From anni.pelkonen at hotellijaravintolamuseo.fi Thu Dec 7 11:18:02 2023 From: anni.pelkonen at hotellijaravintolamuseo.fi (Anni Pelkonen) Date: Thu, 7 Dec 2023 11:18:02 +0200 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Hotelli-_ja_ravintolamuseon_vilkas_n?= =?utf-8?q?=C3=A4yttelyvuosi_2024=3A_teemoina_muun_muassa_elintarvikkeet_j?= =?utf-8?q?a_ruokaperinteet?= Message-ID: <1133594851-19479@mail.hotellijaravintolamuseo.fi> Hotelli- ja ravintolamuseon vilkas näyttelyvuosi 2024: teemoina muun muassa elintarvikkeet ja ruokaperinteet Ruoka- ja juomakulttuuriin erikoistunut Hotelli- ja ravintolamuseo Helsingin Kaapelitehtaalla pureutuu ensi vuoden näyttelyissä kotimaisiin elintarvikkeisiin sekä erilaisiin ruokaperinteisiin. Lisäksi pienoisnäyttelyiden avulla nostetaan esille erilaisia ravintola-alan juhlavuosia.  Tällä hetkellä esillä oleva näyttely FOOD TATTOO ? Lentävä karjalanpiirakka ja muita ruokatatuointeja on avoinna 7. tammikuuta 2024 asti. Meeri Koutaniemen tunnelmalliset tatuointivalokuvat ja koskettavat tarinat tatuointien takana ovat siivittämässä museota uuteen kävijäennätykseen: tällä hetkellä hätyytellään jo 18 000 vuosikävijän rajapyykkiä.  Vuoden ensimmäisenä uutena näyttelynä museossa nähdään Tehtaan tekemää ruokaa, joka kertoo kotimaisten elintarvikkeiden tarinan sokerista sipseihin ja makkarasta margariiniin. Näyttely tarjoilee tietoa ja tunnelmia sokerin, margariinin, makkaran, broilerin, leivän ja sipsien valmistuksesta ja kulutuksesta. Myös elintarvikemainonnan maailmaan kurkistetaan. Hauskat animaatiot johdattavat sokerin, leivän ja sipsien teollisen valmistuksen saloihin. Lisäksi kävijät voivat jakaa parhaita valmisruokien tuunausvinkkejään.  Tehtaan tekemää ruokaa -näyttely on esillä Hotelli- ja ravintolamuseossa 31.1.-1.9.2024. Näyttelyn on tuottanut Suomen maatalousmuseo Sarka.  Syksyllä avautuva Nam Yök Häh ? Mistä on ruokaperinteet tehty? puolestaan käsittelee ruokaperinteiden syntymistä, muuttumista sekä merkityksiä eri ihmisille. Näyttelyssä tuuletetaan ruokaperinteisiin liittyviä myyttejä, haastetaan näkemään kanonisoidut suomalaiset perinneruoat toisin ja tuodaan esille ravintoloiden roolia sekä merkitystä perinteiden vaalimisessa ja uudistamisessa. Näyttely suunnitellaan ja toteutetaan yhdessä yleisön kanssa. Tukena on Museoviraston apurahalla toteutettava osallisuushanke. Nam Yök Häh -näyttely on esillä 20.9.2024-24.8.2025 ja siitä toteutetaan myös muihin museoihin lainattava versio.  Näyttelyitä toteutetaan myös museon ulkopuolella. Ruoka- ja juomakulttuurin kokoelmia esitellään kesällä Kansalliskirjastossa kirjaston oman keittokirjakokoelman rinnalla. Oluesta, leipomisesta ja ravintola-alan historiasta kertovat kiertonäyttelyt puolestaan ovat esillä eri museoissa ympäri Suomen.  Lisätietoa näyttelyistä: Anni Pelkonen, museonjohtaja anni.pelkonen(at)hotellijaravintolamuseo.fi +358 447474107 Hotelli- ja ravintolamuseo on ruoka- ja juomakulttuurin erikoismuseo, joka sijaitsee Helsingissä Kaapelitehtaalla (Kaapeliaukio 3, G-porras, 00180 Helsinki). Museo on avoinna ti, to-su klo 11?18 ja ke klo 11?20. Lisätietoa museosta: hotellijaravintolamuseo.fi.  From merja.nummi at hyvinkaa.fi Fri Dec 8 12:44:28 2023 From: merja.nummi at hyvinkaa.fi (Nummi Merja) Date: Fri, 8 Dec 2023 10:44:28 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Hyvink=E4=E4n_museokeskus_Taikan_n?= =?iso-8859-1?q?=E4yttelyiss=E4_ensi_vuonna_urheilun_hurmosta=2C_vanhoja_k?= =?iso-8859-1?q?arttoja_ja_nykytaiteen_huippunimi=E4?= In-Reply-To: References: Message-ID: Hyvinkään museokeskus Taikan näyttelyissä ensi vuonna urheilun hurmosta, vanhoja karttoja ja nykytaiteen huippunimiä Hyvinkään museokeskus Taika rikkoi kaikkien aikojen kävijäennätyksensä marraskuun 2023 alussa. Loppuvuosi kartutetaan ennätystä ja suunnitellaan tulevaa. Tammikuun ajan museokeskus on suljettu näyttelynvaihdon vuoksi, mutta uudet näyttelyt avautuvat helmikuun alussa. - Tosi mahtavaa, että olemme onnistuneet tarjoamaan museokävijöille mielenkiintoisia näyttelyitä ja tapahtumia. Pyrimme ensi vuonna siihen, että kaikki meillä nyt vierailleet tulisivat uudelleen, ja saisimme tavoitettua uusiakin yleisöjä, museokeskuksen johtaja Tuomas Ravea kertoo. Helmikuun alussa avautuva näyttely Hurmos - Hyvinkääläistä urheiluhistoriaa sukeltaa kaupungin maineikkaaseen urheilu- ja liikuntahistoriaan. Esille pääsevät niin seurat, olympiamitalistit, harrastajat kuin taustalla tärkeää työtä tekevät puurtajatkin. Näyttely on Hyvinkään kaupunginmuseon ja Hyvinkään liikuntapalveluiden yhdessä toteuttama. Se on auki koko vuoden 2023. Toinen uusista näyttelyistä on Karttoja, kaukomaita ja kuviteltuja maailmoja, joka yhdistää 1500-1600-luvun karttoja nykytaideteoksiin. Yllätyksellinen ja inspiroiva näyttely tuo maailman museosaliin. Vanhat kartat 1500-1600-luvulta yhdistyvät siinä Petri Ala-Maunuksen, Pilvi Ojalan ja Mikael Pohjolan taiteeseen. Kartoista, löytöretkistä sekä maailman kuvaamisen ja järjestämisen tavoista ammentavat nykytaideteokset vievät museokävijän matkalle maailman merille ja kartoittamattomiin maisemiin. Kun karttanäyttely päättyy, avautuu sen tilalle kesäksi Ars Fennica -palkitun kuvataiteilija Heli Hiltusen näyttely Sydämen oppivuodet. Hiltunen käyttää työskentelyssään valokuvaa, maalausta, kuvakollaaseja sekä eri tavoin käsiteltyjä tekstinpätkiä. Näyttelyssään Hiltunen palaa lapsuutensa maisemiin, tutuille pihoille ja seurantalon näyttämönkulisseihin. Hänen taiteensa käsitteleekin usein muistia, aikaa ja muistoja. Vuoden viimeinen näyttely on Petri Eskelisen, Antti Laitisen, Juhana Moisanderin ja Taneli Rautiaisen yhteisnäyttely Ääri, jossa tutkaillaan luontoa ja sen ääri-ilmiöitä. Näyttelyn teokset liittyvät pitkälti hetkiin tai kokemuksiin, joiden aikana luonto muuttuu tutusta ja turvallisesta uhkaavaksi tai jopa pelottavaksi. Ne tutkivat luonnon ääri-ilmiöitä edeltäviä hetkiä, jolloin aistimme kasvavan jännityksen, mutta emme vielä tiedä, mitä on tulossa. Taikassa on koko vuoden ajan esillä myös taidemuseon kokoelmanäyttely Taidelabra. Hurmos - Hyvinkääläistä urheiluhistoriaa 4.2.2024-12.1.2025 Karttoja, kaukomaita ja kuviteltuja maailmoja Petri Ala-Maunus, Pilvi Ojala ja Mikael Pohjola 4.2. -19.5.2024 Heli Hiltunen Sydämen oppivuodet 6.6. -1.9.2024 Ääri Petri Eskelinen, Antti Laitinen, Juhana Moisander ja Taneli Rautiainen 19.9.2024-12.1.2025 Yhteyshenkilö Tuomas Ravea Museonjohtaja Puh: +358 (0)40 7095578 tuomas.ravea at hyvinkaa.fi Viestin välitti Merja Nummi Yleisötyön amanuenssi I Curator of Museum Education Museokeskus Taika I Museum Center Taika Hämeenkatu 3 D 05800 Hyvinkää p. 040 836 8028 merja.nummi at hyvinkaa.fi www.museokeskustaika.fi [cid:image001.png at 01DA26B7.962E5360][cid:image002.png at 01DA26B7.962E5360] [cid:image003.png at 01DA26B7.962E5360] [cid:image004.png at 01DA26B7.962E5360] HYVINKÄÄ Hyvästä ylpeä From riina.pesari at sivistys.mikkeli.fi Fri Dec 8 15:07:03 2023 From: riina.pesari at sivistys.mikkeli.fi (Pesari Riina) Date: Fri, 8 Dec 2023 13:07:03 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Mikkelin_taidemuseon_n=C3=A4yttelyohjel?= =?utf-8?q?ma_vuodelle_2024_on_julkaistu!?= Message-ID: Mikkelin taidemuseon näyttelyvuoden 2024 aloittaa kuvataiteilija Kari Juutilaisen näyttely Discover. Näyttelyssä on Juutilaisen akryylimaalauksia viimeisen viiden vuoden ajalta. Kesänäyttelynä on valokuvataiteilija, luontokuvaaja ja kirjailija Heikki Willamon teoksia, joissa luonto, etenkin metsä ja sen eläimet, on keskeisellä sijalla. Näyttelyvuoden päättää taiteilija Alexander Reichsteinin, Kirsi Kunnaksen (1924?2021) lastenrunoista, luoma kolmiulotteinen Tiitiäisen aika -näyttely. 10.2.?26.5.2024 Kari Juutilainen - Discover Kuopiossa asuvan ja työskentelevän Kari Juutilaisen näyttely nostaa esille maalausprosessin tärkeyden taideteoksen luomisessa. ?Taiteen tekeminen lähtee liikkeelle ajatuksesta, joka alkaa itää, kasvaa ja kehittyy taideteokseksi. Kun kuvataan näkymätöntä, vaikeasti kuvailtavaa maailmaa, visuaalisella ajattelulla päästään alueelle, jota sanat eivät välttämättä tavoita.? Discover-näyttelyssä esillä on pääosin uutta tuotantoa, jolle on tyypillistä orgaaniset ja geometriset, kerrokselliset rakenteet sekä kaaoksen ja järjestyksen vuorovaikutus. Pieksämäeltä lähtöisin oleva Kari Juutilainen on tuottelias ja monipuolinen kuvataiteilija, joka 40-vuotisen uran aikana on toteuttanut yli 30 yksityis- ja yli 100 yhteisnäyttelyä. Hänen tuotantoonsa kuuluu niin maalauksia, piirustuksia, veistoksia kuin valokuvaa, musiikkia, videoteoksia, performansseja ja tilaääniteoksia. Juutilainen on Taidemaalariliiton TML, Kuopion Kuvataiteilijat ry:n, Dimensio ry:n ja Suomen arvostelijain liiton SARV:n jäsen. 8.6.?22.9.2024 Heikki Willamo Valokuvataiteilija, luontokuvaaja ja kirjailija Heikki Willamon valokuvissa luonto avautuu monimuotoisena ja ikiaikaisena, myyttisenäkin. Willamo on pitänyt lukuisia näyttelyitä sekä Suomessa että ulkomailla ja julkaissut useita kirjoja. Heikki Willamo on kuvannut metsiä yli kolmen vuosikymmenen ajan. Sinä aikana moni vanha metsä on hävinnyt ikiajoiksi. Luontoa esittävien kuvien merkitys eräänlaisena luonnon ja ihmisen välisen suhteen herättäjänä on ajankohtaisempi kuin koskaan. Willamo etsii valokuvataiteen keinoin uusia muotoja kestävälle kanssakulkijuudelle. Luontokuvaus kantaa harteillaan usein dokumentaarisuuden taakkaa, mutta Willamon ilmaisussa jopa unenomainen ja tyylitelty tapa esittää metsää ja sen asukkaita on elämyksellisesti koettua. Hän näyttää teoksillaan, mitä olemme menettämässä, jos emme toimi. Mikkelin taidemuseon näyttely rakentuu sekä uusista että vanhoista teoksista ja lisäksi näyttelyyn tulee liikkuvalla kuvalla toteutettuja teoksia. Näyttelyn kuraattoreina ovat valokuvataiteilijat Marko Hämäläinen ja Harri Heinonen. 12.10. 2024?2.3. 2025 Tiitiäisen aika Vuosi 2024 on rakastetun akateemikko, runoilija, lastenkirjailija ja suomentaja Kirsi Kunnaksen (1924?2021) 100-vuotisjuhlavuosi. Taiteilija Alexander Reichstein on luonut Kunnaksen lastenrunoista kolmiulotteisen Tiitiäisen aika -näyttelyn, joka tuo runojen valloittavat hahmot Mikkelin taidemuseoon. Näyttelyssä runojen päähenkilöt ? Tiitiäinen, Herra Pii Poo, Jaakko Vaakko Vesirotta ja Metsähiisi ? vievät näyttelyvieraan yllätykselliselle seikkailumatkalle Satupuun katveeseen, jonka oksistoon kätkeytyy runoista tuttuja yksityiskohtia. Näyttelykokemus saa syvyyttä runojen alkuperäisistä kuvituksista, joista jokainen sukupolvi tunnistaa oman aikansa. Tiitiäisen satupuu -runokirja uudisti ilmestyessään vuonna 1956 suomalaisen lastenrunouden ja riimittelyn. Lapsen maailmaan eläytyvät runot innoittivat runoilijaa jatkamaan aihepiirin parissa aina vuonna 2020 julkaistuun Tiitiäisen metsä -runokokoelmaan saakka. Huumoria, leikkimielisyyttä ja sanallista ilottelua tulvivat runot ovat saaneet rinnalleen oivaltavat kuvitukset aikansa parhaiden suomalaisten kuvittajien ? Maija Karman, Julia Vuoren, Kristiina Louhen, Christel Rönnsin, Pia Westerholmin ja Silja-Maria Wihersaaren ? tulkinnoista. Tiitiäisen aika -näyttelyn on alun perin tuottanut Päivälehden museo. Näyttely on ollut myös Muumimuseossa, ja siellä esitellyn kuvituskokonaisuuden on kuratoinut tuottaja Minna Honkasalo. Tiedotuskuvat ja tiedote ePressissä: https://www.epressi.com/tiedotteet/kulttuuri-ja-taide/mikkelin-taidemuseon-nayttelyohjelma-vuodelle-2024-on-julkaistu.html Lisätietoja: Amanuenssi Paula Hyvönen, puh. 040 129 4957, paula.hyvonen(at)sivistys.mikkeli.fi (Discover ja Heikki Willamo) Amanuenssi Anna-Maria Larikka, puh. 040 129 4967, anna-maria.larikka(at)sivistys.mikkeli.fi (Tiitiäisen aika) Mikkelin taidemuseo, Maaherrankatu 18?20, 50100 Mikkeli, kauppakeskus Akseli, 2. krs. Puhelin 040 129 5090, museot(at)sivistys.mikkeli.fi, etunimi.sukunimi(at)sivistys.mikkeli.fi, www.mikkeli.fi/museot. Avoinna kesä-kaudella (touko?syyskuu) ti?su 10?17, ma suljettu. Talvikaudella (loka?huhtikuu) ke?su 10?17, ma?ti suljettu. Talvikaudella (loka?huhtikuu) kuukauden ensimmäisenä perjantaina vapaa pääsy. Pääsymaksu aikuiset 6 ?, eläkeläiset, opiskelijat, työttömät 3 ?, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. Taidemuseossa käy myös valtakunnallinen Museokortti. Ryhmävierailut arkisin klo 8?16, varaukset museoiden toimistosta: museot(at)sivistys.mikkeli.fi, puh. 040 129 5090. Taidemuseon löydät myös Facebookista ja Mikkelin kaupungin museot Instagramista. Taidemuseon lippukassa, sisäänkäynti ja museokauppa sijaitsevat kauppakeskuksen 2. kerroksessa, jonne pääsee hissillä. Näyttelytilat ovat yhdessä kerroksessa. Opas- ja avustajakoirat ovat tervetulleita Mikkelin taidemuseoon. From hanna-sanni.lahdeniemi at turku.fi Mon Dec 11 10:19:13 2023 From: hanna-sanni.lahdeniemi at turku.fi (=?iso-8859-1?Q?L=E4hdeniemi_Hanna-Sanni?=) Date: Mon, 11 Dec 2023 08:19:13 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Hop_to_Hope_-n=E4yttelysarjan_ja_k?= =?iso-8859-1?q?oko_WAMX-n=E4yttelyohjelmiston_p=E4=E4tt=E4=E4_15=2E12=2E_?= =?iso-8859-1?q?avautuva_alankomaalaisen_kuvataiteilija_Afra_Eisman_n=E4yt?= =?iso-8859-1?q?tely?= In-Reply-To: References: Message-ID: Hop to Hope -näyttelysarjan ja koko WAMX-näyttelyohjelmiston päättää 15.12. avautuva alankomaalaisen kuvataiteilija Afra Eisman näyttely WAMX-näyttelyohjelmiston päättävä kuvataiteilija Afra Eisma luo suurista kuvakudoksista ja värikkäästä keramiikasta mukaansatempaavia installaatioita, joissa hän käyttää tekstiili- ja keramiikkataiteen tekniikoita uudella tavalla. Eisma kertoo teoksillaan henkilökohtaisia tarinoita, inspiraationlähteenä hänellä ovat mielikuvitusystävät ja hän yhdistää aistillisuuden kepeyteen. Eisma käyttää värejä ja leikkisyyttä käsitellessään synkkiä tunteita ja kokemuksia antaen tilaa moniselitteisyydelle ja pohdinnalle sekä vaikeillekin tunteille kuten vihalle. Taiteellisen työskentelyn ohella Eisma osallistuu ja ottaa aktiivisesti kantaa yhteiskunnallisiin teemoihin ja ongelmiin. Afra Eisma (s. 1993) asuu ja työskentelee Haagissa ja Amsterdamissa. Eisma on pitänyt useita soolonäyttelyitä ja osallistunut ryhmänäyttelyihin ympäri maailmaa, muun muassa The Tetleyssä, Leedsissä Iso-Britanniassa (2023), Kiran Nadarin taidemuseossa, Delhissä, Intiassa (2023), Fundació Joan Miróssa, Barcelonassa, Espanjassa (2023) ja Kyushun keramiikkamuseossa, Aritassa, Japanissa (2022). Eisman näyttely on viimeinen osa Hop to Hope -näyttelysarjaa, jonka teemana on ystävyys ja usko tulevaisuuteen. Turun museokeskus on kutsunut vuosittain kansainvälisen asiantuntijan suunnittelemaan näyttelysarjan WAMX-tilaan. WAMX-ohjelmiston päättävä vuoden 2023 näyttelysarja on suunniteltu yhdessä Vleeshal-nykytaidekeskuksen johtajana Alankomaissa työskentelevän Roos Gortzakin kanssa. Sarjassa on ollut mukana Alankomaissa ja Suomessa työskenteleviä taiteilijoita: Rory Pilgrim, Mounira Al Solh, Iona Roisin, Home alone collective -ryhmä (Emma Sarpaniemi ja Adele Hyry) sekä Afra Eisma. WAMX Hop to Hope: Afra Eisma 15.12.2023-3.3.2024. WAM Turun kaupungin taidemuseo, Itäinen Rantakatu 38, Turku. wam.fi From Elina.Teitti at seinajoki.fi Thu Dec 14 15:45:37 2023 From: Elina.Teitti at seinajoki.fi (Teitti Elina) Date: Thu, 14 Dec 2023 13:45:37 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Sein=E4joen_taidehalli_julkistaa_n?= =?iso-8859-1?q?=E4yttelyit=E4_vuodelle_2024?= Message-ID: <9cfff54c97d548139576774bb779e1a5@seinajoki.fi> Seinäjoen taidehalli julkistaa näyttelyitä vuodelle 2024 Seinäjoen taidehalli julkistaa uusia näyttelyitä vuodelle 2024. Esillä on kaksi yksityisnäyttelyä pohjoismaisilta taiteilijoilta: tanskalaisen Jacob Juhlin Kuvittele puu ja ruotsalaisen Tove Kjellmarkin Hevonen, robotti ja mittaamaton. Loppuvuonna avautuu suomalaisen, monialaisen työryhmän näyttelykokonaisuus Valoon kahlitut. Näyttelyissä pohditaan luonnon ja keinotekoisen rajapintoja sekä erilaisia valtarakenteita. Seinäjoen taidehallin aiemmin julkistetut alkuvuoden näyttelyt, Nastja Säde Rönkön Those Who Kept the Light ja Hannele Rantalan ja Kari Soinion Laskoksia, avautuvat tammikuun lopussa. Hybridimetsä Vintille Vintillä avataan kesäkuussa tanskalaisen kuvataiteilijan Jacob Juhlin yksityisnäyttely Kuvittele puu. Näyttely pohtii ihmisen luontosuhdetta ja sen muuttumista sekä ihmisen käsitystä koskemattoman luonnon ja ihmisen muokkaaman ympäristön suhteesta. Taiteilijan kuvitelmassa luontokato ja ilmastonmuutos ovat muuttaneet elinympäristöämme niin paljon, että tulevat sukupolvet eivät enää täysin tunnista luonnovaraista, "villiä" luontoa. Tilateoksessa raakalauta, kuivat oksat, muoviset lehdet, silikonista tehdyt hybridiolennot, ääni, teksti, muovi ja marmori muodostavat erään tulkinnan ja toisinnon metsästä, luonnosta. Keskeinen lähtökohta näyttelylle on Seinäjoen taidehallin näyttelytila Vintti, joka puuverhoilullaan viittaa metsään, vaikka tila onkin ihmisen rakentama. Jacob Juhl on tanskalainen kuvataiteilija. Hän työskentelee valokuvan, tekstin ja tilataiteen parissa. Häntä kiehtoo loputtomasti ajatus ihmisestä sillanrakentajana luonnon ja ihmisen itse luoman kulttuurin välillä. Juhlin teoksia on ollut esillä kotimaansa Tanskan lisäksi muun muassa Espanjassa, Italiassa, Iso-Britanniassa ja Saksassa. Kuvittele puu on hänen ensimmäinen näyttelynsä Suomessa. Kuvittele puu - Imagine a Tree on esillä Vintillä 14.6.-16.11.2024. Hallissa kohtaavat hevonen ja kone Hallissa nähdään syksyllä ruotsalaisen kuvanveistäjän Tove Kjellmarkin näyttely Hevonen, robotti ja mittaamaton. Näyttely on ollut vuonna 2022 esillä Färgfabrikenissa Tukholmassa. Näyttely esittelee veistoksia, videoita ja piirustuksia. Kjellmarkin tutkimuksen kohteina ovat hevonen, olento, johon hänellä on syvä tunneside, sekä itse rakennetut robotit, joiden kanssa hän työskentelee. Hevosilla ja ihmisillä on pitkä yhteinen historia. Taiteilijan mukaan hevonen toimi pitkään ihmisen ohjaamana miltei robotin roolissa. Vaikka koneet ovat myöhemmin korvanneet hevosen ihmisen työvälineenä, hevosen on usein edelleen toimittava ihmisen tahdon mukaan ansaitakseen oikeutensa olemassaoloon. Näyttelyn teokset on toteutettu hyödyntämällä erilaisia tieteellisiä mittaustekniikoita, kuten liikkeenkaappausta, 3D-skannausta ja lämpökuvantamista. Taiteilija tutkii niiden avulla hienovaraisia prosesseja ihmisten, eläinten ja robottien liikemalleissa ja pyrkii saavuttamaan mittaamattoman - sen, mitä ihmisen luomat mittausvälineet ja mitta-asteikot eivät voi havaita. Teoksissa taiteilijan työskentely ja hänen rakentamansa robotit yhdistyvät liikkeen kautta hybridiveistoksiksi, joissa kohtaavat uusi digitaalinen teknologia ja perinteiset kuvanveiston materiaalit, kuten pronssi ja marmori. Tove Kjellmark on Tukholmassa asuva kuvanveistäjä. Hän on opiskellut Ranskassa École des beaux arts'ssa ja Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa. Kjellmarkin teokset esittävät kriittisiä kysymyksiä ihmisen ja ei-ihmisen roolista posthumaanissa ajassa, jossa tiede ja teknologia ovat siirtyneet ihmisyyden edelle. Hevonen, robotti ja mittaamaton on hänen ensimmäinen näyttelynsä Suomessa. Se on esillä Hallissa 7.9.2024-4.1.2025. Kurkistus häjykuvan taa Valoon kahlitut on monitaiteinen näyttelykokonaisuus, joka on syntynyt varhaisen valokuvaajan Julia Widgrénin (1842-1917) elämän ja uran inspiroimana. Näyttelyn työryhmään kuuluvat Anne-Mari Ahonen, Heta Kaisto, Hanna Koikkalainen, Hanneriina Moisseinen ja Anne Puumala. Julia Widgrén oli yksi Suomen menestyksekkäimmistä 1860-luvulla uransa aloittaneista valokuvaajista. Hän eli poikkeuksellisen itsenäisen naisen ja yrittäjän elämän Vaasassa. Tunnetuin hänen ottamistaan kuvista on Antti Isotalon ja Antti Rannanjärven kahlekuva vuodelta 1869. Työryhmä pysähtyy tarkastelemaan kahlekuvan takaa valottuvia maailmankuvia. Keskiössä ovat valokuvan kehitys Suomessa, naisten aktiivinen rooli varhaisessa valokuvauksessa sekä vähemmän tutkitut vallan kuvat: kuvat vangeista, maaseudun ihmisistä ja naisista. Näyttely koostuu arkisto- ja nykyvalokuvasta, esineinstallaatioista, tekstiiliteoksista, piirroksista ja videoteoksista. Näyttely avautuu Vintillä 7.12.2024. Muistoja ja tarinoita Alkuvuoden 2024 näyttelyiden kokoavina teemoina ovat tarinat, myytit ja muistot, kaipuu ja unohtaminen. Näyttelyt käsittelevät teemoja hyvin henkilökohtaisista näkökulmista mutta myös kollektiivisella tasolla. Esillä on kaksi näyttelyä suomalaisilta nykytaiteilijoilta. Those Who Kept the Light on Nastja Säde Rönkön tarinallinen näyttely, jossa on esillä 10 elokuvallista videoteosta ja veistoksia. Näyttely tarkastelee ihmisen riippuvuussuhdetta mereen queer- ja feminismiviitekehyksestä. Videoteoksissa rakkaus ilmenee ihmisten välillä, mutta myös muiden kuin ihmisten välillä: tuuli tai meri nähdään olentoina, joilla on tietoisuus, tunteet ja ääni. Näyttelyssä tarkastellaan mielikuvituksen ja kaipuun kollektiivista mielenmaisemaa myös ilmastohätätilan ja valtamerien hauraiden ekosysteemien puitteissa. Näyttely on ollut aiemmin esillä Tanskassa Rønnebæksholmin taidehallissa, jonne sen on kuratoinut Aura Seikkula. Näyttely on esillä Hallissa 27.1.-10.8.2024 Laskoksia on Hannele Rantalan ja Kari Soinion yhteisnäyttely, jonka kuratoi Leena-Maija Rossi. Näyttely käsittelee muistamista ja unohdusta, muutoksia ja menetyksiä tasoilla, jotka ulottuvat henkilökohtaisesta yleiseen. Näyttely poimii esiin yhtäältä ajankohtaisia, toisaalta ikuisia aiheita yksinäisyydestä ja eristyksissä olosta muistamiseen ja traumoihin. Näyttely on esillä Vintillä 27.1.-25.5.2024. Näyttelyiden avajaisia vietetään perjantaina 26.1.2024 klo 17-19 taide- ja kulttuurikeskus Kalevan Navetan Talvipäivä-tapahtuman yhteydessä. Talvipäivä on kaikille avoin ja sisältää koko perheelle sopivaa ohjelmaa. Tutustu tuleviin näyttelyihin tarkemmin Taidehallin nettisivuilla: https://www.seinajoentaidehalli.fi/nayttelyt/ Ystävällisin terveisin, With best regards, Elina Teitti ts. taidekuraattori | art curator Seinäjoen taidehalli | Kunsthalle Seinäjoki tel. +358 40 774 8560 www.seinajoentaidehalli.fi Nyt esillä | Now showing Resonance: Olga Bergmann (IS), Anna Hallin (IS), Simon Bouby (FR), Angela Dufresne (US), Vesa-Pekka Rannikko (FI) Tilaa uutiskirje | Order our newsletter (in Finnish) https://uutiskirje.seinajoki.fi/ [cid:image001.png at 01DA2EA4.9000D9A0] From jaakko.laasanen at fmp.fi Tue Dec 19 11:34:53 2023 From: jaakko.laasanen at fmp.fi (Jaakko Laasanen) Date: Tue, 19 Dec 2023 09:34:53 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Valokuvataiteen_museon_n=E4yttelyt?= =?iso-8859-1?q?_2024?= Message-ID: Valokuvataiteen museon näyttelyt 2024 Poliittisen valokuvan festivaali 2024 - Diagnoosi 31.1.-5.5.2024 Kaapelitehdas Vuoden 2024 Poliittisen valokuvan festivaalin teemana on diagnoosi. Näyttelyn neljä teoskokonaisuutta nostavat esille yksilöön kohdistuvan diagnosoinnin kollektiivisen vastustamisen. Näyttely kysyy, mitä jos ongelmana ovatkin yhteiskunnalliset olosuhteet, ja tervehdyttämistä yksilöiden sijaan tarvitsisikin yhteiskunta. Laia Abrilin (s. 1986) teos Joukkohysteriasta tutkii kollektiivisia sairauskohtauksia feministisestä näkökulmasta. Abril osoittaa, että joukkohysteria voi olla yhteisön vastarinnan muoto. Myriam Boulosin (s. 1992) kuvasarja What's ours on muotokuva Libanon pääkaupungista Beirutista sekä kaupunkina että vallankumouksen ja korruption keskellä elävänä yhteiskuntana, jossa elämä kuitenkin jatkuu. August Joensalon videoteos F64.8 - Muu sukupuoli-identiteetin häiriö käsittelee transihmisten oikeuksia. Joensalon teoksessa transhoitojen portinvartijana toimivan systeemin väkivaltaisuus rinnastuu transyhteisöjen sisäiseen solidaarisuuteen ja rakkauteen. Jan Kailan (s. 1957) kuvaama Elis Sinistö (1919-2004) oli yhteiskunnasta ja sen käytännöistä irrottautunut erakkomystikko ja taiteilija, joka eli itse luomassaan maailmassa luontoa kunnioittaen. Kuvasarja on osa Valokuvataiteen museon kokoelmaa. Daido Moriama - retrospektiivi 8.3.2024 - 2.6.2024 K1 Japanin suurimman valokuvaajan, Daido Moriaman (s. 1938) kuusikymmentä vuotta kestäneellä uralla on ollut voimakas vaikutus tapaamme katsoa ja ymmärtää valokuvia. Moriama tallensi ja tutki kamerallaan ympäristöään sodanjälkeisessä Japanissa. Hän kuvasi lännestä saapuvan kulutuskulttuurin yhteentörmäystä japanilaisen yhteiskunnan perinteiden kanssa, leikitellen sen suhteella kuviin sekä visuaaliseen kulttuuriin. Hänen omintakeinen otteensa katuvalokuvaukseen on tallennettu lukemattomiin kirjoihin, joiden kanssa työskentely on ollut keskeistä hänen uralleen. Installaatiomuotoisessa näyttelyssä nähdäänkin ensimmäistä kertaa kymmeniä Moriaman harvinaisista valokuvakirjoista ja lehdistä. Niina Vatanen 24.5.-1.9.2024 Kaapelitehdas Kesällä 2024 Kaapelitehtaan valtaa luonnontiede ja muinaiset uskomukset. Niina Vatasen (s.1977) näyttelyssä yhdistyy taiteilijan kiinnostus kasveihin, luonnontieteisiin, taidehistoriaan, myytteihin, riitteihin ja uskomuksiin. Näyttelyssä nähdään Vatasen uusia teoskokonaisuuksia, joiden inspiraationa on toiminut Valokuvataiteen museon kokoelmat. Vatanen on myös valinnut Valokuvataiteen museon kokoelmista näyttelyyn teoksia, jotka käyvät tiivistä vuoropuhelua taitelijan omien teosten kanssa. Emma Sarpaniemi 14.6.-29.9.2024 K1 Kesällä 2024 K1:ssä sukelletaan Emma Sarpaniemen (s.1993) performatiivisten muotokuvien maailmaan. Sarpaniemi tutkii yhdessä ja yksin rakennetuissa muotokuvissa naiseuteen ja feminiinisyyteen liittyviä esteettisiä ja sosiaalisia normeja empatian ja huumorin keinoin. Sarpaniemi haluaa antaa arkisille esineille uusia symbolisia merkityksiä: kuvien lähtökohtana on usein kirpputorilta löydetty esine tai vaate. Värit ja leikkisyys on usein yhdistetty naiiviuteen, mutta Sarpaniemi kääntää leikkisyyden voimavaraksi ravistelleessaan totuttuja naiseuden käsitteitä ja normatiivisia sukupuolirooleja. Ysäri - valokuvataidetta 1990-luvulta 13.9.2024 - tammikuu 2025 Kaapelitehdas Haave kuratoida näyttely rönsyilevästä ja monimuotoisesta materiaalista - 1990-luvun valokuvataiteesta museon kokoelmissa - totetutuu vihdoinkin. Näyttely pohtii, miten valokuvailmaisu muuttui 90-luvulla ja miten eri tavoin se irrottautui modernista. Näyttely tutkii sitä, miten ja mihin valokuvalla haluttiin 90-luvulla vaikuttaa, teemoinaan mm. yhteiskunnallinen kritiikki, sukupuoliroolit ja -identiteetit, ekologiset kysymykset, subjektivismi sekä varhainen digitaalisuus. Kokonaisuus pohtii myös miksi 90-luvun valokuvataiteen teemat ovat edelleen hyvin ajankohtaista ja merkityksellistä. Tuomo Manninen 13.9.2024 - tammikuu 2025 Kaapelitehdas Tuomo Manninen (s. 1962) on 1990-luvulta lähtien kuvannut erilaisia ryhmiä ympäri maailmaa. Kuvissa ryhmä muodostuu esim. vanhemmista hiekkalaatikon reunalla, teatterin näyttelijöistä tai vaikkapa raitiovaunun kuljettajista. Manninen on kiinnostunut siitä, millaiset asiat synnyttävät ryhmän. Ryhmämuotokuviin kiinnittyy ajankuvaa, sosiaalisia normeja sekä näkymiä yhteiskunnan valtarakenteisiin. Mannisen kuvien kautta piirtyy myös esiin kuvia työstä - erityisesti meille usein näkymättömästä työstä. K1:n syksyn 2024 näyttely julkistetaan myöhemmin. Etsin-galleria, Kaapelitehdas: Amelia Phan Nguyen: Maniqueer: Home Reimagined Etsin-galleria, Kaapelitehdas 31.1.-31.3.2024 Amelia Phan Nguyenin näyttely kertoo queerien, diasporassa elävien ihmisten kokemuksista. Se sukeltaa kysymyksiin kaksoisidentiteeteistä, integraatiosta, kuulumisesta ja etno-kulttuurisista juurista, keskittyen kuitenkin erityisesti siihen, millaista on kokea yhteyttä toiseen yli maiden ja kansojen rajojen, ja yli eurosentrisen tiedon. Wanda Holopainen, Naomi Holopainen, Priscilla Oseia Etsin-galleria, Kaapelitehdas 5.4.-2.6.2024 Taiteilijaryhmä esittelee näyttelyn, joka käsittelee luottamuksen ja hiljaisuuden monimutkaista yhteyttä. Mitkä ovat luottamuksen rakentamisen perusedellytykset? Matka avautuu kyseenalaistamalla sanattomien sanojen muodostamia säröjä, tyhjiöitä ja aukkoja. Jonne Sippola: Tarja, Berndt ja minä Etsin-galleria, Kaapelitehdas 7.6.-8.9.2024 Tarja, Berndt ja minä on Jonne Sippolan teos, joka kertoo taiteilijan ja hänen vanhempiensa suhteesta Sippolan transprosessin aikana. Näyttely käsittelee sukupolvien välisten rajojen yli kurottavaa empatiaa, ymmärrystä ja tukemista. Teos purkaa perhesuhteisiin liittyvää vaikenemisen kulttuuria ja toimii itsessään korjaavana ja parantavana tilana menneisyyden, nykyisyyden ja tulevaisuuden risteyksessä. Valtteri Kleemola: Valtterin maailmat Etsin-galleria, Kaapelitehdas 13.9.-3.11.2024 Valtteri Kleemola on taiteilija, joka luo omakuvia sosiaalisen median välineillä ja estetiikalla. Kuvissaan Kleemola leikittelee julkkisten identiteeteillä, sekoittaa sukupuolirooleja ja sijoittaa itsensä populaarikulttuurin tapahtumien keskelle. Hahmot hymyilyttävät ja koskettavat, ja nostavat esiin kysymyksiä siitä, millaiset kehot ja identiteetit nousevat haluttaviksi ja tavoiteltaviksi nykykulttuurin hahmoiksi. Viljami Nissi: Seitsemän kuumaa veljestä (työnimi) Etsin-galleria, Kaapelitehdas 8.11.2024-12.1.2025 Viljami Nissin näyttelyn lähtökohtana on queer-luenta Aleksis Kiven romaanista Seitsemän veljestä. Näyttely esittää klassikkoteoksesta vaihtoehtoisen version, joka pohtii Nissille teoksessa merkityksellisintä teemaa: veljeyttä. Projektin työnimi viittaa myös Sandra Hagmanin saman nimiseen, suomalaista homohistoriaa käsittelevään teokseen. Lisätiedot ja kuvapyynnöt: Jaakko Laasanen viestintäpäällikkö, Suomen valokuvataiteen museo 040 6800 307 jaakko.laasanen at fmp.fi