From ilona.niinikangas at helinamuseo.fi Tue Nov 14 11:10:22 2023 From: ilona.niinikangas at helinamuseo.fi (Ilona Niinikangas) Date: Tue, 14 Nov 2023 09:10:22 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?Yhdess=E4_toimien_vaikutamme!_?= =?windows-1252?q?=96_ruokaturva_ilmastokriisin_syd=E4mess=E4_15=2E11=2E20?= =?windows-1252?q?23-25=2E2=2E2024?= In-Reply-To: References: Message-ID: Yhdessä toimien vaikutamme! ? ruokaturva ilmastokriisin sydämessä -näyttely 15.11.2023-25.2.2024. Helinä Rautavaaran museo, Espoo Samaan aikaan, kun maailman johtajat valmistautuvat COP28:een, suurimpaan vuosittaiseen ilmastotoimia käsittelevään maailmanlaajuiseen kokoukseen, avaamme Helinä Rautavaaran museossa näyttelyn Ruokaturva ilmastokriisin sydämessä. Ilmastokriisi ei ole enää vain tulevaisuuden uhkakuva. Se on todellisuutta eri puolilla maailmaa. Lähes puolet maailman väestöstä asuu alueilla, missä ilmastonmuutos vaikuttaa jokapäiväiseen elämään. Sään ääri-ilmiöt ovat yksi merkittävimmistä syistä ruokaturvan heikkenemisen taustalla. Näyttelyssä esitellään tapoja, joilla Maailman ruokaohjelma (WFP) ja sen yhteistyökumppanit vastaavat kriiseihin ja pyrkivät ennaltaehkäisemään niitä. Erilaisilla innovatiivisilla keinoilla pyritään tukemaan ruoan puutteesta kärsiviä ihmisiä ilmastokriisin aiheuttamiin muutoksiin valmistautumisessa, niihin reagoimisessa sekä niistä toipumisessa. Äänessä ovat ilmastokriisin seurausten kanssa päivittäin kamppailevat ihmiset. Keskiviikkona 15.11. kello 16 museolla kuullaan puheenvuoroja ilmastonmuutoksen vaikutuksesta ruokaturvaan: Geokestävä kehityspolitiikka on Suomen ja suomalaisten etu/ Titta Maja-Luoto osastopäälikkö, ulkoministeriö How World Food Programme fights hunger through climate action/ Andreas Hansen Pohjoismaiden toimiston johtaja, Maailman ruokaohjelma (WFP) (puheenvuoro englanniksi) Ruoka ja ilmasto: yhteenkietoutuneet kriisit ja niiden ratkaisut/ Jenni Kauppila Vaikuttamistyön vastaava, YK-liitto Näyttelyn alkuperäisen englanninkielisen version on tuottanut Maailman ruokaohjelman (WFP:n) Pohjoismaiden toimisto, ja sen muokkaamisesta ja esittämisestä Suomessa vastaa YK-liitto. Näyttely on toteutettu ulkoministeriön tuella. Helinä Rautavaaran museo Kauppakeskus Entresse, Siltakatu 11 02770 Espoo Avoinna tiistaista sunnuntaihin. Vapaa pääsy! www.helinamuseo.fi Lisätietoja: Museonjohtaja Ilona Niinikangas, ilona.niinikangas at helinamuseo.fi [signature_2664834221] From jaakko.laasanen at fmp.fi Wed Nov 15 09:49:23 2023 From: jaakko.laasanen at fmp.fi (Jaakko Laasanen) Date: Wed, 15 Nov 2023 07:49:23 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?Vihaa_ja_pilkkaa_v=E4=E4r=E4nlai?= =?windows-1252?q?sta_naiskehoa_kohtaan_=96_Haley_Morris-Cafieron_n=E4ytte?= =?windows-1252?q?ly_avautuu_Valokuvataiteen_museossa?= Message-ID: Haley Morris-Cafiero: Tottelematon keho 24.11.2023?21.1.2024 Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas, Kaapeliaukio 3, G-rappu, Helsinki Etsin-galleria, 0. krs. Median vierailuaika näyttelyyn to 23.11. klo 11?12. RSVP jaakko.laasanen at fmp.fi Haley Morris-Cafieron keho ei vastaa länsimaisen naiskauneuden ihannetta. Wait Watchers -kuvasarjassa hän dokumentoi performanssejaan, joissa on asettunut julkisessa tilassa katseen kohteeksi. Performanssien aikana otettuihin kuviin on tallentunut tuntemattomien ohikulkijoiden ilmeitä ja eleitä, joita on helppo tulkita pilkaksi Morris-Cafieron ulkonäköä kohtaan. Taiteilija sai tuhansia vihaviestejä Wait Watchers -sarjan kuvista. The Bully Pulpit -kuvasarja on Morris-Cafieron visuaalinen vastaus internetkiusaajille, jotka pyrkivät rankaisemaan häntä naisen ulkonäkönormien rikkomisesta. Sarjassa Morris-Cafiero parodioi kahdenkymmenenviiden kiusaajan julkisia sosiaalisen median profiilikuvia: hän on pukeutunut humoristiseksi kopioksi kustakin kiusaajasta, vihaviestin kera. Haley Morris-Cafierolle valokuvaus on aktivismin muoto, jonka avulla hän kamppailee syrjintää ja sosiaalista näkymättömyyttä vastaan. Tottelematon keho -näyttely kutsuu pohtimaan, kuinka kauneusihanteet määrittävät tapaamme nähdä ja olla näkemättä tiettyjä ihmisiä sekä sitä, miten kohtelemme heitä. Haley Morris-Cafiero (s. 1974) on esiintyjä, taiteilija ja provokaattori, jonka työt ovat olleet laajasti esillä niin yksityis- kuin ryhmänäyttelyissä ympäri maailmaa. Morris-Cafiero on syntynyt Yhdysvalloissa. Hän asuu ja työskentelee nykyisin Englannissa. Lisätiedot ja kuvapyynnöt: Jaakko Laasanen viestintäpäällikkö, Suomen valokuvataiteen museo 040 6800 307 jaakko.laasanen at fmp.fi From mirka.yla-mattila at postimuseo.fi Wed Nov 15 14:07:28 2023 From: mirka.yla-mattila at postimuseo.fi (=?iso-8859-1?Q?Mirka_Yl=E4-Mattila?=) Date: Wed, 15 Nov 2023 12:07:28 +0000 Subject: [Nayttelyposti] Joulutunnelmaa Postimuseossa vapaaehtoisten voimin Message-ID: TIEDOTE 15.11.2023 Joulutunnelmaa Postimuseossa vapaaehtoisten voimin Postimuseo avaa jouluisen näyttelyn museokeskus Vapriikissa Tampereella 21.11.2023. Ystävien joulu. Vapaaehtoiset mukana Postimuseon kokoelmatyössä -pienoisnäyttely esittelee valikoiman jouluisia postikortteja Postimuseon laajasta kokoelmasta. Näyttely valottaa museossa tehtävää vapaaehtoistyötä - vapaaehtoiset pääsevät myös itse ääneen. Postimuseon postikorttityöpajoissa on syksyn 2023 aikana käyty läpi museon isoa korttikokoelmaa. Vapaaehtoiset valitsivat kokoelmasta noin sata joulu- ja uudenvuodenkorttia 1900-luvun alkuvuosilta vuosisadan loppuun. Kokoelmasta on löytynyt pajojen ansiosta kiinnostavia kohteita, kuten Wivi Lönnille ja Santeri Alkiolle sekä hänen perheenjäsenilleen osoitettuja kortteja. Korttien luettelointi ja julkaisu Finna.fi-palvelussa on päässyt alkuun valikoitujen korttien myötä. - Vapaaehtoistyö on tärkeä osa museon toimintaa. Se täydentää kokoelmatyötä, ei korvaa sitä. Vapaaehtoisten avulla on voitu ottaa käsiteltäväksi kokoelmanosia, jotka ovat aiemmin odottaneet luettelointia, kertoo tutkija, postikorttikokoelmasta vastaava Sanna Oikarinen. Postikorttikokoelma on tästä hyvä esimerkki: Työpajoissa tehdyn korttien numeroinnin myötä kortti ja sen digitoitu kopio on helppo yhdistää toisiinsa. Näin kortti löytää helpommin takaisin oikealle paikalleen käytön jälkeen. Kokoelma pysyy järjestyksessä ja on helpommin tutkittavissa. Tämä on tärkeää, sillä Postimuseon korttikokoelma sisältää noin 220 000 korttia. Pienoisnäyttelyssä valitsemiensa korttien lisäksi vapaaehtoiset pääsevät ääneen: Heitä on haastateltu museon toimintatavoista ja joulusta. Vapaaehtoiset ovat mukana myös muussa museon toiminnassa, kuten tapahtumissa ja toimivat näyttelyiden vertaisihmettelijöinä. Hyvä esimerkki tapahtumasta on pian taas koittava Tampereen joululeimaus. Suurin osa vapaaehtoisista on Postimuseon ystävät ry:n jäseniä. Postimuseon ystävät ry Postimuseon ystävät ry on perustettu vuonna 1997 ja sen tarkoitus on tukea museon toimintaa, lisätä Postimuseon tunnettuutta, edistää toimialan harrastajien välistä yhteistyötä ja syventää postihistorian tuntemusta. Ystävien joulu. Vapaaehtoiset mukana Postimuseon kokoelmatyössä. -pienoisnäyttely 21.11.2023-14.1.2024 Postimuseon toisessa kerroksessa, museokeskus Vapriikissa, Alaverstaanraitti 5, Tampere. Linkit Tiedote Postimuseon sivuilla + tiedokuvat: https://www.postimuseo.fi/tiedotteet/joulutunnelmaa-postimuseossa-vapaaehtoisten-voimin/ Näyttely Postimuseon sivuilla https://www.postimuseo.fi/nayttely/ystavien-joulu-vapaaehtoiset-mukana-postimuseon-kokoelmatyossa/ Finnassa korttikokoelmaa https://www.finna.fi/Search/Results?lookfor=postikortti&type=AllFields&filter%5B%5D=%7Ebuilding%3A%220%2FPostimuseo%2F%22&filter%5B%5D=%7Eformat_ext_str_mv%3A%220%2FImage%2F%22&limit=20&sort=relevance%2Cid+asc Lisätietoja Suvi Jalli, näyttelypäällikkö, suvi.jalli at postimuseo.fi / 040 5310 388 Sanna Oikarinen, tutkija, sanna.oikarinen at postimuseo.fi / 050 430 0273 t. Mirka Ylä-Mattila Viestintäsuunnittelija 041 5075150 mirka.yla-mattila at postimuseo.fi LinkedIn toimisto: Häkiläpolku 3, 33100 Tampere näyttelyt: museokeskus Vapriikki, Alaverstaanraitti 5, 33100 Tampere www.postimuseo.fi Tilaa tiedotteemme Paketoidut unelmat 14.10.2022-17.12.2023 MuseoX - kohti viestinnän, pelin, postin ja digitaalisen elämän museota, www.museox.fi Selaa kokoelmiamme Finnassa. Postimuseo kuuluu Trafiikki-museoihin. From jenna.kallio at pukstaavi.fi Thu Nov 16 12:51:39 2023 From: jenna.kallio at pukstaavi.fi (Kallio Jenna) Date: Thu, 16 Nov 2023 10:51:39 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?F=2E_E=2E_Sillanp=E4=E4n_kirjoja_e?= =?iso-8859-1?q?sill=E4_Pukstaavissa?= Message-ID: F. E. Sillanpään kirjoja esillä Pukstaavissa Pukstaavin päänäyttely Inkunaabelista sähkökirjaan kertoo suomalaisen kirjan tarinan 1400-luvulta nykypäivään. Kirjaa lähestytään niin valmistamisen kuin omistamisen näkökulmasta. Näyttelyn koti ja kirja -osassa kerrotaan, minkälaisia kotiemme kirjahyllyt ovat olleet eri aikoina ja mitä ne ovat sisältäneet. Näyttelyyn kuuluvassa Kirjanystävän kirjahyllyssä esitellään eri henkilöiden omistamia mielenkiintoisia kirjakokoelmia. Tällä hetkellä kirjahyllyssä on esillä kirjoja kirjailija Frans Emil Sillanpään (1888-1964) kirjastosta. F. E. Sillanpää kuvasi teoksissaan länsisuomalaista maalaiselämää ja ihmisen luontosuhdetta ottaen kantaa aikansa yhteiskunnallisiin tapahtumiin. Hän on ainoa suomalainen kirjailija, jolle on myönnetty Nobelin kirjallisuuspalkinto. Sillanpää keräsi elinaikanaan valtavan kirjaston 1920-luvulla Hämeenkyröön rakennettuun huvilaansa, joka sai nimen Saavutus. Näyttelyssä esillä olevat kirjat ovat tuosta kokoelmasta, ja ne on Pukstaaville lainannut Sillanpään pojanpoika Sakari Sillanpää. Hyllystä löytyy mm. Sakari Pälsin ja Juhani Ahon teoksia. Pienoisnäyttely on esillä Pukstaavissa 30.3.2024 saakka. Terveisin Jenna Kallio tuottaja-tiedottaja Suomen kirjainstituutin säätiö 040 038 9553 jenna.kallio at pukstaavi.fi From Janne.Timperi at saarijarvi.fi Thu Nov 16 14:46:07 2023 From: Janne.Timperi at saarijarvi.fi (Timperi Janne) Date: Thu, 16 Nov 2023 12:46:07 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Saarij=E4rven_kuvataiteen_perusn?= =?iso-8859-1?q?=E4yttelyn_avoimet_avajaiset_Saarij=E4rven_museossa_12=2E1?= =?iso-8859-1?q?2=2E2023?= Message-ID: Luovuutta luonnostaan Saarijärven kuvataiteen perusnäyttely Lämpimästi tervetuloa Saarijärven kuvataiteen perusnäyttelyn avoimiin avajaisiin Saarijärven museoon (Herajärventie 2) tiistaina 12.12.2023 klo 18.00! Saarijärveläisten sydämissä kuvataiteella on ollut oma erityinen asemansa aina 1900-luvun alusta, kuvanveistäjä Hannes Autereen ensiesiintymisistä alkaen. Esikuva opetti ja rohkaisi monia myöhempiä kuvataiteilijoitamme uran valinnassa. Autereen vanavedessä taideoppiin lähtivät paikkakunnalta Veikko Hytönen, Yrjö Hakala sekä Aune Herala, yksi Keski-Suomen ensimmäisistä naistaiteilijoista. Saarijärveltä onkin lähtöisin poikkeuksellisen paljon taiteilijoita ja paikkakunnalle syntyi sotien jälkeen merkittävä kuvataiteen ammattilaisten keskittymä. Esimerkit houkuttivat taiteen polulle ensin Väinö Rusasen ja Frans Toikkasen, myöhemmin Kain Tapperin ja Arvo Siikamäen. Taiteen juurtuminen saarijärveläisten identiteettiin näkyy tänäkin päivänä. Jatkumoa edustavat muun muassa Vuoden nuoret taiteilijat Samuli Heimonen (2008) ja Tiina Pyykkinen (2017). Saarijärven kuvataiteen perusnäyttely esittelee saarijärveläisten ja saarijärveläissyntyisten taiteilijoiden tekemää taidetta noin 100 vuoden ajalta. Mukana on Saarijärvellä tehtyä tai Saarijärveen liittyvää taidetta myös ulkopaikkakuntalaisilta taiteilijoilta. Näyttely on jaettu kolmeen osioon: muoto- ja omakuviin, maisemiin ja nykytaiteeseen, joiden kautta pyritään esittelemään laajasti eri taiteilijoita, aikakausia ja taidesuuntauksia. Näyttelyn teokset ovat Saarijärven museon hallinnoimista Saarijärven kaupungin sekä Beda, Katri ja Aune Heralan säätiön ja Saarijärven Mannilan Taidesäätiön kokoelmista. Perusnäyttely on Autere-salissa Saarijärven museon laajennusosassa, joka valmistui museorakennuksen peruskorjauksen yhteydessä vuosina 2018-2020. Vuonna 1989 valmistuneen museorakennuksen omistaa Kiinteistö Oy Saarijärven Museotalo pääomistajanaan Saarijärven kaupunki ja vähemmistöosakkaanaan Saarijärven Mannilan Taidesäätiö. Saarijärven kaupungin lisäksi peruskorjaus- ja laajennushankkeen merkittäviä rahoittajia olivat opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Beda, Katri ja Aune Heralan säätiö. Salin vihkivät käyttöön Autere-suvun edustajat Saarijärven museon ystävät ry:n Ystäväjuhlassa 7.2.2020. Sali on nimetty kuvanveistäjä Hannes Autereen pojanpojan Jukka Autereen mukaan, joka on tukenut merkittävästi museota vuonna 2018 perustetun Saarijärven museon ystävät ry:n Saarijärven kulttuurin tukirahoituksen kautta. Yhdistys on mahdollistanut rahoitustuellaan museon laadukkaat tapahtumat ja näyttelyt - myös Saarijärven kuvataiteen perusnäyttelyn. Saarijärven kuvataiteen perusnäyttely on avoinna 13.12.2023 alkaen ke-su 12-17 museon vaihtuvien näyttelyiden esilläoloaikojen mukaisesti. Ystävällisin terveisin Janne Timperi museotyöntekijä Saarijärven museo 044 459 8413 janne.timperi(at)saarijarvi.fi Saarijärven museo Herajärventie 2 43100 Saarijärvi www.saarijarvi.fi/museo Facebook ja Instagram: @saarijarvenmuseo From Johanna.Savolainen at ateneum.fi Tue Nov 28 14:19:02 2023 From: Johanna.Savolainen at ateneum.fi (Johanna Savolainen) Date: Tue, 28 Nov 2023 12:19:02 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Ateneumin_vuoden_2024_n=C3=A4yttelyiss?= =?utf-8?b?w6QgZXRzaXTDpMOkbiBvbGVubmFpc3RhIGphIHBvaGRpdGFhbiBlbMOkbcOk?= =?utf-8?q?n_ja_kuoleman_suuria_kysymyksi=C3=A4?= Message-ID: Ateneumin vuoden 2024 näyttelyissä etsitään olennaista ja pohditaan elämän ja kuoleman suuria kysymyksiä Taidemuseon kolmannessa kerroksessa nähdään 5.4.?25.8.2024 mestarillisen luonto- ja henkilökuvaajan, tunnetta ja totuutta etsineen Eero Järnefeltin retrospektiivinen näyttely. Lokakuun 4. päivänä kolmannessa kerroksessa avautuu keskiajan ja modernin taiteen jännittävä kohtaaminen: Gothic Modern -näyttely. Ateneumin taidemuseon kolmannessa kerroksessa nähdään vuonna 2024 kaksi vaihtuvaa näyttelyä: kotimainen Eero Järnefelt sekä kansainvälinen Gothic Modern. Näiden lisäksi museon ensimmäisessä ja toisessa kerroksessa on koko vuoden ajan nähtävänä jatkuvasti päivittyvä kokoelmanäyttely Ajan kysymys, joka avautui huhtikuussa 2023. Keväällä 2024 Ajan kysymys -näyttelyn sisältöön on luvassa useita muutoksia. Muun muassa paperipohjaiset teokset, joita on erityisesti Moderni elämä -teeman saleissa, vaihdetaan helmikuun aikana. Myös useat Kansan kuvat -teeman teoksista vaihtuvat keväällä, kun osa kokoelmanäyttelyn Akseli Gallen-Kallelan teoksista matkaa Belvederen museoon Wieniin ja kun osa Ateneumin Albert Edelfelt -näyttelyssä (5.5.?17.9.2023) mukana olleista teoksista liitetään kokoelmanäyttelyyn. Eero Järnefelt 5.4.?25.8.2024 Näyttely esittelee kosmopoliitin kulttuuriperheen kasvatin Eero Järnefeltin (1863?1937) mittavaa tuotantoa sekä taiteilijan merkitystä Suomen taiteelle ja suomalaisuudelle. Totuuden, tyypillisyyden ja olennaisen kuvaamiseen pyrkinyt Järnefelt tunnetaan erityisesti maisema-, pilvi- ja luontokuvauksistaan, Koli-aiheisista maalauksistaan sekä aikansa merkkihenkilöistä tekemistään muotokuvista. Suomen itsenäistyessä Järnefelt saavutti maassa lähes virallisen muotokuvamaalarin aseman. Kaikki edellä mainitut aiheet ovat laajasti edustettuina Ateneumin näyttelyssä kuten myös Järnefeltin perhe ja lähisuku, joiden vaikutus Suomen 1800-luvun lopun ja vuosisadanvaihteen taiteeseen ja kulttuuriin oli valtava. Järnefeltin veljet, kriitikko Kasper, kirjailija Arvid, muusikko Armas sekä sisar, myöhemmin Jean Sibeliuksen puolisona tunnettu Aino muistetaan paitsi kuvataiteen, kirjallisuuden ja musiikin tekijöinä, myös osana laajempaa kulttuuritoimijoiden verkostoa. Vanhemmista etenkin isä Alexander Järnefelt otti fennomaanien kielitaistelun, ts. suomen kielen kehittämisen, elämäntehtäväkseen. Äiti Elisabeth Järnefelt, muistetaan erityisesti kirjallisesta salongistaan, jonka tunnetuin osallistuja oli Juhani Aho. Suurin osa näyttelyn teoksista on peräisin Kansallisgallerian kokoelmasta, mutta mukana on myös poikkeuksellisen paljon lainoja yksityiskokoelmista. Näyttelyn kuraattori on Ateneumin intendentti Timo Huusko. Näyttelyn verkkosivut Gothic Modern 4.10.2024?26.1.2025 Kansainvälinen näyttely esittelee 1800- ja 1900-lukujen modernia taidetta, joka sai vaikutteita eurooppalaisesta keskiajan ja pohjoisen renessanssin taiteesta. Monipuolisen näyttelyn teemoihin kuuluvat kuolema ja rituaalit, mutta myös seksuaalisuus ja valaistuminen. Pitkä tutkimusprojekti on tarkastellut ensimmäistä kertaa sitä, miten modernin ajan taiteilijat kiinnostuivat keskiajan taiteesta. Näyttely uudelleen kirjoittaa modernin taiteen historiaa. Sen taiteilijoita ovat muun muassa Arnold Böcklin, Lucas Cranach vanhempi, Albrecht Dürer, Akseli Gallen-Kallela, Theodor Kittelsen, Käthe Kollwitz, Edvard Munch, Hugo Simberg, Helene Schjerfbeck ja Marianne Stokes. Maalausten ja grafiikan teosten lisäksi esille saadaan myös esineitä, veistoksia ja huonekaluja. Kansainvälisen näyttelyn yhteistyökumppaneita ovat Oslon Nasjonalmuseet ja Wienin Albertina Museum, joissa näyttely nähdään Ateneumin jälkeen. Näyttelyn kuraattoreita ovat Ateneumin intendentti Anna-Maria von Bonsdorff (johtaja 1.1.2024 alkaen), Nasjonalmuseetin Vibeke Waallann Hansen sekä Berliinin Alte Nationalgalerien johtaja Ralph Gleis. Vierailevana kuraattorina toimii professori Juliet Simpson (Coventry University). Näyttelyn verkkosivut Kokoelmanäyttelyn ja kahden vaihtuvan näyttelyn lisäksi Ateneumin Fokus-salissa nähdään vuonna 2024 kaksi näyttelyä: Impivaara ja Lars-Gunnar Nordström. Fokus-sali: IC-98 ja Impivaara 27.2.2024?28.4.2024 Impivaara on Patrik Söderlundin ja Visa Suonpään muodostaman IC-98-taiteilijaryhmän uusi lyhytelokuva. Se päivittää Aleksis Kiven klassikon Seitsemän veljestä (1870) osaksi 2020-luvun ympäristökriisistä, kulttuurimme energeettisestä perustasta ja lajien välisestä yhteiselosta käytävää keskustelua. Elokuvan silmänkantamattomia saloja ja laajoja taivaita esittävät maisemajaksot viittaavat kansallisiin, kuvataiteellisiin kertomuksiin ja siten myös Kansallisgallerian kokoelmien ikonisiin maisemakuvauksiin. Näyttelyn verkkosivut Fokus-sali: Lars-Gunnar Nordström 27.8.2024 ? 24.11.2024 Suomalaisen konkretismin uranuurtajan ja suunnannäyttäjän, Lars-Gunnar ?Nubben? Nordströmin syntymästä tulee 2024 kuluneeksi 100 vuotta. Ateneum juhlistaa Nordströmiä pienimuotoisella Fokus-näyttelyllä, joka rakentuu Kansallisgallerian kokoelmiin kuuluvalle aineistolle. Näyttelyn painopiste on Nubbenin varhaistuotannossa; 1940-luvun ja 1950-luvun teoksissa ja hänen täysabstraktin ilmaisunsa kehittymisessä. Esillä on myös valokuvia ja arkistomateriaalia, jotka valottavat maamme varhaisen konkretismin vastaanottoa, ajan henkistä ilmapiiriä ja kansainvälisyyden suurta merkitystä Nordströmille ja hänen hengenheimolaisilleen. Näyttelyn verkkosivut Sekä Eero Järnefelt- että Gothic Modern -näyttelyyn on mahdollista syventyä näyttelyintrolla, jossa opas esittelee näyttelyn teemoja ja teoksia laajan kuvaesityksen myötä. Eero Järnefelt -näyttelyintrojen ryhmämyynti on jo alkanut, varauksen voi tehdä varauskalenterin kautta. Gothic Modern -näyttelyintrot tulevat myyntiin keväällä 2024. Lokakuussa 2023 avautunut Väriä & valoa ? impressionismin perintö on nähtävissä museon kolmannessa kerroksessa 25.2.2024 saakka. Ateneumin aukioloajat vuonna 2024: Ti - pe klo 10?20.00 | La, su klo 10?17 | Ma suljettu Ateneumin pääsyliput vuonna 2024: Normaali pääsylippu lippukassalta 22 ? | Normaali pääsylippu verkosta 20 ? | Alennettu pääsymaksu 12 ? | Alle 18-vuotiaat maksutta From Mikko.Pirinen at lappeenranta.fi Tue Nov 28 14:35:47 2023 From: Mikko.Pirinen at lappeenranta.fi (Pirinen Mikko) Date: Tue, 28 Nov 2023 12:35:47 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Epookkin=E4yttely_Ys=E4ri_avautuu_?= =?iso-8859-1?q?Etel=E4-Karjalan_museossa?= Message-ID: Epookkinäyttely Ysäri avautuu Etelä-Karjalan museossa Etelä-Karjalan museossa, Lappeenrannan Linnoituksessa avautuu lauantaina 25.11.2023 epookkinäyttely Ysäri. Näyttely kuljettaa museokävijät nostalgiselle aikamatkalle 1990-luvun Suomeen. Puhelinkioskista siirrytään kännyköihin, lamasta Euroopan unioniin, juhlitaan MM-95 jääkiekkokultaa, otetaan tasa-arvon askeleita ja istahdetaan yhteisten tv-ohjelmien ääreen. Näyttelyn on tuottanut Työväenmuseo Werstas. Näyttely kertoo yhteisistä, jaetuista muistoista suurten muutosten vuosikymmeneltä. Yleisö on päässyt osallistumaan näyttelyn tekemiseen poikkeuksellisen laajasti: yli sata ihmistä lahjoitti 1990-luvun esineitä ja kuvia näyttelyä varten. Ysäri kutsuukin ihmisiä jakamaan omia muistojaan kokonaisen vuosituhannen päättäneestä vuosikymmenestä. Lahjoitetut esineet kuvaavat etenkin arjen muutosta ysärillä. Lankapuhelin vaihtui kännykkään ja Internet tuli useimpien ulottuville. Näyttelyssä on esillä muun muassa 1990-luvun nokialaisia kännyköitä, puhelinkortteja ja kokonainen puhelinkoppi, jossa voi kokeilla kolikkopuhelinta. Ysärin lelut, postimyyntiluettelot ja muodikkaat vaatteet nappiverkkareista vyölaukkuihin kertovat puolestaan kulutuksen kasvusta ja vapaa-ajasta. Nuorison elämää kuvaavat myös aikakauden musiikki ja elokuvat. Näyttelyssä on esillä myös museoiden ja arkistojen aineistoja ajan yhteiskunnallisista tapahtumista. Esillä on muun muassa valokuvia EU-jäsenyyden kynnykseltä sekä viimeiseksi jäänyt markkasarja, haastattelu turkistarhaiskuista ja sateenkaarikansan tasa-arvopyrkimyksistä kertovia esineitä sekä muistoja. Murrostorstain mielenosoitus marraskuussa 1993 ja rakennusliike Hakan lipun laskeminen konkurssipäivänä kertovat ysärin lamasta: työttömiä oli enimmillään puoli miljoonaa. Lamatuskaa sentään helpottivat kotiviini, karaoke ja jääkiekon MM-95 kultajuhlahumu, johon voi eläytyä kuvaamalla itsensä Havis Amanda -patsaan silhuetin kanssa. Näyttelyyn on luvassa myös muita tapahtumia. Lappeenrannan museot ja Lappeenrannan kirjasto järjestävät 17.2. klo 17.00-18.30 yhteistyössä Ysäri-näyttelyssä "Ysäri kirjoissa"-teemaisen museoklubin, jossa vinkataan 90-luku -teemaista kirjallisuutta ja tutustutaan museon näyttelyyn. Helmikuussa kokoonnutaan myös laulamaan Ysärin biisejä trubaduurin säestämänä. YSÄRI, 25.11.2023 - 25.2.2024 Etelä-Karjalan museo, Kristiinankatu 15, Linnoitus, Lappeenranta Lisätietoja: Satu Ståhlberg, intendentti, Lappeenrannan museot 040 579 5744, satu.stahlberg at lappeenranta.fi -- Mikko Pirinen amanuenssi, FT / curator, PhD Lappeenrannan museot / The Museums of Lappeenranta PL 239 / P.O. Box 239 FI-53101 Lappeenranta, Finland Mobile +358 40 522 6280 mikko.pirinen at lappeenranta.fi http://www.lappeenranta.fi/museot https://www.facebook.com/lappeenrannanmuseot