa tapahtumissa lähdemateriaaliksi ja muokannut niistä visuaalisesti näyttävän abstraktin 3D-animaation. Alexander Salvesen keskittyy usein väreihin, tilaan ja muotoihin ja erityisesti niiden suhteeseen toisiinsa ja katsojaan. Salvesenin työ kumpuaa usein havainnoista ympäröivästä luonnosta ja sen ilmiöistä, mutta myös nykyisistä poliittisista ja sosioekonomisista tilanteista. Näyttelyn on kuratoinut Turun museokeskuksen näyttelyamanuenssi Jonni Saloluoma. Lux & Umbra mukana Valon polku -tapahtumassa Lux & Umbra laajenee joulukuussa museorakennuksen ulkopuolelle Valon polku -tapahtuman ajaksi 6.-9.12. Antti Kulmala toteuttaa museon ulkopuolelle näyttelyyn liittyvän valotaideteoksen, joka on osa Valon polku -tapahtumaa. Toteutus yhteistyössä Valon polku -tapahtuma ja Suomen valotaiteen seura FLASH. Lux & Umbra -näyttelyn oheisohjelma · Näyttelyopastukset suomeksi sunnuntaisin klo 14, ruotsiksi 29.10., 26.11. ja 14.1. klo 15 · Syyslomaviikon avoimet taidetyöpajat 17.-20.10. klo 12-15 · WAMin lasten viikonloppu 18.-19.11. klo 10-15 · Avoimet taidetyöpajat kaikenikäisille 25.-26.11 ja 2.-3.12. klo 13-16 · WAMin Valon polku -tapahtuma 8.12. klo 17-21 · Aamukaffet WAMissa ja rentoa taiteilua 16.-17.12 klo 11-13 · After work -taidepaja 19.12., 20.12. ja 21.12. klo 16-17.30 Lisätiedot Jonni Saloluoma, näyttelyamanuenssi puh. 040 861 1637, jonni.saloluoma at turku.fi Turun museokeskus, Turun kaupungin kulttuurin palvelukokonaisuus WAM, Itäinen Rantakatu 38, Turku. Puh. 02 262 0850, wam at turku.fi, wam.fi From Mikko.Pirinen at lappeenranta.fi Fri Sep 29 16:01:50 2023 From: Mikko.Pirinen at lappeenranta.fi (Pirinen Mikko) Date: Fri, 29 Sep 2023 13:01:50 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?METS=C4_=96_KAAKKO22/23_-aluetai?= =?windows-1252?q?den=E4yttely_Lappeenrannan_taidemuseossa?= In-Reply-To: References: Message-ID: METSÄ ? KAAKKO22/23 -aluetaidenäyttely Lappeenrannan taidemuseossa Metsien vihreä kulta on luonut Kaakkois-Suomen alueelle elinvoimaa ja hyvinvointia. Toisaalta teollisuuden rakennemuutos ja globalisaatio ovat muuttaneet suhdetta metsien teolliseen käyttöön. Ilmastonmuutos, metsien monimuotoisuuden säilyminen ja uhanalaisten metsälajien suojelu ovat nousseet tärkeiksi aiheiksi metsäteollisuuden tarpeiden ja sen tuottavuuden rinnalle. METSÄ ? KAAKKO22/23 -näyttely on Kaakkois-Suomen alueen taiteilijoita esittelevä näyttely, joka on jatkoa Kouvolan taidemuseo Poikilossa vuonna 2022 järjestetylle samannimiselle näyttelylle. Näyttelyt on ideoitu yhdessä Kaakon taiteen, Kouvolan taidemuseo Poikilon ja Lappeenrannan taidemuseon kanssa. Taiteilija- ja teosvalinnat on tehnyt kuraattoriryhmä, johon kuuluivat kuraattori Toni Ledentsa, Lappeenrannan taidemuseon amanuenssi Mikko Pirinen, Kuopion taidemuseon johtaja Anna Vilkuna ja Kouvolan taidemuseon intendentti Mari Lehtosalo. Hakemuksia Lappeenrannan näyttelyyn tuli yhteensä 87 taiteilijalta tai taiteilijaryhmältä ja heistä valittiin 39 taiteilijaa. Mukana on nyt sekä Kouvolan METSÄ-näyttelyyn valittuja taiteilijoita ja teoksia että aivan uusia valintoja. Metsää on näyttelyn teoksissa lähestytty monin eri tekniikoin ja materiaalein. Monissa teoksissa korostuu metsän visuaalisuus ja metsän synnyttämät kokemukset. Tämän rinnalla monissa teoksissa otetaan kantaa myös metsiemme tilaan. Toisaalta teoksista löytyy myös huumoria ja leikkisyyttä. Lappeenrannan näyttelyssä mukana olevat taiteilijat ovat Tiiu Anttinen, Raija Eklund, Henrik Frondelius, Petri Halttunen, Teemu Heikkinen, Olavi Heino, Sirpa Hannele Heinonen, Pauliina Heiskanen, Janette Holmström, Marja-Leena Hulkkonen, Paula Humberg, Vilma Huttunen, Kaisu Häkkänen, Taru Juvakka, Virpi Kemppainen, Ella Kettunen, Viivi Kiiskinen, Hanna Kostiainen, Jenna Kähönen, Emma Lappalainen, Erja Levikari, Svetlana Lunina, Anni Maajärvi, Sanna Majander, Veera Metso, Miska Mio, Karkki Mäkelä, Inka Nordlund, Jussi Nykänen, Hanna Peräkylä, Emma Peura, Jussi Pirttioja, Tiina Rajakallio, Irina Raski, Saara Reinikainen, Minna Rissanen, Riikka Rosmar, Heidi Suikkanen ja Piipa Toivonen. METSÄ ? KAAKKO22/23 on esillä 30.9.2023 ? 14.1.2024 Lisätietoja: Mikko Pirinen, amanuenssi, Lappeenrannan taidemuseo mikko.pirinen at lappeenranta.fi, puh. 040 522 6280