From mirka.yla-mattila at postimuseo.fi Mon Aug 7 10:24:22 2023 From: mirka.yla-mattila at postimuseo.fi (=?iso-8859-1?Q?Mirka_Yl=E4-Mattila?=) Date: Mon, 7 Aug 2023 07:24:22 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Kolmen_sukupolven_paperinukkeja_Mi?= =?iso-8859-1?q?kko_Alatalosta_Elizabeth_Tayloriin_Postimuseon_pienoisn=E4?= =?iso-8859-1?q?yttelyss=E4?= Message-ID: TIEDOTE 7.8.2023 Kolmen sukupolven paperinukkeja Mikko Alatalosta Elizabeth Tayloriin Postimuseossa Lehtileikkiä - kolmen sukupolven paperinuket -pienoisnäyttely Postimuseossa Tampereella 8.8.-15.10.2023 esittelee paperinukkeja 1940-1990-luvuilta Iris Virtasen kokoelmasta. Esillä on itse piirrettyjä ja aikakauslehtien paperinukkeja kotimaisista tähdistä kansainvälisiin kuuluisuuksiin. Kokoelma sai alkunsa kaarinalaisen Iris Virtasen äidin Sirkka Lundgrenin (1927-2008) piirustus- ja paperinukkeharrastuksesta. Lundgren piirsi sarjakuva- ja elokuvatähtiä. Paperinukkeihin hän sai inspiraation esimerkiksi lehdissä ilmestyneiden sarjakuvien naishahmoista. Harrastus sai jatkoa, kun tytär Iris (s. 1954) sai paperinuket leikkeihinsä. Iris Virtasen kokoelma karttui aikakauslehdissä ilmestyneillä paperinukeilla. Kokoelmassa on myös ruotsalaisia ja kansainvälisiä kuuluisuuksia, kuten Efva Attling, Ingrid Bergman ja Shirley Temple, Ruotsin sukulaisilta saaduista aikakauslehdistä. Paperinukeilla leikittiin erityisesti 1960-1970-luvuilla suosionsa huipulla olleita missikisoja. Nukeille piirrettiin myös kokonaan uusia vaatteita tai etsittiin sopivia muotiuutuuksia lehdistä ja postimyyntiluetteloista leikattaviksi. Iris Virtanen siirsi 1940-1970-luvuilla kerätyt ja piirretyt paperinuket omille tyttärilleen, jotka piirsivät ja keräsivät uusia paperinukkeja ja jatkoivat edelleen leikkiä 1980-1990-luvuilla. Paperinukkejen historia ulottuu 1600-luvulle Paperinukeilla oli alun perin tärkeä rooli muodin esittelijöinä, ja niitä tunnetaan jo 1600-luvulta. 1800-luvulla säätyläislapset alkoivat harrastaa paperisia pöytänukketeattereita. Kirjapainotaidon kehittyessä paperinukkeja alettiin painaa erillisinä myyntiarkkeina, postikortteina, askartelupaketeissa ja lehtien liitteinä. Suomalaisissa aikakauslehdissä paperinukkearkkeja alettiin julkaista 1930-luvulta lähtien. Offset-painotekniikan kehittyessä 1950-luvulla useat naisten- ja lastenlehdet tarjosivat paperinukkeja nuorille lukijoilleen. Niitä ovat julkaisseet ainakin Uusi Maailma, Kotiliesi, Seura, Me Naiset, Anna ja Hymy. Tunnetuimpia lehdissä julkaistuja paperinukkeja ovat Apu-lehdessä vuodesta 1968 lähtien 1990-luvun lopulle julkaistut Rauni Palosen piirtämät julkisuuden henkilöitä esittävät paperinuket. Lehtileikkiä - kolmen sukupolven paperinuket -pienoisnäyttely 8.8.-15.10.2023 Postimuseo, museokeskus Vapriikki 2. kerros, Alaverstaanraitti 5, Tampere. Näyttely Postimuseon sivuilla https://www.postimuseo.fi/nayttely/lehtileikkia-kolmen-sukupolven-paperinuket/ Lisätietoja Suvi Jalli, näyttelypäällikkö, 040 531 0388, suvi.jalli at postimuseo.fi t. Mirka Ylä-Mattila Viestintä- ja hallintosuunnittelija 041 5075150 mirka.yla-mattila at postimuseo.fi LinkedIn toimisto: Häkiläpolku 3, 33100 Tampere näyttelyt: museokeskus Vapriikki, Alaverstaanraitti 5, 33100 Tampere www.postimuseo.fi Tilaa tiedotteemme Paketoidut unelmat 14.10.2022-17.12.2023 MuseoX - kohti viestinnän, pelin, postin ja digitaalisen elämän museota, www.museox.fi Selaa kokoelmiamme Finnassa. Postimuseo kuuluu Trafiikki-museoihin. From marianna.saarhelo at kerava.fi Mon Aug 7 16:45:25 2023 From: marianna.saarhelo at kerava.fi (Saarhelo Marianna) Date: Mon, 7 Aug 2023 13:45:25 +0000 Subject: [Nayttelyposti] Sinkan Pride-etkot: Queer + Crip -teemaopastus Message-ID: Sinkassa vietetään Pride-etkoja Queer + Crip -teemaopastuksen merkeissä ? ilmoittaudu mukaan! Taide- ja museokeskus Sinkassa Keravalla järjestetään lauantaina 12.8. klo 15-16.30 Queer + Crip -teemaopastus, jossa tutustutaan Rosa Loyn ja Neo Rauchin teoksiin muun muassa sukupuolen ja vammaisuuden näkökulmista. Queer + Crip -teemaopastuksella kierrellään yhdessä näyttelyä ja lähestytään sen teoksia tavoilla, jotka haastavat normatiivisia käsityksiä maailmasta. Keskustelevan ja osallistavan opastuksen aikana harjoitellaan katsomaan ja kysymään muun muassa sukupuolta, seksuaalisuutta, vammaisuutta, sairautta, toimijuutta sekä identiteettiä. Millä tavalla sinä katsot? Mistä omat näkökulmamme kumpuavat? Miten näyttelyn sisällöt avautuvat queeristä ja cripistä näkökulmasta? Opastukselle ovat tervetulleita kaikki aiheesta kiinnostuneet. Kierros sopii kaikille, jotka haluavat haastaa katsomisen ja ajattelun tapojaan. Teemaopastuksen vetävät feministiseen pedagogiikkaan perehtyneet kuvataidepedagogit Kaura Raudaskoski ja Jemina Vainikka Lindholm, jotka ovat erityisen kiinnostuneita pohtimaan queerfeminismiin, rampateoriaan ja kriittiseen vammaistutkimukseen liittyviä ilmiöitä. Varmista paikkasi opastukselle ilmoittautumalla etukäteen: sinkka at kerava.fi Opastus sisältyy pääsylipun hintaan. Alle 18-vuotiaille ja työttömille vapaa pääsy. Muut museovieraat 5-8 euroa. Sinkassa käy Museokortti ja Smartum. Lisätietoa kierroksesta: tapahtumat.kerava.fi Lisätietoa saavutettavuudesta: Saapuminen ja esteettömyys Teemaopastus Sinkassa on osa Keski-Uudenmaan Priden tapahtumatarjontaa. Kaikille avoimen opastuksen lisäksi ArcoKerava järjestää oman teemaopastuksen nuorille. Keski-Uudenmaan Pride on iloinen ja hyväntahtoinen kaiken kansan ihmisoikeus- ja kulttuuritapahtuma, joka järjestetään Keravalla 26.8.2023. Priden ennakko-ohjelmaa järjestetään elokuun aikana ja erityisesti viikolla 34. Nähdään Sinkassa! ? [cid:image001.png at 01D9C94E.8FCB07A0] SAARHELO NANNA Museolehtori p. 040 318 3436 | marianna.saarhelo at kerava.fi Keravan kaupunki | Taide- ja museokeskus Sinkka Kultasepänkatu 2, 04250 KERAVA From jaakko.laasanen at fmp.fi Tue Aug 8 10:34:13 2023 From: jaakko.laasanen at fmp.fi (Jaakko Laasanen) Date: Tue, 8 Aug 2023 07:34:13 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Valokuvataiteen_museon_syysn=E4ytt?= =?iso-8859-1?q?elyt_2023_Kaapelitehtaalla?= Message-ID: Suomen valokuvataiteen museon syysnäyttelyt 2023 Kaapelitehtaalla 15.9.2023-7.1.2024 Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas, Kaapeliaukio 3, G-rappu, Helsinki Median vierailuaika näyttelyihin to 14.9.2023 klo 11-12. RSVP jaakko.laasanen at fmp.fi Hilja Raviniemi: Sinisen kosketus 15.9.2023-7.1.2024 Syksyn 2023 kokoelmanäyttely esittelee monin tavoin uraa uurtaneen valokuvataiteilija Hilja Raviniemen tuotantoa ennennäkemättömällä laajuudella. Hilja Raviniemi (os. Nieminen, 1915-1973) omisti elämänsä valokuvataiteelle aikana, jolloin se oli vielä pienimuotoinen ja miehinen ilmiö. Ulkomaisista näyttelyistä saapuneet "Mr. Hilja Raviniemelle" osoitetut kirjeet paljastavat, että oletusarvoisesti valokuvataiteilija oli mies. Kovalla työllä Raviniemestä tuli merkittävä vaikuttaja suomalaisen valokuvataiteen kentällä ja ensimmäisenä naisena Suomen kameraseurojen liiton puheenjohtaja. Raviniemi erottui 1960-luvulla preussinsinisillä vedoksillaan, jotka poikkesivat aikansa usein jyrkän mustavalkoisesta valokuvataiteesta. Hän oli ammatiltaan kemisti ja työpaikka Helsingin yliopiston kuvalaitoksen laboranttina mahdollisti Suomen ensimmäiset taiteelliset röntgenkuvat. Raviniemen sadat säilyneet röntgenteokset muodostavat poikkeuksellisen kokonaisuuden suomalaisen valokuvataiteen historiassa. Hiottujen näyttelyvedosten rinnalle näyttelyssä nousevat Raviniemen uteliaasta ja huumorintajuisesta persoonallisuudesta kielivät kokeilut sekä kummalliset ja kitsahtavatkin kissakuvat. Adolfo Vera: Jos en minä, niin kuka? 15.9.2023-7.1.2024 Adolfo Veran (s.1956) näyttely on läpileikkaus taiteilijan teoksista vuosilta 1977-2023. Näyttely tutkii ihmiskuntaa määrittäviä vallan rakenteita, aktiivisen ja anonyymin kansalaisuuden käsitteitä sekä kolonialistisen liikkeen seurauksia. Vera kohdistaa vallan kritiikin myös itseensä ihmisenä ja valokuvaajana, pohtiessaan omaa toimintaansa ja liikkumistaan maailmassa. Tämän ajatusprosessin myötä Vera on työstänyt vanhoja kuviaan uudelleen, asettaen niitä uudenlaisiin suhteisiin toistensa ja ympäristönsä kanssa. Vaihtaessaan perspektiiviä yksilöstä yhteiskuntaan, ihmisestä ihmisyyteen ja itsestä toiseen, Vera kysyy yhä uudestaan katsojalta sekä itseltään saman kysymyksen: jos teen näin, miten se vaikuttaa maailmaan - ja jos en tee jotakin, niin kuka sitten tekee? Patricia Rodas 15.9.-5.11.2023 1. kerroksen näyttelyiden ja pysyvän Etsin-näyttelyn rinnalla Valokuvataiteen museon galleriatilassa avautuu Patricia Rodasin näyttely. Kyseessä on ensimmäinen tammikuussa päättyneen avoimen teemahaun "Kapinoiva keho" kautta valituista näyttelyistä, joita esitetään vuoden 2024 loppuun. Valituissa projekteissa kehon ja vallan suhdetta pohditaan eri näkökulmista. Patricia Rodasille kamera on työkalu, jolla hän kartoittaa lähisuhdeväkivallan kokemuksia. Rodas pyrkii todellisuuden subjektiiviseen kuvaamiseen analogisen valokuvan keinoin. Toisto on tärkeässä roolissa Rodasin taiteessa: Kun tekoja toistetaan tarpeeksi, ne ankkuroituvat kehoon - olipa kyse sitten negatiivisista tai positiivisista teoista. Lisätiedot ja kuvapyynnöt: Jaakko Laasanen viestintäasiantuntija, Suomen valokuvataiteen museo 040 6800 307 jaakko.laasanen at fmp.fi From marja.puukka at kotka.fi Wed Aug 9 09:46:35 2023 From: marja.puukka at kotka.fi (Puukka Marja) Date: Wed, 9 Aug 2023 06:46:35 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?b?TG91bmFzdHJlZmZpdCBww6TDpHR0eXbDpMOk?= =?utf-8?q?n_Tahdon!-n=C3=A4yttelyyn?= Message-ID: Kymenlaakson museon monivuotinen Tahdon!-näyttely Kotkan Merikeskus Vellamossa päättyy 27.8.2023. Vielä kuitenkin ehtii ihastelemaan kymenlaaksolaisia hääperinteitä, rakkaustarinoita ja morsiuspukuja! Hyvän mielen näyttely lumoaa niin vintage- ja käsityöharrastajat, nostalgikot ja retroilijat, omia häitään menneillä vuosikymmenillä juhlineet kuin tulevien häiden morsiamet ja sulhasetkin. Tahdon! Rakkauden tarinoita -näyttelystä löytyy lisätietoa tämän linkin takaa, https://www.merikeskusvellamo.fi/tahdon-rakkauden-tarinoita/ Ensimmäinen Vellamon syksyn lounastreffeistäkin keskittyy Tahdon!-näyttelyyn. Tarjoamme yleisöopastuksia vaihtuvin teemoin joka kuukauden kolmantena torstaina elokuusta marraskuuhun. Elokuun lounastreffeillä 17.8.2023 klo 11.30-12 on vielä kerran mahdollisuus perehtyä rakkaustarinoihin ja hääpukuihin asiantuntijan johdolla. Yleisöopastus sisältyy Vellamon pääsymaksuun 14/9 ?, Museokortti tai Kaikukortti, alle 18-vuotiaat maksutta. Opastuksen jälkeen ehtii vielä nautiskelemaan ravintola Laakonkiin, jossa on tarjolla lounasta klo 11-14.30. Mediakuva: Tahdon! Kuva Marko Laukkarinen. https://drive.google.com/file/d/1qM5lm7JF9CW71ha10r99jgB9JLW16E25/view?usp=sharing ??????....... Marja Puukka Tiedottaja ? Information Officer Merikeskus Vellamo ? Maritime Centre Vellamo Tornatorintie 99 C, 48100 Kotka, Finland www.merikeskusvellamo.fi www.facebook.com/merikeskusvellamo www.instagram.com/merikeskusvellamo Pako Pompejista 1.10.2023 asti. Kohtalona Ruotsinsalmi 17.1.2027 asti. Puun vuoro 11.1.2026 asti. From tuija.alariesto at rovaniemi.fi Wed Aug 9 10:41:40 2023 From: tuija.alariesto at rovaniemi.fi (Alariesto, Tuija) Date: Wed, 9 Aug 2023 10:41:40 +0300 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Puut=2C_puistot=2C_ihmiset_-_n=C3=A4ytt?= =?utf-8?q?elyn_opastukset=2C_yleis=C3=B6luennot_ja_taiteilijatapaa?= =?utf-8?q?miset_Arktikumissa?= In-Reply-To: References: Message-ID: PUUT PUISTOT IHMISET - Taidetta ja tietoa puiden ja puistojen kulttuurihistoriasta Rovaniemellä - näyttelyn yleisötapahtumat Lapin maakuntamuseolla Arktikumissa Rovaniemellä: OPASTUKSET Yleisöopastukset keskiviikkoisin 9.8.?6.9 klo 16 (ei 30.8.) Lisäksi Rovaniemi-viikolla Arktikumissa avoimet ovet su 10.9. ja opastukset erikoisnäyttelyyn klo 12 ja 15 Rovaniemellä on kulttuurihistoriallisesti merkittäviä puita ja viheralueita, joita nostetaan esiin tässä näyttelyssä, ja joiden historiaa ja nykypäivää avataan julkaisussa. PUUT, PUISTOT, IHMISET -näyttely on 11 eri alan taiteilijan ja kuvantekijän yhteistyön tulos. Näyttely koostuu mm. valokuvista, litografioista, videoista, veistoksista ja installaatioista. Lisäksi esillä on noin kuudenkymmenen puidenystävän yhteisötaideteos, jossa on valokuvia puista jotka halutaan suojella. Noin puolen tunnin opastetulla kierroksella tutustutaan Rovaniemen paikallishistoriaan puiden ja puistojen kautta, kuullaan teosten taustoista, sekä pohditaan ihmisten ja puiden suhdetta kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta. Oppaana toimivat Lapin maakuntamuseon oppaat Elina Karvo ja Christa Haataja. Näyttelyyn liittyvää julkaisua voi ostaa Arktikumin museokaupasta (15 ?) tai siihen voi tutustua myös Lapin maakuntamuseon nettisivuilla. Näyttelyn taiteilijat ja kuvantekijät ovat Miina Alajärvi, Tuija Hautala-Hirvioja, Panu Johansson, Hilkka Liikkanen, Mervi Löfgren Autti, Mari Mäkiranta, Kirsikka Paakkinen, Karoliina Paatos, Eila Puhakka, Kaisa Sirén ja Jukka Suvilehto. Julkaisun toimitus Mervi Löfgren Autti, Tuija Hautala-Hirvioja ja Tuija Alariesto. Artikkelien kirjoittajia ovat Ella Haavisto, Virpi Vainio, Päivi Rahikainen, Marketta Harju-Autti, Monica Tennberg ja Mervi Löfgren Autti. Opastuksiin pääset Museokortilla tai vaihtonäyttelylipun hinnalla (6 ?). ------------------------------ YLEISÖLUENNOT Puut, puistot, ihmiset -näyttelyyn liittyvillä yleisöluennoilla kuulemme Rovaniemen puiden ja puistojen kulttuurihistoriasta näyttelyjulkaisun kirjoittajien kertomina. Kunkin luennon jälkeen käymme yhdessä taiteilijan kanssa tutustumassa näyttelyyn. Tilaisuudet päättyvät klo 17:45. Yleisöluennot Arktikumissa Aurora-salissa, vapaa pääsy! ke 30.8.2023 klo 16.00 Näemme aluksi Anne Niskasen puuaiheisen performanssin, jonka jälkeen Mervi Löfgren Autti kertoo Puidenystävien näyttelyn ja kirjan synnystä. Lisäksi kuulemme Marketta Harju-Auttin esitelmän Itsenäisyyden kotikuuset Rovaniemellä. Lopuksi tutustumme Puut, puistot, ihmiset -näyttelyyn. ?Hetki puulle? -liikeperformanssi matkaa osaksi luontoa ja kysyy puulta saako sitä halata. Performanssi on syntynyt rakkaudesta puihin ja vuorovaikutukseen niiden kanssa. Näin on auennut kanava keskusteluun, jossa molemmilla saa olla sanottavansa, hiljaa tai kuuluen. Anne Niskanen / Teatteritaiteilija-liikkumisti, joka on opiskellut ja kokeillut useita liikkeen ja tanssin muotoja ja on esittävissä taiteissa ja elämässä ylipäänsä kiinnostunut performanssista, liikkeestä ja klovneriasta tapana asettua osaksi maailmaa. to 7.9.2023 klo 16.30 Ella Haavisto luennoi aiheesta Puistot parantajina - Sairaalanniemi Iikka Paavalniemen aikalaiskuvissa 1900-luvun alussa. Luennon jälkeen Mari Mäkiranta esittelee näyttelyssä esillä olevan kolmiosaisen Puuihmiset -valokuvasarjansa syntyä ja taustatarinoita. - Tilaisuus on osa Rovaniemi-viikon ohjelmaa! to 5.10.2023 klo 16.30 Monica Tennberg kertoo Arktikumin vierestä avautuvan Arktisen puutarhan tarinan, jonka jälkeen valokuvaaja Kaisa Sirén avaa näyttelyssä esillä olevan Wood Wide Web -valokuvateossarjansa tausta-ajatuksia. Lisäksi Miina Alajärvi esittelee omaa Tulvakorkeuksien päiväkirja -videoteostaan, jossa tutustutaan Veitikanharjulla kasvavan Lootinpetäjän historian kautta Rovaniemen historiaan. - Tilaisuus on osa Vanhustenviikon ohjelmaa! pe 13.10.2023 klo 16.30 Virpi Vainio luennoi aiheesta ?Samperin kompassi? - Innovatiivinen metsäherra Hugo Richard Sandberg, minkä jälkeen valokuvaaja Karoliina Paatos esittelee näyttelyssä esillä olevan Suojelijat -valokuvakollaasin syntyä ja toteutuksessa käytettyä erikoista tekniikkaa. ------------------------------ TAITEILIJATAPAAMISET Tule tapaamaan Puut, puistot, ihmiset -näyttelyn taiteilijoita! Tapaamiset ovat Arktikumissa Lapin maakuntamuseon vaihtuvien näyttelyiden salissa perjantaisin klo 14. Taiteilijatapaamisiin on vapaa pääsy! pe 11.8. klo 14 Mari Mäkiranta esittelee kolmiosaisen Puuihmiset -valokuvateossarjansa. pe 18.8. klo 14 Valokuvaaja Jukka Suvilehto kertoo neliosaisen valokuvateossarjan synnystä. Neljä vuodenaikaa -teos sisältää rakennettuja maisemakuvia, joissa tukinuitossa käytetyt uittopuomien päät on sijoitettu ihmisen muokaamaan maisemaan. pe 25.8. klo 14 Valokuvaaja Kaisa Sirén esittelee valokuvateossarjaansa nimeltä Wood Wide Web. Kuvien ottamisessa on käytetty ICM-tekniikkaa, jossa kameraa liikutetaan kuvaa otettaessa valotuksen aikana. Kaisa inspiroitui kertomaan valokuvien kautta puiden tarinoita luettuaan Peter Wohllebenin teoksen Puiden salattu elämä (2016). pe 15.9. klo 14 Hilkka Liikkanen avaa Kytö -nimisen keramiikkainstallaationsa tausta-ajatusta ja teoksen valmistusta. pe 22.9. klo 14 Valokuvaaja Kaisa Sirén esittelee valokuvateossarjaansa nimeltä Wood Wide Web. Kuvien ottamisessa on käytetty ICM-tekniikkaa, jossa kameraa liikutetaan kuvaa otettaessa valotuksen aikana. Kaisa inspiroitui kertomaan valokuvien kautta puiden tarinoita luettuaan Peter Wohllebenin teoksen Puiden salattu elämä (2016). Puidenystävät kiittävät SKR Lapin rahastoa projektin tukemisesta! -- Tuija Alariesto Näyttelyamanuenssi / Curator +358 40 7341060 tuija.alariesto at rovaniemi.fi Käyntiosoite: ARKTIKUM, Pohjoisranta 4 Postiosoite: Lapin maakuntamuseo / The Regional museum of Lapland Pohjoisranta 4 96200 Rovaniemi Lapin maakuntamuseon www-sivut Lapin maakuntamuseon Facebook Lapin maakuntamuseon Instagram From inka.alen at rautatiemuseo.fi Wed Aug 9 14:33:06 2023 From: inka.alen at rautatiemuseo.fi (Inka Alen) Date: Wed, 9 Aug 2023 11:33:06 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?Matkusta_museojunalla_Rautatiemu?= =?windows-1252?q?seop=E4iv=E4=E4n_13=2E8=2E2023?= Message-ID: ERI AIKAKAUSIEN MUSEOJUNAT OVAT LIIKKEELLÄ RAUTATIEMUSEOPÄIVÄNÄ 13.8.2023 Rautatiemuseopäivää vietetään tänä vuonna sunnuntaina 13.8.2023 Suomen Rautatiemuseossa Hyvinkäällä. Kaikenikäisille suunnatussa tapahtumassa voi kokea rautatietunnelmaa monelta aikakaudelta. Liikkeellä ovat lättähatut, resiinat, puistojunat sekä höyry- ja dieselveturit. Museoalueella pääsee kokeilemaan höyryjunakyytiä, puistojunaa ja pumppuresiinaa. Kääntöpöytänäytöksissä voi seurata, kuinka iso höyryajan kuningasveturi Ukko-Pekka käännetään lihasvoimalla. Ulkonäyttelyalueella on esillä lättähattuja ja dieselvetureita. Väyläviraston rautatieraivausyksikön työnäytöksissä voi seurata, kuinka kiskoiltaan suistunut vaunu nostetaan takaisin raiteille. Mukana on myös rautatiealan kauppiaita ja pienoisrautatie. Museoalueella on useita ruokarekkoja ja museon kesäkahvila. Lättähattujen eli Dm7-kiskoautojunien kyydissä voi matkustaa sekä Tampereelta että Porvoosta Rautatiemuseopäivään ja takaisin. Tampereelta lähtevä juna pysähtyy Toijalassa, Hämeenlinnassa, Turengissa ja Riihimäellä. Vanhan ajan lättähattujen tapaan Porvoosta tuleva juna pysähtyy myös pienillä asemilla ja seisakkeilla. Perinnejuna Valtterilla voi matkata Rautatiemuseopäivään Helsingistä. Menomatkalla junaa vetää höyryveturi Ukko-Pekka nro 1021 ja paluumatkalla dieselveturi Dr13 nro 2349 Ahlstom. Matka alkaa Helsingin rautatieasemalta, jonka lisäksi kyytiin voi nousta Tikkurilasta ja Järvenpäästä. Tämän lisäksi Vemppu-dieselveturit kuljettavat kaksinvedossa yleisöjunia reitillä Lohja?Hyvinkää. Junat pysähtyvät Nummelassa, Otalammella ja Rajamäellä. Rautatiemuseolta on mahdollista tehdä myös lyhyt museojuna-ajelu Riihimäelle ja takaisin. Museojunaliikenne järjestetään yhteistyössä VR:n, Haapamäen Museoveturiyhdistyksen, Porvoon Museorautatien, Museoveturiseuran, Keitele-Museon ja Pohjois-Suomen Rautatieharrastajat -yhdistyksen kanssa. Lisätietoja tapahtumasta: www.rautatiemuseo.fi/tapahtumat Kuvia: www.rautatiemuseo.fi/lehdisto Lisätietoja: Iiro Niemi, kalustoamanuenssi, iiro.niemi at rautatiemuseo.fi, p. 040 862 5247 Inka Alén, museolehtori, inka.alen at rautatiemuseo.fi, p. 040 862 5244 From ilona.hilden at mfa.fi Mon Aug 21 08:04:09 2023 From: ilona.hilden at mfa.fi (=?Windows-1252?Q?Ilona_Hild=E9n?=) Date: Mon, 21 Aug 2023 05:04:09 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?Arkkitehtuurimuseo_juhlistaa_Rei?= =?windows-1252?q?ma_Pietil=E4n_100-vuotisjuhlaa_studion=E4yttelyll=E4_ja_?= =?windows-1252?q?kirjalla?= Message-ID: ARKKITEHTUURIMUSEO juhlistaa Reima Pietilän 100-vuotisjuhlaa studionäyttelyllä ja myöhemmin syksyllä julkaistavalla kirjalla, jotka nostavat keskiöön akateemikon taiteellisen työskentelytavan. Studionäyttely, Sanastelu, luonnostelu, kuvittelu ? Reima Pietilän luonnoksia ja aforismeja, avautuu yleisölle keskiviikkona 23.8.2023. Arkkitehtuurimuseon pienen maksuttoman näyttelytilan avoimia yleisöavajaisia vietetään tiistaina 22.8.2023 klo 18. Lämpimästi tervetuloa! *** Arkkitehti ja akateemikko Reima Pietilän (1923?1993) syntymästä tulee 25. elokuuta kuluneeksi 100 vuotta. Arkkitehtuurimuseo kunnioittaa juhlavuotta studionäyttelyllä ja kirjalla, jotka avaavat näkymän omana aikanaan vastavirtaan uineen Pietilän ajatteluun ja taiteelliseen työskentelyyn. Reima Pietilä tunnetaan suomalaisen ja kansainvälisen arkkitehtuurin kentällä poikkeuksellisena henkilönä sekä merkittävän arkkitehtuurituotantonsa, teoreettis-filosofisten kirjoitustensa että myös opetustoimintansa kautta. Hän oli ahkera keskustelija, joka toimi usein arkkitehtuuridebatin alkuunpanijana niin töidensä kuin kirjoitustensa kautta. Suunnittelutyössä Pietilän tärkeä kumppani oli arkkitehti ja puoliso Raili Pietilä (os. Paatelainen, 1926?2021). Arkkitehtuurimuseon Studiossa avautuva näyttely, Sanastelu, luonnostelu, kuvittelu ? Reima Pietilän luonnoksia ja aforismeja, keskittyy Reima Pietilän omintakeiseen suunnittelutapaan. ?Sanastelu, luonnostelu ja kuvittelu? olivat tärkeä osa Pietilän taiteellista työskentelyä sekä arkkitehtuurin syntyprosessia. Näyttelyssä on esillä Pietilän luonnoksia, aforismin kaltaisia oivalluksia arkkitehtuurista sekä pienoismalleja, jotka havainnollistavat, millainen hahmo alkuideoista syntyi. Näyttelyn ovat kuratoineet Kaisa Broner-Bauer ja Marja-Riitta Norri. Myöhemmin syksyllä julkaistaan suomen- ja englanninkielinen kirja, Reima Pietilä ? Sanastelu, luonnostelu, kuvittelu. Julkaisun keskiössä on Reima Pietilän arkkitehtuurifilosofia ja moniulotteinen suunnittelumetodi. Kirjan kuusi tutkimusartikkelia avaavat uusia näkökulmia Pietilän luovan työn eri ulottuvuuksiin. Lisäksi julkaisu sisältää viisi Reima Pietilän omaa tekstiä, joista yksi on aiemmin julkaisematon. Kirjan asiantuntija-artikkelit ovat kirjoittaneet Kaisa Broner-Bauer, Petteri Kummala, Lauri Louekari, Marja-Riitta Norri ja Pekka Passinmäki. Näyttelyn avajaisviikolla Aalto-yliopiston Dipolissa järjestetään Pietilä 100 -juhlaseminaari, josta voi lukea lisää tästä linkistä: https://www.aalto.fi/en/events/reima-pietila-100-seminaari NÄYTTELY: Sanastelu, luonnostelu, kuvittelu ? Reima Pietilän luonnoksia ja aforismeja Arkkitehtuurimuseon Studiossa 22.8.?24.9.2023 KIRJA: Reima Pietilä ? Sanastelu, luonnostelu, kuvittelu Kirjoittajat: Kaisa Broner-Bauer, TkT, professori, arkkitehti; Petteri Kummala, FT, tutkimuspäällikkö; Lauri Louekari, TkT, arkkitehti; Marja-Riitta Norri, arkkitehti; Pekka Passinmäki, FT, arkkitehti Taitto: Salla Bedard Julkaisijat: Arkkitehtuurimuseo ja Oku Publishing Julkaisu: 8/2023 ? Ilona Hilden, viestinnän suunnittelija Arkkitehtuurimuseo +358 (0) 45 7731 0468 Ilona.hilden at mfa.fi Betoniunelmia ja muita näkymiä 1970-luvun arkkitehtuuriin Arkkitehtuurimuseossa 17.5.2023?15.10.2023 From marja.puukka at kotka.fi Wed Aug 23 16:53:32 2023 From: marja.puukka at kotka.fi (Puukka Marja) Date: Wed, 23 Aug 2023 13:53:32 +0000 Subject: [Nayttelyposti] Tietoherkku-sarja Kotkan Merikeskus Vellamossa In-Reply-To: References: Message-ID: Kotkan Merikeskus Vellamon syyskauden ohjelmaan on koottu Tietoherkku-luentoja Kymenlaakson museon ja Suomen merimuseon monipuolisista aiheista. Kaikille avoimet luennot järjestetään keskiviikkoisin klo 17 Vellamon auditoriossa, ja ne ovat maksuttomia. Keskiviikkoiltaisin klo 17-20 Vellamon näyttelyihin on kaikilla vapaa pääsy. Alvar Aalto -aiheista luentoa voi seurata ainoastaan paikan päällä Vellamon auditoriossa. Syksyn muut Tietoherkut suoratoistetaan verkossa, ja tallenne on katsottavissa kahden viikon ajan Vellamon YouTube-kanavalla. Karhulasta maailmanmaineeseen: Alvar Aallon lasiesineistä Ke 30.8.2023 klo 17 Taidehistorioitsija Timo Keinänen luennoi Alvar Aallon maailmanmaineeseen kohonneista vapaamuotoisista lasiesineistä, jotka syntyivät Karhula-Iittalan lasitehtaan järjestämän kilpailun myötä vuosina 1936-37. Aaltomaista muotoa varioineita maljoja ja maljakoita nähtiin ensimmäisen kerran Pariisin maailmannäyttelyn Suomen osastolla vuonna 1937. Tietoherkku-luento on osa Kotkan Alvar Aalto -viikon ohjelmaa. Tapahtumaviikkoon liittyen Vellamossa järjestetään myös kaikille avoin ja maksuton arkkitehtuuriseminaari 31.8.2023 klo 10-15. Lisätiedot seminaarista ja koko Alvar Aalto -viikon ohjelmasta löytyvät Kotkan kaupungin verkkosivuilta www.kotka.fi. Pompejilainen Bacchus ja muuta Pompejin tutkimusta Ke 13.9.2023 klo 17 FT, lehtori Ilkka Kuivalainen analysoi esitelmässään Bacchuksen, kreikkalaisperäisen Dionysoksen ja itaalisen Liberin suhdetta toisiinsa sekä kulttia ja esittämistä kaupungissa ja sen välittömässä läheisyydessä. Lisäksi paneudutaan muuhun uuteen suomalaiseen Pompejissa tehtyyn tutkimukseen. Luento liittyy Merikeskus Vellamossa avoinna olevaan Pako Pompejista -näyttelyyn, https://www.merikeskusvellamo.fi/pako-pompejista/ Huomaa myös Pompeji-aiheinen tapahtumapäivä 16.9.2023, https://www.merikeskusvellamo.fi/elamaa-ja-makuja-pompejilaiseen-tapaan/ Pähkinäsaaren rauha ja sen vaikutukset Ke 4.10.2023 klo 17 Tänä vuonna on kulunut 700 vuotta siitä, kun Pähkinäsaaren rauha solmittiin vuonna 1323. Vuosiluku ja kartalle piirretty raja ovat monille tuttuja historian oppitunneilta, mutta rauhansopimuksen laajemmat taustatekijät ja vaikutukset ovat vähemmän tunnettuja. Keskiajan historian professori Samu Niskanen Helsingin yliopistosta perehdyttää Pähkinäsaaren rauhan historialliseen taustaan ja merkitykseen; rajaan, jonka vaikutukset ulottuvat osin tähän päivään. Tilaisuuden järjestää Vellamon ystävät ry. Tanuja, tykkimyssyjä ja pirtanauhoja ? kymenlaaksolaisia kansallispukuja Ke 11.10.2023 klo 17 Suomen kansallispukukeskuksen kansallispukukonsultti Taina Kangas luennoi Kymenlaakson taidokkaasta käsityöperinteestä kansan- ja kansallispuvuissa. Keskus vastaa suomenkielisen alueen tutkimuksesta, uusien pukujen kokoamisesta, pukutarkistuksista ja koulutuksesta ja neuvonnasta. Keskus myös esittelee ja tallentaa suomalaisia kansallispukuja sekä muuta perinteistä pukeutumista. Tietoherkku järjestetään yhteistyössä Etelä-Kymenlaakson Kalevalaisten Naisten kanssa. Kalevalaiset Naiset on juurevien ja perinteitä rakastavien naisten kulttuurijärjestö, joka muun muassa järjestää kansallispukutuuletuksia. Luennolle voikin pukeutua kansallispukuun tai sen osaan. Luennon jälkeen voi tutustua Kymenlaakson kansanpuvuista kertovaan pienoisnäyttelyyn. Vellamon näyttelyihin on kaikilla vapaa pääsy aina keskiviikkoiltaisin klo 17-20. Hirsitalon korjaus ja uudelleenkäyttö elävänä perintönä Ke 22.11.2023 klo 17 Vuosisatojen aikana hirsitaloja on korjattu, siirretty, katkaistu, laajennettu ja jaettu erilaisten tarpeiden mukaisesti. Miten tämä perinne elää nykypäivänä ja miten se voi periytyä seuraaville sukupolville? Luennossa pohditaan näitä kysymyksiä käytännönläheisen korjaustyön sekä ihmisen ja luonnon suhteen näkökulmasta. Yoshimasa Yamada on japanilaissyntyinen puuseppä ja arkkitehti, joka on erikoistunut puisiin esineisiin, huonekaluihin ja rakennuksiin. Yoshimasa työskentelee Kymenlaakson museossa korjausrakentamisen neuvonnasta vastaavana tutkijana ja suorittaa myös tekniikan tohtorin tutkintoa Tampereen yliopistossa. Mediakuvat: https://drive.google.com/file/d/1JDaWIncreof8NGdlEPVujGH-sKZB4pud/view?usp=sharing Suomalaisen lasimuotoilun tunnetuin esimerkki lienee Alvar Aallon vuoden 1936 kilpailuun suunnittelema maljakko, joka nykyisin tunnetaan yleisimmin Aalto-maljakkona tai Savoy-maljakkona. Oikeastaan kyse on alusta saakka ollut sarjasta maljoja ja maljakoita, jotka varioivat samaa muotoa. Eri versioiden valmistus sijoittui alkuvuosina nimenomaan Karhulan lasitehtaaseen. Tuotanto siirtyi Iittalaan 1940-luvun jälkipuolella tehdyssä Karhula-Iittalan välisessä tuotesuuntajaossa. Kuva: Vesa Alén, Kymenlaakson museo https://drive.google.com/file/d/1qG3oc4DQoGIeGH2TcFYI7GetxMXzTSKC/view?usp=sharing Kuvassa Bacchus, marmori, Pompeji, 1. vuosisata jaa., Museo Archeologico Nazionale, Napoli Kuva: Ville Räty, Tuotantoyhtiö Kuutti Rocks Oy Kaikki Merikeskus Vellamon tapahtumat: www.merikeskusvellamo.fi/tapahtumat Ystävällisin terveisin ? Kind regards, Marja Puukka Tiedottaja ? Information officer marja.puukka at kotka.fi ? +358 40 350 0496 Merikeskus Vellamo ? Maritime Centre Vellamo Tornatorintie 99 B, 48100 Kotka, Finland www.merikeskusvellamo.fi Näyttelyt: www.merikeskusvellamo.fi/nayttelyt/ Exhibitions: www.merikeskusvellamo.fi/en/exhibitions/ From marja.puukka at kotka.fi Thu Aug 24 10:56:19 2023 From: marja.puukka at kotka.fi (Puukka Marja) Date: Thu, 24 Aug 2023 07:56:19 +0000 Subject: [Nayttelyposti] Tietoherkku-sarja Kotkan Merikeskus Vellamossa In-Reply-To: References: Message-ID: Eilisestä viestistä oli erehdyksessä jäänyt yksi Tietoherkku pois. Tässä täydennyksenä senkin tiedot: Erikoistietoherkku. Kohtalona Ruotsinsalmi ? Tutkimuksia pintaa syvemmältä -kirjan julkistus. Ke 20.9.2023 klo 17 Kohtalona Ruotsinsalmi ? Tutkimuksia pintaa syvemmältä -julkaisun toimittanut tutkija Vilma Lempiäinen esittelee kirjan, minkä jälkeen vuorossa on paneelikeskustelu Ruotsinsalmen kulttuuriperinnöstä ja sen merkityksestä. Paljon toivottu julkaisu laajentaa ja syventää samannimisen näyttelyn sisältöjä ja henkilötarinoita. Se tuo uusia näkymiä niin suomalaisten, ruotsalaisten kuin venäläistenkin kohtaloihin Kustaan sodassa 1788-1790 ja sitä seuranneina myrskyisinä vuosikymmeninä. Kirjaa ovat olleet kirjoittamassa Kymenlaakson museon ja Suomen merimuseon tutkijat sekä lukuisat eri alojen tutkijat ja tieteentekijät. Teoksen sivuilla vuorottelevat uusi Ruotsinsalmeen liittyvä tutkimustieto, kepeämmät lyhyet tekstit, koskettavat henkilötarinat sekä kerrontaa elävöittävä kuva-aineisto. Kaikille avointa ja maksutonta tilaisuutta voi seurata paikan päällä Vellamon auditoriossa, ja se myös suoratoistetaan. Tallenne on katsottavissa kahden viikon ajan Vellamon YouTube-kanavalla. *** Kotkan Merikeskus Vellamon syyskauden ohjelmaan on koottu Tietoherkku-luentoja Kymenlaakson museon ja Suomen merimuseon monipuolisista aiheista. Kaikille avoimet luennot järjestetään keskiviikkoisin klo 17 Vellamon auditoriossa, ja ne ovat maksuttomia. Keskiviikkoiltaisin klo 17-20 Vellamon näyttelyihin on kaikilla vapaa pääsy. Alvar Aalto -aiheista luentoa voi seurata ainoastaan paikan päällä Vellamon auditoriossa. Syksyn muut Tietoherkut suoratoistetaan verkossa, ja tallenne on katsottavissa kahden viikon ajan Vellamon YouTube-kanavalla. Karhulasta maailmanmaineeseen: Alvar Aallon lasiesineistä Ke 30.8.2023 klo 17 Taidehistorioitsija Timo Keinänen luennoi Alvar Aallon maailmanmaineeseen kohonneista vapaamuotoisista lasiesineistä, jotka syntyivät Karhula-Iittalan lasitehtaan järjestämän kilpailun myötä vuosina 1936-37. Aaltomaista muotoa varioineita maljoja ja maljakoita nähtiin ensimmäisen kerran Pariisin maailmannäyttelyn Suomen osastolla vuonna 1937. Tietoherkku-luento on osa Kotkan Alvar Aalto -viikon ohjelmaa. Tapahtumaviikkoon liittyen Vellamossa järjestetään myös kaikille avoin ja maksuton arkkitehtuuriseminaari 31.8.2023 klo 10-15. Lisätiedot seminaarista ja koko Alvar Aalto -viikon ohjelmasta löytyvät Kotkan kaupungin verkkosivuilta www.kotka.fi. Pompejilainen Bacchus ja muuta Pompejin tutkimusta Ke 13.9.2023 klo 17 FT, lehtori Ilkka Kuivalainen analysoi esitelmässään Bacchuksen, kreikkalaisperäisen Dionysoksen ja itaalisen Liberin suhdetta toisiinsa sekä kulttia ja esittämistä kaupungissa ja sen välittömässä läheisyydessä. Lisäksi paneudutaan muuhun uuteen suomalaiseen Pompejissa tehtyyn tutkimukseen. Luento liittyy Merikeskus Vellamossa avoinna olevaan Pako Pompejista -näyttelyyn, https://www.merikeskusvellamo.fi/pako-pompejista/ Huomaa myös Pompeji-aiheinen tapahtumapäivä 16.9.2023, https://www.merikeskusvellamo.fi/elamaa-ja-makuja-pompejilaiseen-tapaan/ Pähkinäsaaren rauha ja sen vaikutukset Ke 4.10.2023 klo 17 Tänä vuonna on kulunut 700 vuotta siitä, kun Pähkinäsaaren rauha solmittiin vuonna 1323. Vuosiluku ja kartalle piirretty raja ovat monille tuttuja historian oppitunneilta, mutta rauhansopimuksen laajemmat taustatekijät ja vaikutukset ovat vähemmän tunnettuja. Keskiajan historian professori Samu Niskanen Helsingin yliopistosta perehdyttää Pähkinäsaaren rauhan historialliseen taustaan ja merkitykseen; rajaan, jonka vaikutukset ulottuvat osin tähän päivään. Tilaisuuden järjestää Vellamon ystävät ry. Tanuja, tykkimyssyjä ja pirtanauhoja ? kymenlaaksolaisia kansallispukuja Ke 11.10.2023 klo 17 Suomen kansallispukukeskuksen kansallispukukonsultti Taina Kangas luennoi Kymenlaakson taidokkaasta käsityöperinteestä kansan- ja kansallispuvuissa. Keskus vastaa suomenkielisen alueen tutkimuksesta, uusien pukujen kokoamisesta, pukutarkistuksista ja koulutuksesta ja neuvonnasta. Keskus myös esittelee ja tallentaa suomalaisia kansallispukuja sekä muuta perinteistä pukeutumista. Tietoherkku järjestetään yhteistyössä Etelä-Kymenlaakson Kalevalaisten Naisten kanssa. Kalevalaiset Naiset on juurevien ja perinteitä rakastavien naisten kulttuurijärjestö, joka muun muassa järjestää kansallispukutuuletuksia. Luennolle voikin pukeutua kansallispukuun tai sen osaan. Luennon jälkeen voi tutustua Kymenlaakson kansanpuvuista kertovaan pienoisnäyttelyyn. Vellamon näyttelyihin on kaikilla vapaa pääsy aina keskiviikkoiltaisin klo 17-20. Hirsitalon korjaus ja uudelleenkäyttö elävänä perintönä Ke 22.11.2023 klo 17 Vuosisatojen aikana hirsitaloja on korjattu, siirretty, katkaistu, laajennettu ja jaettu erilaisten tarpeiden mukaisesti. Miten tämä perinne elää nykypäivänä ja miten se voi periytyä seuraaville sukupolville? Luennossa pohditaan näitä kysymyksiä käytännönläheisen korjaustyön sekä ihmisen ja luonnon suhteen näkökulmasta. Yoshimasa Yamada on japanilaissyntyinen puuseppä ja arkkitehti, joka on erikoistunut puisiin esineisiin, huonekaluihin ja rakennuksiin. Yoshimasa työskentelee Kymenlaakson museossa korjausrakentamisen neuvonnasta vastaavana tutkijana ja suorittaa myös tekniikan tohtorin tutkintoa Tampereen yliopistossa. Mediakuvat: https://drive.google.com/file/d/1JDaWIncreof8NGdlEPVujGH-sKZB4pud/view?usp=sharing Suomalaisen lasimuotoilun tunnetuin esimerkki lienee Alvar Aallon vuoden 1936 kilpailuun suunnittelema maljakko, joka nykyisin tunnetaan yleisimmin Aalto-maljakkona tai Savoy-maljakkona. Oikeastaan kyse on alusta saakka ollut sarjasta maljoja ja maljakoita, jotka varioivat samaa muotoa. Eri versioiden valmistus sijoittui alkuvuosina nimenomaan Karhulan lasitehtaaseen. Tuotanto siirtyi Iittalaan 1940-luvun jälkipuolella tehdyssä Karhula-Iittalan välisessä tuotesuuntajaossa. Kuva: Vesa Alén, Kymenlaakson museo https://drive.google.com/file/d/1qG3oc4DQoGIeGH2TcFYI7GetxMXzTSKC/view?usp=sharing Kuvassa Bacchus, marmori, Pompeji, 1. vuosisata jaa., Museo Archeologico Nazionale, Napoli Kuva: Ville Räty, Tuotantoyhtiö Kuutti Rocks Oy Kaikki Merikeskus Vellamon tapahtumat: www.merikeskusvellamo.fi/tapahtumat Ystävällisin terveisin ? Kind regards, Marja Puukka Tiedottaja ? Information officer marja.puukka at kotka.fi ? +358 40 350 0496 Merikeskus Vellamo ? Maritime Centre Vellamo Tornatorintie 99 B, 48100 Kotka, Finland www.merikeskusvellamo.fi Näyttelyt: www.merikeskusvellamo.fi/nayttelyt/ Exhibitions: www.merikeskusvellamo.fi/en/exhibitions/ From jaakko.laasanen at fmp.fi Mon Aug 28 10:21:12 2023 From: jaakko.laasanen at fmp.fi (Jaakko Laasanen) Date: Mon, 28 Aug 2023 07:21:12 +0000 Subject: [Nayttelyposti] Chilen sotilasvallankaappausta 50 vuotta sitten Suomeen paennut Adolfo Vera tutkii taiteessaan valtaa ja liikkumista omien kokemustensa kautta Message-ID: Adolfo Vera: Jos en minä, niin kuka? 15.9.2023-7.1.2024 Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas, Kaapeliaukio 3, G-rappu, Helsinki Median vierailuaika syysnäyttelyihin to 14.9.2023 klo 11-12. RSVP jaakko.laasanen at fmp.fi Vuonna 1970 Chilessä astui valtaan ensimmäinen demokraattisesti valittu sosialistipresidentti Salvador Allende, minkä myötä ilmoille nousi toivo oikeudenmukaisemman yhteiskunnan rakentamisesta. Syyskuun 11. päivänä vuonna 1973 sotilasjuntta nousi verisesti valtaan ja aiheutti presidentti Allenden kuoleman. CIA:n tukema juntta vangitsi leireihin ja tappoi tuhansia Allenden hallintoa tukeneita ihmisiä. Suomessa sotilasvallankaappaus järkytti suuresti, ja solidaarisuudesta chileläisiä kohtaan muodostui sukupolvikokemus. Vuosina 1973-1977 Chilestä saapui Suomeen maan ensimmäiset poliittisella päätöksellä vastaanotetut ulkomaalaiset pakolaiset. Yksi näistä 182 pakolaisesta oli Adolfo Vera. Adolfo Veran (s. 1955) näyttely Jos en minä, niin kuka? on läpileikkaus Veran valokuvista vuosilta 1977-2023 sekä näistä koostuvista installaatioista. Syvästi henkilökohtainen näyttely esittää taiteilijan itsensä sekä liikkumaan pakotettuna vallan kohteena, että vapaaehtoisen liikkumisen ja vallan käyttäjänä. Vera on dokumentoinut chileläisten pakolaisten elämää Suomessa, ja kuvannut samalla omaa kokemustaan Suomeen integroitumisen vaikeudesta. Näyttelyssään Vera esittelee maahanmuuton luonnollisuutta ja pitkää historiaa rinnastamalla muun muassa oman elämäntarinansa Ruotsiin muuttaneiden siirtosuomalaisten kohtaloon. Veran mukaan liike on määrittävä osa elämää: Ihmiset ovat aina liikkuneet ja muuttaneet - maalta kaupunkiin, maasta toiseen, rajojen yli - muun luonnon tavoin selviytymisen vuoksi. Näyttely käsittelee myös valokuvaajan etiikkaa ja siihen liittyviä toiseuttavia vallan rakenteita, joiden myötä toinen ihminen muuttuu objektiksi. Vera kohdistaa kriittisen katseen kuviinsa 1970- ja 80-lukujen Algerian matkoilta. Vera on valinnut kolme kuvaa, jotka hän on ottanut toisista, itselleen tuntemattomista henkilöistä ilman lupaa. Vera kokee ottaneensa kuvat ilman kunnioitusta kuvattavia kohtaan - kertoakseen tarinaa, jonka on itse kuvitellut kuvaustilanteeseen. Teokseen kuuluu myös Veran muita Algerian kuvia esittelevä portfolio, jota ei voi avata - se on liimattu kiinni. Adolfo Veralle toivo elää synkässäkin todellisuudessa. Lapset ja heidän edustamansa tulevat sukupolvet merkitsevät taiteilijalle samalla tavoin mahdollisuutta paremmasta tulevaisuudesta, kuin Allenden valinta aikanaan Chilessä. Hän näkee lapsissa luovuuden, joka kertoo ihmisten kyvystä ajatella ja rakentaa maailmaa toisin. Jos en minä, niin kuka? on tutkielma ihmiskuntaa määrittävistä vallan rakenteista. Näyttelyssä Adolfo Vera kysyy useaan kertaan: Miten minä asetun yhteiskunnan osaksi? Mitä valtaa minulla on ja miten sitä käytän? Millaista valtaa valokuvaaja käyttää ja miten valokuva itsessään on osa vallan rakenteita? Vaihtaessaan perspektiiviä yksilöstä yhteiskuntaan, ihmisestä ihmisyyteen ja itsestä toiseen, Vera kysyy yhä uudestaan katsojalta sekä itseltään saman kysymyksen: jos teen näin, miten se vaikuttaa maailmaan - ja jos en tee, niin kuka sitten tekee? Lisätiedot ja kuvapyynnöt: Jaakko Laasanen viestintäasiantuntija, Suomen valokuvataiteen museo 040 6800 307 jaakko.laasanen at fmp.fi From jaakko.laasanen at fmp.fi Tue Aug 29 10:22:07 2023 From: jaakko.laasanen at fmp.fi (Jaakko Laasanen) Date: Tue, 29 Aug 2023 07:22:07 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?Unohdettu_valokuvataiteen_uranuu?= =?windows-1252?q?rtaja_=96_Hilja_Raviniemen_ensimm=E4inen_yksityisn=E4ytt?= =?windows-1252?q?ely_avautuu_Valokuvataiteen_museossa?= Message-ID: Hilja Raviniemi: Sinisen kosketus 15.9.2023-7.1.2024 Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas, Kaapeliaukio 3, G-rappu, Helsinki Median vierailuaika syysnäyttelyihin to 14.9.2023 klo 11?12. RSVP jaakko.laasanen at fmp.fi Hilja Raviniemi saavutti merkittävän aseman aikoinaan hyvin miesvaltaisella valokuvataiteen alalla. Kekseliäs pimiötaiteilija ei pitänyt elämänsä aikana ainuttakaan yksityisnäyttelyä. Nyt avautuva näyttely esittelee taiteilijan tuotantoa ennennäkemättömällä laajuudella. Hilja Raviniemi (os. Nieminen, 1915?1973) omisti elämänsä valokuvataiteelle aikana, jolloin se oli Suomessa vielä pienimuotoinen ja miehinen ilmiö. Kameraseurojen ulkomaisista näyttelyistä saapuneet ?Mr. Hilja Raviniemelle? osoitetut kirjeet paljastavat, että oletusarvoisesti valokuvataiteilija oli mies. Kovalla työllä Raviniemestä tuli merkittävä vaikuttaja suomalaisen valokuvataiteen kentällä ja ensimmäisenä naisena Suomen kameraseurojen liiton puheenjohtaja. Raviniemi, joka oli ammatiltaan kemisti, oli kekseliäs pimiötaiteilija. Hän erottui 1960-luvulla preussinsinisillä vedoksillaan, jotka poikkesivat aikansa usein jyrkän mustavalkoisesta valokuvataiteesta. Työpaikka Helsingin yliopiston kuvalaitoksen laboranttina mahdollisti myös tiettävästi Suomen ensimmäiset taiteelliset röntgenkuvat. Raviniemen sadat säilyneet röntgenteokset muodostavat poikkeuksellisen kokonaisuuden suomalaisen valokuvataiteen historiassa. Hiottujen näyttelyvedosten rinnalle näyttelyssä nousevat Raviniemen uteliaasta ja huumorintajuisesta persoonallisuudesta kielivät kokeilut sekä kummalliset kissakuvat. Hiljan aviomies, kemisti Eero Raviniemi (1911?1996) oli myös ansioitunut valokuvaaja ja värivalokuvauksen uranuurtajia Suomessa. Eeron kuoleman jälkeen Raviniemien valokuvakokoelma lahjoitettiin Suomen valokuvataiteen museolle. Lisätiedot ja kuvapyynnöt: Jaakko Laasanen viestintäasiantuntija, Suomen valokuvataiteen museo 040 6800 307 jaakko.laasanen at fmp.fi From marja.puukka at kotka.fi Tue Aug 29 13:49:42 2023 From: marja.puukka at kotka.fi (Puukka Marja) Date: Tue, 29 Aug 2023 10:49:42 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Kerro_meille!_Verkkokysely=3A_Suomen_ja?= =?utf-8?b?IFZlbsOkasOkbiByYWphLg==?= In-Reply-To: References: Message-ID: Kerro meille! Verkkokysely Suomen ja Venäjän väliseen rajaan Kymenlaaksossa liittyvistä tarinoista. Kymenlaakso on rajamaakunta, ja valtakunnan raja kietoutuu monen kaakkoissuomalaisen elämään. Rajan läheisyys tuntuu niin mielissä kuin toiminnassakin: se on koettu vaihdellen mahdollisuutena tai uhkana. Ja aina se on herättänyt keskustelua. Verkkokyselyllä etsitään Suomen ja Venäjän rajaan Kymenlaaksossa liittyviä tarinoita. Muistelot voivat olla lyhyitä tai pitkiä, tätä päivää tai välähdyksiä vuosikymmenten takaa. Voit kertoa pienistä tai suurista tapahtumista, jotka liittyvät esimerkiksi rajaliikenteeseen tai rajan läheisyyden vaikutuksiin arjessa. Voit myös lähestyä kyselyä kulttuurin, matkailun, elinkeinojen tai muuttoliikkeen näkökulmasta. Miten venäläisvaikutus näyttäytyy esimerkiksi katukuvassa, tavoissa ja tavaroissa? Millaisia muistoja sinulla on ystävyysseuratoiminnasta? Entä miten luovutettujen ulkosaarten perintö näkyy nykypäivänä? Tai miten Ukrainan sota on vaikuttanut Kymenlaaksossa? Olethan mukana rajaan liittyvien tarinoiden tallentamisessa! Kysely on avoinna 1.9.?30.11.2023 osoitteessa www.kerromeille.net. Kysely liittyy Kymenlaakson museon, Poikilo-museoiden, Haminan kaupungin museoiden, Suomen Puotimuseon ja Valkealan museoyhdistyksen yhteiseen Kerro meille! -hankkeeseen, jossa vuosittain vaihtuvalla teemalla kerätään muistitietoa Kymenlaaksosta. Aiempina vuosina aiheina ovat olleet nuoruus, metsäteollisuus, muu teollisuus ja tapahtumat. Mediakuvat: Linkki: https://drive.google.com/drive/folders/1NsqNGsCP68Kx7PAvZ5qKS5f_7MvyZFG8?usp=drive_link Kuvatekstit: Pääsiäisliikennettä Vaalimaalla 1971. Kuva: Kymenlaakson museo. Ortodoksiset häät Pyhän Nikolaoksen kirkossa. Kuva: Kymenlaakson museo. Rajavaltuutettujen neuvottelu merirajoista 1971. Kuva: Kymenlaakson museo. Lisätiedot Marja Salmijärvi, Kymenlaakson museo, 040 350 6367, marja.salmijarvi at kotka.fi Ystävällisin terveisin ? Kind regards, Marja Puukka Tiedottaja ? Information officer marja.puukka at kotka.fi ? +358 40 350 0496 Merikeskus Vellamo ? Maritime Centre Vellamo Tornatorintie 99 B, 48100 Kotka, Finland www.merikeskusvellamo.fi Näyttelyt: www.merikeskusvellamo.fi/nayttelyt/ Exhibitions: www.merikeskusvellamo.fi/en/exhibitions/ From jaakko.laasanen at fmp.fi Wed Aug 30 14:02:46 2023 From: jaakko.laasanen at fmp.fi (Jaakko Laasanen) Date: Wed, 30 Aug 2023 11:02:46 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?Perhev=E4kivalta_kehollisena_kok?= =?windows-1252?q?emuksena_=96_Patricia_Rodasin_n=E4yttely_avautuu_Valokuv?= =?windows-1252?q?ataiteen_museon_Etsin-galleriassa?= Message-ID: Patricia Rodas: Näkymättömät olosuhteet 15.9.?19.11.2023 Suomen valokuvataiteen museo, Kaapelitehdas, Kaapeliaukio 3, G-rappu, Helsinki Etsin-galleria Median vierailuaika syysnäyttelyihin to 14.9.2023 klo 11?12. RSVP jaakko.laasanen at fmp.fi Suurin osa lähisuhdeväkivallasta tapahtuu kodin seinien sisällä. Tekoja ympäröi hiljaisuuden kulttuuri, joka tekee väkivallan kokemuksista näkymättömiä, vaikka ne koskettavatkin suurta osaa maailman ihmisistä. Patricia Rodas (s.1972) kartoittaa taiteessaan perheväkivallan kokemuksia ja niiden jättämiä jälkiä. Rodasin kuvissa voi nähdä uhkaavia elementtejä, ja toisaalta myös jotain, mikä kietoutuu ympärille kuin suojeleva syleily. Toisteisuus on tärkeä elementti Rodasin työskentelyssä. Toisteinen kokemus ? on se sitten positiivinen tai negatiivinen ? ankkuroituu ihmisen kehoon. Rodas tutkii tätä kehokokemusta kuvaamiensa aiheiden ja maisemien kautta, rinnastaen ne väkivaltaisten kokemusten toisteisuuteen. Rodas haluaa tuoda esille myös väkivallan kokemuksista parantumista, joka on usein elinikäinen prosessi. Hän kuvaa parantumisen eri vaiheita, jotka etenevät lineaarisen järjestyksen sijaan omia lakejaan noudattaen. Parantuminen voi olla kuin musta aukko, joka imaisee ihmisen sisäänsä, keskelle prosessoimattomien tunteiden kaaosta, purkaen kaiken osiin. Mutta yhtä lailla ihminen saattaa yllättäen kavuta pimeydestä ulos entistä vahvempana. Patricia Rodas (s.1972) on suomalainen valokuvataiteilija, joka asuu ja työskentelee Pietarsaaressa. Etsin-galleria avoimen haun tilana Patricia Rodasin näyttely Näkymättömät olosuhteet on vuosien 2023?2024 avoimen haun ensimmäinen näyttely. Suomen valokuvataiteen museo järjesti vuodenvaihteessa 2022?2023 avoimen haun museon uuden kellarikerroksen galleriatilaan. Museo valitsi 175 hakemuksesta seitsemän näyttelyhanketta vuosille 2023-2024. Valitsijapaneeliin oli kutsuttu mukaan kuraattori Nimco Kulmiye Hussein. Museon puolelta paneeliin osallistuivat kuraattorit Orlan Ohtonen ja Tiina Rauhala. Avointa hakua ohjasi teema ?kapinoiva keho?, joka tarjosi mahdollisuuden syventyä seuraaviin kysymyksiin: Millaisia asetelmia vastaan keho kapinoi? Mikä herättää kapinan, tai miksi se on joissain kehoissa aina? Jotkut kehot ovat politisoidumpia kuin toiset ? niitä rajoitetaan, hallitaan, kontrolloidaan, ja käytetään väärin vallan välineenä. Millainen on vapautta vaativa keho? Mitä tapahtuu, kun keho kääntyy poliittiseksi toimijaksi? Millainen on kollektiivinen keho asettuessaan jotain vastaan, jonkin puolelle, huutomerkiksi jonkun äärelle? Millainen on kehon suhde toisiin kapinan keskellä? Avoin haku järjestetään seuraavan kerran keväällä 2024, jolloin valitaan näyttelyt vuodelle 2025. Vuoden 2025 teema julkistetaan myöhemmin. Lisätiedot ja kuvapyynnöt: Jaakko Laasanen viestintäasiantuntija, Suomen valokuvataiteen museo 040 6800 307 jaakko.laasanen at fmp.fi