From mirka.yla-mattila at postimuseo.fi Tue Jun 1 16:02:23 2021 From: mirka.yla-mattila at postimuseo.fi (=?iso-8859-1?Q?Mirka_Yl=E4-Mattila?=) Date: Tue, 1 Jun 2021 13:02:23 +0000 Subject: [Nayttelyposti] Jalkapallohuumaa Postimuseossa Message-ID: TIEDOTE 1.6.2021 Jalkapallohuumaa Postimuseossa Postimuseo avaa pienoisnäyttelyn Jalkapallohuumaa kautta aikojen jalkapallon EM-kisojen alla 8.6.2021. Näyttely nostaa esiin jalkapallokulttuuriin kuuluvat otteluohjelmat keräilijän kokoelmasta. Esillä on ohjelmien kansia menneiltä vuosikymmeniltä, niiden historiaa sekä esineitä ja joukkueiden kannatuslauluja. Painetut otteluohjelmat kertovat joukkueiden kokoonpanon ja tarjoavat lukemista ottelua odotellessa ja puoliajalla. Näyttelyn oma "otteluohjelma" taustoittaa otteluohjelmien kehitystä erityisesti Englannin, Euroopan ja Suomen näkökulmasta. Sarjaohjelmien lisäksi esitellään cup- ja maaottelut sekä erikoisemmat ottelut. Otteluohjelmien historia on yhtä pitkä kuin nykymuotoisen jalkapallonkin, se ulottuu 1800-luvulle asti. Otteluohjelmat ovat muun jalkapallokulttuurin tapaan levinneet Englannista Manner-Eurooppaan ja kaikkialle maailmaan. Suomessa pienimuotoisia otteluohjelmia alkoi ilmestyä 1970-luvulla. Otteluohjelmien keräilyssä tavallisin kohde on suosikkijoukkueen ohjelmat. Näyttely esittelee lisäksi groundhopping-harrastuksen, jossa kierretään jalkapallostadioneita eri puolilla maailmaa ostaen katsotun pelin otteluohjelma. Digimurros vaikuttaa otteluohjelmiinkin, jotka odotettavasti pienenevät ja saattavat osin kadota. Niiden tilalle on tulossa erilaisia puhelimella toimivia sovelluksia. - Uskoisin silti, että perinteisiä paperisia ohjelmia nähdään vielä vuosikymmenten ajan. Omalla tavallaan on pieni ihme, että aikakauslehtien myynnin laskiessa ja ilmestymistiheyden harvetessa otteluohjelmat, jotka etenkin isoilla seuroilla ovat jopa monia aikakausilehtiä tuhdimpia, ilmestyvät huomattavasti tiheämmin kuin aikakausilehdet, joskus jopa kaksi kertaa viikossa, pohtii otteluohjelmien keräilijä Jukka Junttila. Näyttelyssä voi kuunnella joukkueiden kannatuslauluja ja muuta jalkapalloaiheista musiikkia. Näyttelyn, musiikin ja otteluohjelman sisällön on koonnut ja valinnut omasta laajasta kokoelmastaan jalkapalloromantikko Jukka Junttila. Suomen Jalkapallomuseo on lainannut näyttelyyn esille pelivälineitä. Jalkapallohuumaa kautta aikojen -pienoisnäyttely 8.6.-29.8.2021 museokeskus Vapriikin 2. kerroksessa, Alaverstaanraitti 5, Tampere. Näyttelyn tiedotuskuvat Postimuseon sivuilta: https://www.postimuseo.fi/tiedotteet/jalkapallohuumaa-postimuseossa/ Näyttely Postimuseon sivuilla: https://www.postimuseo.fi/nayttely/jalkapallohuumaa/ Lisätietoja: Näyttelypäällikkö Suvi Jalli 040 531 0388 / suvi.jalli at postimuseo.fi Jukka Junttila 040 709 2070 / jukka at hiljaisetlevyt.com t. Mirka Ylä-Mattila Viestintä- ja hallintosuunnittelija 041 5075150 mirka.yla-mattila at postimuseo.fi LinkedIn toimisto: Häkiläpolku 3, 33100 Tampere näyttelyt: museokeskus Vapriikki, Alaverstaanraitti 5, 33100 Tampere www.postimuseo.fi Aamukahvi ja tuore lehti 28.5.2021 - 28.8.2022 Selaa kokoelmiamme Finnassa. Postimuseo kuuluu Trafiikki-museoihin. From Anna.Kari at ateneum.fi Thu Jun 3 13:09:19 2021 From: Anna.Kari at ateneum.fi (Anna Kari) Date: Thu, 3 Jun 2021 10:09:19 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Outi_Heiskasen_retrospektiivinen_n?= =?iso-8859-1?q?=E4yttely_Ateneumiin_lokakuussa_2021?= In-Reply-To: References: Message-ID: Outi Heiskasen retrospektiivinen näyttely Ateneumiin lokakuussa 2021 Ateneumin taidemuseon kolmannessa kerroksessa nähdään 8.10.2021-9.1.2022 taiteen akateemikko Outi Heiskasen retrospektiivinen näyttely. Heiskanen on virtuoosimainen taidegraafikko, mutta myös sääntöjä kyseenalaistava ja rajoja rikkova kokeilija. Heiskanen tunnetaan myös performanssitaiteen sekä maa- ja ympäristötaiteen edelläkävijänä. Näyttelyn on kuratoinut Heiskasen taiteen tuntija ja pitkäaikainen ystävä FT Tuula Karjalainen yhdessä Ateneumin intendentin Sointu Fritzen kanssa. Akateemikko Outi Heiskanen (s. 1937) on yksi Suomen menestyneimmistä ja tunnetuimmista taiteilijoista. Retrospektiivinen näyttely kokoaa yhteen hänen monipuolisen ja monialaisen taiteensa eri osa-alueet. Yli 300:n teoksen näyttely esittelee grafiikkaa, piirustuksia, maalauksia ja installaatioita sekä performanssien taltiointeja yli viidenkymmenen vuoden ajalta. Näyttelyssä nähdään myös kokonaisen salin verran Outi Heiskasen ja valokuvataiteilija Janne Laineen yhteisteoksia. Tuotteliaan taiteilijaelämän kaarta valottaa myös runsas valikoima valokuvia ja elävää kuvaa, joiden tekijöinä ovat mm. Sakari Viika, Jorma Puranen, Tarja Stranden ja Georg Grotenfelt. Outi Heiskasen luoma myyttinen maailma on täynnä tarinoita ihmisenä olemisen mysteereistä ja suhteestamme luontoon. Hänen hahmoissaan raja ihmisen ja eläimen välillä voi olla häilyvä, kun keskiössä ovat perusvietit ja elämän kiertokulku. Naiseus, äitiys, erotiikka ja kuolema kutoutuvat yhteen hänen eri keinoin toteutetuissa teoksissaan, joita yhdistää myös säännöistä piittaamaton, joskus anarkistinenkin kokeilunhalu ja kiistämätön virtuositeetti. Lue lisää näyttelyn sivuilla: https://ateneum.fi/nayttelyt/outi-heiskanen From info at eemil.fi Fri Jun 4 10:31:11 2021 From: info at eemil.fi (Taidemuseo Eemil) Date: Fri, 4 Jun 2021 10:31:11 +0300 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Eemil_ja_Pekka_Halonen_Taidemuseo_?= =?iso-8859-1?q?Eemilin_kes=E4n=E4yttelyss=E4_2021?= Message-ID: <000501d75913$980516c0$c80f4440$@eemil.fi> TAITEILIJAN TIE – Eemil ja Pekka Halosen taidetta sekä PIKKU-KALLEN MAALAUSPAJA Taidemuseo Eemil 28.5.–5.9.2021 Taidemuseo Eemilin kesässä kohtaavat kuvanveistäjä Eemil Halosen ja taidemaalari Pekka Halosen taiteilijantiet. Kesänäyttelyt yhdistyvät kokoelmanäyttelyyn, ja kokonaisuus valottaa Eemil Halosen, Pekka Halosen ja Pikku-Kalle Halosen taidetta ja elämää. Kuvanveistäjä Eemil Halonen (1875–1950) on kutsunut kesävieraaksemme serkkunsa taidemaalari Pekka Halosen (1865–1933). Kesänäyttelyssä on esillä 50 Pekka Halosen teosta ja 6 Eemil Halosen veistosta. Kesänäyttelyn rinnalla on kokoelmanäyttely Taiteilijan tie – Kuvanveistäjä Eemil Halonen Suomea veistämässä. Eemil ja Pekka Halosen elämäntyöt keskittyivät kuvataiteelliseen tuotantoon. Heidän teoksensa kuvastavat suomalaisten taiteilijoiden merkittävää roolia kansallisen identiteettimme rakentamisessa. Heidän sosiaalinen nousunsa köyhästä maaseutuyhteisöstä nuoren kansakunnan sivistyneistöön nivoutuu osaksi kansamme tarinaa ja heidän taiteilijauransa mielenkiintoiseksi osaksi kulttuurihistoriaamme. Näyttely on Halosten Museosäätiön 50-vuotisjuhlavuoden päätapahtuma, joka toteutetaan yhteistyössä Halosenniemen museon ja Pekka Halosen seuran kanssa. Pikku-Kallen maalauspaja kutsuu museokävijöitä tekemään omaa taidetta. Pikku-Kalle Halonen (1880–1892) oli taidemaalari Pekka Halosen lahjakas ja varhaiskypsä pikkuveli. Jo ennen kouluikää Pikku-Kalle piirteli hiilellä tuohenpalasille. Pekka Halonen tuli 1890-luvun alussa kahtena kesänä Lapinlahdelle maalaamaan. Pikku-Kalle seurasi Pekan taiteen tekemistä kiinnostuneena ja hän sai kokeilla maalaamista isoveljensä antamilla öljyvärien tähteillä. Pikku-Kallen tiedetään maalanneen noin kymmenen öljyväriteosta, joista kolme on esillä maalauspajassa. 12-vuotias Pikku-Kalle putosi syysjäihin kotinsa edustalla, minkä seurauksena hän vilustui ja kuoli keuhkokuumeeseen. Pikku-Kallen mukaan nimetty maalauspaja on koko perheelle suunnattu toiminnallinen kokonaisuus, jossa pääsee omakohtaisesti kokemaan ja tekemään taidetta piirtäen ja maalaten. Heinä-elokuussa järjestetään koko perheelle tarkoitettuja työpajapäiviä, jolloin harjoitellaan muun muassa piirtämistä sekä vesi- ja öljyvärimaalausta. Työpajapäivät järjestetään kuutena torstaina (1.7.–5.8. klo 12–16) ja Suomen kuvataiteen päivänä (10.7. klo 12–16). Maalauspaja on toteutettu yhteistyössä Arkkitehtuuri- ja ympäristökulttuurikoulu Lastun kanssa. Taidemuseo Eemil on avoinna kesällä 2021 seuraavasti: 8.6. asti to–pe klo 11–16, la–su klo 11–15 9.6.–5.7. ke–su klo 11–18 6.7.–31.7. ti–su klo 11–18 1.8. alkaen to–pe klo 11–16, la–su klo 11–15 Suljettu juhannuksena 25.6.–29.6. Tervetuloa! Lisätietoja: Taidemuseo Eemil, puh. 040 187 2678 (taidemuseon aukioloaikoina) ja sähköpostitse info at eemil.fi. Ystävällisesti, Hannu Heikkilä museoamanuenssi Halosten Museosäätiö sr Taidemuseo Eemil Taidemuseo Eemil Suistamontie 3 73100 Lapinlahti p. 040 187 2678 info at eemil.fi www.eemil.fi www.facebook.com/halostenmuseosaatio www.instagram.com/taidemuseo_eemil From tanja.kavasvuo at kemi.fi Tue Jun 8 11:32:45 2021 From: tanja.kavasvuo at kemi.fi (Tanja Kavasvuo) Date: Tue, 8 Jun 2021 08:32:45 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?Taidelainaamoviikot_avautuivat_K?= =?windows-1252?q?emin_museoissa_=96_yli_sata_teosta_tarjolla_uuteen_kotii?= =?windows-1252?q?n?= Message-ID: Taidelainaamoviikot avautuivat Kemin museoissa ? yli sata teosta tarjolla uuteen kotiin Kesäisiä kukkakimppuja, utuisia maisemia, abstrakteja leiskuvia maalauksia, yksityiskohtaisia piirroksia ja valokuvia. Kemin historiallisen museon galleriatila sekä Kemin taidemuseon sisääntuloaulan taidelainaamo täyttyvät kesän ajaksi Lapin taiteilijaseuran taiteilijoiden teoksista. Taidelainaamoviikkojen nimellä kulkevan näyttelyn valikoima ulottuu maalauksista piirustuksiin ja veistoksista kollaaseihin. Esillä on satakunta myytävää ja lainattavaa teosta 50:ltä taiteilijalta. Perjantaina 4.6.2021 avattu Taidelainaamoviikot-näyttely on ensimmäinen historiallisessa museossa esillä oleva lainaperiaatteella toimiva taidenäyttely. Näyttely on esillä 14.8.2021 asti. Kemin taidemuseon yhteydessä toimiva taidelainaamo MeriNapa on toiminut tasan vuoden. Lainaamotoimintaa toteutetaan yhteistyössä Lapin taiteilijaseuran kanssa. Taidelainaamo tarkoittaa paikkaa, josta voi lainata kuvataidetta pientä kuukausimaksua vastaan. Teoksen voi palauttaa lainaamoon, mikäli teos ei tunnukaan omalta tai sopivalta suunniteltuun tilaan. Kun kuukausieriä on maksettu teoksen hinnan verran, teos on lunastettu kokonaan omaksi. Lainaamotoiminta on siis pohjimmiltaan kuin taiteen osamaksukauppaa mutta ilman korkoa ja palautusoikeudella. Teosten hinnat liikkuvat noin satasesta 5000 euroon. Lainausmaksu on 20?100 euroa kuukaudessa tai sovittavan kuukausierän mukaan. Taidelainaamoviikkojen taiteilijanimiä ovat esimerkiksi Helena Junttila, Kaija Kiuru, Seija Ulkuniemi, Paula Suominen, Pirjo Nykänen, Anu Riestola, Marjo Pitko ja Jouko Alapartanen. Teokset ovat taiteilijoiden itsensä valitsemia ja hinnoittelemia. Teoksen hinnasta 80 % päätyy taiteilijalle, 10 % Lapin taiteilijaseuralle ja 10 % Kemin taidemuseolle. Taiteen lainaaja tai ostaja saa teoksen heti mukaansa. Lisätietoja: Tanja Kavasvuo, vt. Museotoimenjohtaja, tanja.kavasvuo at kemi.fi 040 357 6991 Janne Kuoppala, intendentti, Kemin historiallinen museo, janne.kuoppala at kemi.fi 040 641 3105 Tanja Kavasvuo vt.museotoimenjohtaja +358403576991 tanja.kavasvuo at kemi.fi Kemin kaupunki Kemin taidemuseo/Kemi Art Museum Marina Takalon katu 3 FIN-94100 Kemi From mirkka.vidgren at alvaraalto.fi Tue Jun 8 14:55:32 2021 From: mirkka.vidgren at alvaraalto.fi (Mirkka Vidgren) Date: Tue, 8 Jun 2021 11:55:32 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?Alvar_Aalto_-luontoseminaari_=96?= =?windows-1252?q?_Vihre=E4t_paratiisit_9=2E7=2E2021_Jyv=E4skyl=E4n_Kes=E4?= =?windows-1252?q?ss=E4=2C_tiedote_8=2E6=2E2021?= Message-ID: Alvar Aalto -luontoseminaari - Vihreät paratiisit 9.7.2021 Alvar Aalto -luontoseminaari 9.7.2021 on kaikille avoin maksuton tapahtuma, arkkitehti Alvar Aallolle tutussa miljöössä, Jyväskylän Ruusupuistossa ja virtuaalisena. Kaksiosainen seminaari esittelee Aallon suhdetta luontoon ja Aaltojen puutarhasuunnitelmia sekä Jyväskylän urbaania lähiluontoa, kansallisia kaupunkipuistoja ja Päijänteen biosfääriä. Tapahtuma kuuluu Jyväskylän Kesä -festivaalin -ohjelmistoon. ?Alvar Aalto ? mittapuuna luonto? on aamupäivän pääteema. Alkuperäinen, kesyttämätön luonto edusti Aallolle uudistumista. Hän puhui myös hoidetun metsän puolesta ? ekologisen ajattelun edelläkävijänä. Puolustaessaan kasvillisuuden voimaa, hän koki samalla puolustavansa eurooppalaista humanismia ja sen traditiota. Arkkitehti, maisema-arkkitehtuurin professori Tom Simons avaa puheenvuorossaan Alvar Aallon puutarhataiteen inspiraation lähteitä ja esittelee tärkeän osan suomalaisen puutarhataiteen historiaa: Aaltojen puutarhasuunnitelmia. Ensimmäiset niistä Alvar Aalto toteutti yhdessä Aino Aallon ja myöhemmät Elissa Aallon kanssa. Arkkitehtuurin professori Johan Mårtelius Tukholman Kuninkaallisesta teknillisestä korkeakoulusta kertoo englanniksi, miten islamilainen puutarha ja paratiisi-ajatukset vaikuttivat Aallon suunnitteluun. Arkkitehti, professori Vilhelm Helander havainnollistaa, miten Alvar Aalto sovelsi klassisen Välimeren maiseman teemoja omaan maisema-arkkitehtuuriinsa. Taidehistorioitsija, FM Teija Isohaudan aiheena on luonto ja maisema Aallon näyttelysuunnitelmissa. Jyväskylän alueen lähiluonto on iltapäivän puheenaihe. Jyväskylän kaupungin yleiskaavapäällikkö Mervi Vallinkosken teemana on ?Kehä Vihreä ? Jyväskylän keskuspuisto?, johon sisältyvät ydinkeskustan monimuotoiset viheralueet ja kulttuuriympäristöt. Aluetta kehitetään erilaisilla kunnostus- ja hoitotoimenpiteillä, sekä lisäämällä alueopastusta, ulkovalaistusta ja ympäristötaidetta. Kiinnostavilla tempauksilla ja projekteilla halutaan tuoda aluetta tutuksi, niin paikallisille asukkaille kuin matkailijoille. Ympäristöneuvos Jukka-Pekka Flanderin aiheena on "Kansalliset kaupunkipuistot 20 vuotta ? Konseptista tähtikaupunkien verkostoksi". Suomen kansallisen kaupunkipuiston malli (National Urban Park, NUP) on saanut kansainvälistä tunnustusta ja verkosto on ainutlaatuinen maailmassa. Ympäristöministeriön kestävän kehityksen hankkeen tarkoituksena on säilyttää kaupunkiluontoa, puistoja ja rakennettua kulttuuriympäristöä eheänä kokonaisuutena. Verkostossa ovat mukana Hämeenlinna, Heinola, Pori, Hanko, Porvoo, Turku, Kotka, Forssa, Kuopio ja Kokkola; ja 10 kansallista kaupunkipuistoa. Alustuksessa pohditaan, mikä on tämänhetkinen tilanne ja mitä muutoksia maankäyttö- ja rakennuslakiin olisi tarpeen tehdä, jotta kansallisista kaupunkipuistoista tulisi entistä hienompia. Asiantuntija Päivi Halinen kertoo Päijänteen biosfäärialuehankkeen etenemisestä. Päijänteen seutua kehitetään kokonaisvaltaisesti turvaten samalla alueen monimuotoiset luonto- ja kulttuuriperintöarvot sekä veden laatu. Päijänne on kansainvälisesti tarkasteltuna onnistuneen vesistönsuojelutoiminnan malliesimerkki. Vesistö on tärkeä asumisen, virkistyskäytön, raakaveden oton, matkailun ja muun elinkeinotoiminnan sekä tutkimuksen näkökulmasta. Alueella on kolme kansallispuistoa ja kattava luontokohdeverkosto, joista muodostuu luonnonsuojelullinen perusta biosfäärialueelle. Jyväskylän, Muuramen, Joutsan ja Toivakan kuntien, Jyväskylän yliopiston JYU.Wisdom-yhteisön, Keski-Suomen Liiton ja Keski-Suomen ELY-keskuksen 2021 yhteisenä tavoitteena on hankehakemus UNESCOn biosfäärialuetunnuksen saamiseksi Päijänteelle. Seminaari päätyy JYU.Wisdom-yhteisön johtajan, ekologian professori Janne Kotiahon kick-off puheenvuoroon Päijänteen biosfäärialuehankkeesta. Kaikille avoimen, maksuttoman seminaarin järjestävät yhdessä Alvar Aalto -akatemia ja Jyväskylän kaupunki. Tapahtuma on Jyväskylän Kesän ohjelmistoa. Oheisohjelmaan sisältyy opastettuja, maksullisia arkkitehtuurikierroksia Jyväskylän Seminaarinmäellä, Alvar Aallon kesähuvilalla eli Muuratsalon koetalolla ja Säynätsalon kunnantalolla. Liput myynnissä ja aikataulu (max 20 hlöä/kierros) 15.6.2021 lähtien verkkokaupassa shop.alvaraalto.fi/ Alvar Aalto -luontoseminaari ? Vihreät paratiisit Pe 9.7.2021, klo 10?15 Ruusupuisto-rakennuksen aula, Jyväskylän yliopisto Alvar Aallon katu 9, Jyväskylä VAPAA PÄÄSY Lisätietoja: Nina Heikkonen, ohjelmapäällikkö Alvar Aalto -säätiö puh. 044 500 1257 nina.heikkonen at alvaraalto.fi Aila Svenskberg, viestintä, PRESS Alvar Aalto -säätiö puh. 040 659 1930 aila.svenskberg at alvaraalto.fi From marja.louni at kuopio.fi Tue Jun 8 15:38:12 2021 From: marja.louni at kuopio.fi (Louni Marja) Date: Tue, 8 Jun 2021 12:38:12 +0000 Subject: [Nayttelyposti] Charles Sandisonin teos on valmistunut Kuopion museon uudisrakennukseen Message-ID: Kuopion museon uudisrakennus avataan kesäkuussa ja samalla yleisö pääsee näkemään näyttelytilaan johtavaan pääportaikkoon hankittuun mediataiteilija Charles Sandisonin teokseen. Sandisonin betoniseinälle heijastuva teos Taivaan ja maan väliset on jatkuvassa muutoksessa. Sanat kieppuvat ja kaartelevat, kuvat rakentuvat pikseleistä ja hajoavat rakentuen uudelleen. Näyttää kuin teos kasvaisi betonielementtien saumoista ja seinärakenteet imevät sen takaisin sisälleen. Seinille piirtyy kuvia Kuopion museon kulttuurihistoriallisista ja luonnontieteellisistä kokoelmista. Tunnistettavat esineet, valokuvat ja eläimet, sanat ja tekstikatkelmat liittävät teoksen museon, Kuopion ja koko Pohjois-Savon historiaan. Skotlannissa syntynyt ja Tampereelle asettunut Charles Sandison on yksi kansainvälisesti tunnetumpia Suomessa asuvia taiteilijoita. Sandisonilla on visuaalinen suhde kieleen. Hänet tunnetaan sanoista rakentuvista tekoälyä hyödyntävistä mediateoksista. Taiteilija omaksui ohjelmoinnin ilmaisunsa välineeksi jo opiskeluaikanaan Glasgowissa. Itseoppineena koodaajana hän on toiminut tienraivaajana mediataiteen alalla. Charles Sandison on toteuttanut lukuisia julkisia mediateoksia pääosin ulkomaille. Taivaan ja maan väliset on neljäs Sandisonin pysyvästi julkiseen tilaan toteuttama teos Suomessa. Sandisonin taide ja työskentelytapa soveltuvat hyvin julkisiin tiloihin. Hän rakentaa teoksensa huomioiden rakennuksen arkkitehtuurin ja toiminnan sisällöt. Taiteen edistämiskeskuksen (Taike) erityisasiantuntija Henri Terho näkee Charles Sandisonin teosten olevan "puhuttelevalla tavalla nykytaiteen kannalta uudenlaisia, kiehtovia taideteoksia ja rakentavat julkisen taiteen tavoitteiden mukaisesti laadukasta ympäristöä." Teoksen toteutusta on rahoitettu Taiken myöntämällä avustuksella. Muu rahoitus on kuulunut uudisrakennuksen ja Kuopion museon peruskorjauksen kustannuksiin. Teosta pääsee katsomaan 15.6.2021 alkaen, jolloin Kuopion museon uudisrakennus avautuu kokonaisuudessaan yleisölle. Uudisrakennuksen ja Kuopion museon vanhan puolen peruskorjauksen arkkitehtuurista on vastannut arkkitehtuurin kutsukilpailun voittanut Arkkitehdit Davidsson Tarkela Oy. Rakennus on saanut Talorakennusteollisuus ry:n Vuoden Yhteistyökohde -palkinnon perusteluina eri osapuolten aito mukanaolo. Teknisesti vaativa rakennus on valmistunut aikataulussa ja pysynyt budjetissa lukuisista yllätyksistä ja muutoksista huolimatta. Lisätietoja: intendentti Marja Louni, marja.louni at kuopio.fi, 044 718 2639 taiteilija Charles Sandison, charles at sandison, 050 062 8987 From ida.kakela at joensuu.fi Wed Jun 9 14:22:12 2021 From: ida.kakela at joensuu.fi (=?iso-8859-1?Q?K=E4kel=E4_Ida?=) Date: Wed, 9 Jun 2021 11:22:12 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Tiedote=3A_Suomen_it=E4_valokuviss?= =?iso-8859-1?q?a_Pohjois-Karjalan_museossa?= Message-ID: Suomen itä valokuvissa -näyttely 10.6.-12.9.2021 Pohjois-Karjalan museossa Pohjois-Karjalan museo Hilma, Koskikatu 5 (Carelicum), Joensuu Suomen itä valokuvissa on hauska ja haikea tarina ihmisistä, luonnosta ja rajoista. Näyttely kertoo idän sankareista - kehrääjäneidoista, tukkijätkistä, metsästäjistä ja evakkoäideistä, mutta myös varhaisesta teollistumisesta, nykyaikaisen elämäntavan rakentumisesta ja arvojen muuttumisesta. Näyttely kartoittaa myyttisen Karjalan, Kainuun ja Savon kuvastoa 1870-luvulta alkaen ja paljastaa, miten Suomen itää on haluttu aikojen saatossa esittää. Erityisesti Pohjois-Karjala on nähty Suomen itäisyyden symbolina, ja sitä on valokuvattu poikkeuksellisen paljon. Mukana on valokuvia idän tärkeimmiltä kuvaajilta I. K. Inhasta Arno Rafael Minkkiseen ja 2020-luvun dokumentaristeihin sekä monia aiemmin tuntemattomia valokuvalöytöjä. Pohjoiskarjalaisista valokuvaajista esille nousevat esimerkiksi Esko Eskelinen ja Reino Turunen. Valokuvien itä on lukemattomista palasista muodostuva maagisen realistinen kudos. Itä kätkee rikkauksia mutta myös köyhyyttä, ja herkkyys yhdistyy siellä äärimmäisiin koettelemuksiin. Historian kestävimmät valokuvat eivät kerro enemmistöjen tavallisuudesta, vaan poimivat esiin marginaaleja, joihin itään liittyvät aatteet tihentyvät. Jokainen yksittäinen kuva avaa pienen kappaleen idän tarinaa. Ne eivät ole koko Suomen kuva, mutta ilman itää Suomi olisi jotain aivan muuta kuin millaisena sen nyt tunnemme. Aineisto on koottu julkisista arkistoista ja nykyvalokuvaajien omista kokoelmista. Näyttelyyn liittyy Mustan Taiteen kustantama Suomen itä valokuvissa -julkaisu. Kokonaisuus on syntynyt osana tutkija Riitta Raatikaisen Itä-Suomen yliopiston humanistisessa osastossa tekemää väitöstutkimusta ja Kuvattu Karjala -hanketta. Suomen itä valokuvissa on toteutettu Pohjois-Karjalan museon, Etelä-Karjalan museon, Kuopion kulttuurihistoriallisen museon ja Museoviraston yhteistyönä. Hanketta ovat rahoittaneet Karjalaisen Kulttuurin Edistämissäätiö, Koneen säätiö, Finnfoto - Suomen valokuvajärjestöt ry ja Patricia Seppälän säätiö. ------------------------------- Tiedotteen välitti Ida Käkelä museoassistentti (tiedotus) Joensuun museot ida.kakela at joensuu.fi 050 310 9636 From tiedottaja at kuvataideviikot.fi Wed Jun 9 17:08:48 2021 From: tiedottaja at kuvataideviikot.fi (=?utf-8?Q?Tiedottaja_M=C3=A4nt=C3=A4n_kuvataideviikot?=) Date: Wed, 09 Jun 2021 17:08:48 +0300 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?XXV_M=C3=A4nt=C3=A4n_Kuvataideviikot_an?= =?utf-8?q?taa_luvan_eksy=C3=A4_ja_erehty=C3=A4?= Message-ID: JO 25. KERTAA JÄRJESTETTÄVILLÄ MÄNTÄN KUVATAIDEVIIKOILLA ON LUPA EKSYÄ JA EREHTYÄ Kaukana Kiinassa tapahtuneiden inhimillisten erheiden vuoksi viime kesälle suunniteltu Mäntän kuvataideviikkojen näyttely jouduttiin siirtämään tähän vuoteen. Taiteilijat, kuraattori ja teema säilyivät kuitenkin samoina. Jo 25. näyttelykesäänsä juhliva Kuvataideviikot avautuu yleisölle vuoden tauon jälkeen 13. kesäkuuta 2021. Näyttelyn teemana on osuvasti Erehtyminen | To Err Is Human. Kuraattori Anna Ruthin johdolla XXV Mäntän kuvataideviikoille valitut 47 taiteilijaa / taiteilijaryhmää tuovat esiin maamme nykytaiteen rikkauden ja moninaisuuden: taiteen keinojen, tyylien, näkökulmien, kielten ja kansallisuuksien kirjon. Lisävuosi työskentelyyn on antanut taiteilijoille mahdollisuuden syventää entisestäänkin suhdettaan teemana olevaan inhimilliseen erehtyväisyyteen. KORONA ON OLLUT  MYÖS OVI UUTEEN ? Koronatilanne on saanut meidät löytämään myös aivan uusia ratkaisuja, joita muutoin ei olisi löydetty. Koska suurin osa oheistapahtumistamme jää järjestämättä, tarjoamme mahdollisuuden seurata teosopastuksia turvallisesti verkossa. Niitä nähdään näyttelyn taiteilijoiden puhumilla eri kielillä kuten arabiaksi, farsiksi, saksaksi, japaniksi, venäjäksi, mandariinikiinaksi, turkmeeniksi, urduksi ja viittomakielellä. Suomeksi ja englanniksi tekstitetyt opastukset nähdään kesän mittaan YouTube-kanavallamme, Anna Ruth kertoo. PAIKKASIDONNAISTA TAIDETTA, TEKOÄLYÄ & TEOLLISUUSROBOTTI Kuvataideviikkojen teoksissa on runsaasti varta vasten Pekiloon tehtyjä installaatioita ja paikkasidonnaista taidetta, kuten rakennustyömaan materiaaleista metsämaiseman luoneen Pia Sirénin Canopy (latvusto) ja Pekilon julkisivun valtaava Landys Roimolan Floor is Lava. Timo Kokko tuo näyttelykeskuksen pihamaalle rakentamaansa kasvihuoneeseen palan aitoa metsänpohjaa puineen, kasveineen ja virtaavine puroineen. Egle Oddo taas on luonut Pekilon läheisyyteen kasvimaan, missä hyöty-, rikka- ja koristekasvit saavat elää rinta rinnan. Yhtenä teemana näyttelyssä kulkee myös ihmisen, luonnon ja huipputeknologian välinen vuoropuhelu. Sami Lukkarisen ja Roope Mokan vuorovaikutteinen Unelma ihmisestä -teos janoaa ihmisiltä selfie-kuvia ja tuo samalla esiin tekoälyn luomia erheitä, Emma Fält ja Roberto Fusco ovat ohjelmoineet taiteensa toteuttajaksi maagisesti liikahtelevan teollisuusrobotin. Näyttelyn kaikkien taiteilijoiden esittelyt: https://www.kuvataideviikot.fi/taiteilijat-2021.htm   TERVETULOA EKSYMÄÄN TURVALLISESTI ?Yhdessä taiteilijoiden kanssa olemme halunneet luoda näyttelyn, joka koskettaa tunnelmallaan, jättää kävijöihinsä kestävän tunnekokemuksen ja innostaa palaamaan teosten pariin vaikka useammankin kerran. Halusin myös luoda Pekilosta tilan, jossa kävijöidemme on mahdollista vähän eksyäkin, vaikka monet heistä vierailevatkin täällä vuosittain, Anna Ruth kuvailee. Kävijöiden, henkilökunnan ja taiteilijoiden turvallisuus on Kuvataideviikoille ensiarvoista, toiminnanjohtaja Tiina Nyrhinen korostaa. Turvallisen ja sujuvan vierailun varmistamiseksi Kuvataideviikoille voi nyt ensimmäistä kertaa ostaa liput myös ennakkoon. MÄNTÄN KUVATAIDEVIIKOT 13.6.-31.8.   Mäntän kuvataideviikot on Suomen laajin nykytaiteen katselmus, joka on palkittu muun muassa Suomi-palkinnolla. XXV Mäntän kuvataideviikot on avoinna joka päivä 13.6. ? 31.8.2021. Saapumisohjeet Mänttään ja Kuvataideviikoille eri puolilta Suomea: https://www.kuvataideviikot.fi/saapumisohjeet.htm [https://www.kuvataideviikot.fi/saapumisohjeet.htm] PRESSIKUVAT & LISÄINFO Pressikuvat löydät kotisivuiltamme: https://www.kuvataideviikot.fi/medialle.htm [https://www.kuvataideviikot.fi/medialle.htm] www.kuvataideviikot.fi [http://www.kuvataideviikot.fi] | www.facebook.com/kuvataideviikot [http://www.facebook.com/kuvataideviikot]   www.twitter.com/Kuvataideviikot [http://www.twitter.com/Kuvataideviikot] | www.instagram.com/kuvataideviikot [http://www.instagram.com/kuvataideviikot] From Anni.Rissanen at vantaa.fi Thu Jun 10 16:33:53 2021 From: Anni.Rissanen at vantaa.fi (Rissanen Anni) Date: Thu, 10 Jun 2021 13:33:53 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Vantaan_kaupunginmuseon_aittan=E4y?= =?iso-8859-1?q?ttely_kertoo_kartanon_palvelusv=E4en_el=E4m=E4st=E4?= In-Reply-To: References: Message-ID: Vantaan kaupunki Tiedote 10.6.2021 Aittanäyttely kertoo kartanon palvelusväen elämästä Håkansbölen kartanon aittaan avataan Vantaan kaupunginmuseon näyttely lauantaina 12.6. Näyttely kertoo, millaista kartanoelämä oli palvelusväen näkökulmasta. Aittanäyttelyyn voi tutustua ilmaiseksi lauantaisin ja sunnuntaisin klo 11-17 elokuun loppuun asti. -Aitat olivat kartanoissa palvelusväen valtakuntaa. Niissä säilytettiin työ- ja tarvekaluja sekä ruoka-aineita, kaupunginmuseon intendentti Päivi Yli-Karhula kertoo. Aitoissa voitiin myös työskennellä, esimerkiksi leivinaittaa käytettiin apukeittiönä. Näyttelyyn kuuluu leivinaitan lisäksi ruoka-aitta, rauta-aitta sekä muun muassa puutarhakalusteiden ja pelivälineiden säilyttämiseen käytetty päätyaitta. Näyttelytekstit on kirjoitettu suomeksi, ruotsiksi ja englanniksi. Aittojen aukiolosta vastaa kaupunginmuseo, ja näyttelyyn on vapaa pääsy. Kartanon päärakennusta puolestaan esittelee kesäviikonloppuisin Håkansbölen kartanon kummit ry. Päärakennukseen ja kartanon opastuskierroksille on pääsymaksu. Kartanoalueen kunnostus vaikuttaa liikkumiseen alueella Håkansbölen kartanoalue on valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö, jota kaupunki kunnostaa parhaillaan museon ohjeiden mukaan. Kaupunginmuseon näyttelytilana toimiva aittarakennus kunnostettiin viime kesänä yhdessä kalustoliiterin ja autotallin kanssa. Tänä vuonna korjaustoimia tehdään tallirakennuksissa, pyykkituvassa sekä pumppuhuoneessa. Päärakennuksen kunnostusta on suunniteltu vuodelle 2023. Työmaajärjestelyjen vuoksi pysäköintipaikat ja kulkureitit ovat muuttuneet. Tilapäinen pysäköintipaikka on Vuorilehdontien kupeessa. Työmaa-alueen lähellä on liikuttava varoen. Håkansbölen kartanon osoite: Kartanontie 1, Vantaa Aittanäyttelyn aukioloajat 12.6. - 31.8.2021: la - su klo 11 - 17 A n n i R i s s a n e n museoamanuenssi ____________________________________________ Museopalvelut | Vantaan kaupunginmuseo Vantaan kaupunki | Kulttuuripalvelut PL 4570, 01030 VANTAAN KAUPUNKI Käyntiosoite: Tikkurilan vanha asema, Hertaksentie 1, 01300 Vantaa puh: +358 50 318 1467 email: anni.rissanen(at)vantaa.fi www.vantaankaupunginmuseo.fi From mari.jalava at uusikaupunki.fi Fri Jun 11 13:07:13 2021 From: mari.jalava at uusikaupunki.fi (Mari Jalava) Date: Fri, 11 Jun 2021 10:07:13 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?Rauhan_paikka_-_Uudenkaupungin_r?= =?windows-1252?q?auha_1721_-n=E4yttely_avautunut_Uudessakaupungissa?= Message-ID: Rauhan paikka, Uudenkaupungin rauha 1721 -näyttely avautui Uudenkaupungin museossa. Uudenkaupungin museon Wahlbergin museotalossa on avautunut näyttely Uudenkaupungin rauhasta. Uudessakaupungissa vuonna 1721 solmittu rauha on merkittävin Suomeen liittyvä maailmanpoliittisen historian tapahtuma. Tässä pienessä rannikkokaupungissa päätettiin Pohjois-Euroopan uusista rajoista, ja täällä päättyi lopullisesti Ruotsin suurvalta-aika. Tapahtuma vaikutti siis laajasti koko Euroopan poliittiseen tasapainoon. Rauhan paikka -näyttely ei kuitenkaan keskity pelkästään rauhanneuvotteluja edeltäneeseen suureen Pohjan sotaan tai neuvottelujen sisältöön, vaan näkökulma on uusikaupunkilaisten: Millainen oli rauhanneuvottelujen paikaksi valikoitunut Uusikaupunki 1700-luvun alussa? Keitä täällä asui ja miltä kaupunki näytti? Miten venäläisten miehitys vaikutti Uuteenkaupunkiin ja sen asukkaisiin? Entä rauhansolmimisen myötä: Kuinka kaupunki rakennettiin uudelleen isoksivihaksi kutsutun ajanjakson jälkeen? Näyttelyyn liittyy myös kaksi Seinätön museo -mobiiliopastetta. Toinen oppaista esittelee kartalla ne paikat, jotka Uudessakaupungissa liittyivät isoonvihaan, rauhanneuvotteluihin tai rauhaan. Sovelluksen avulla voi kiertää Uudenkaupungin keskusta-alueella ja lukea tai kuunnella tietoa näistä paikoista. Rauhan paikka -mobiiliopasteen löydät osoitteesta tarinasoitin.fi/uudenkaupunginrauha. Toinen mobiiliopaste esittelee niitä Uudenkaupungin seudun luonnossa olevia paikkoja, joihin isonvihan aika jotenkin liittyy. Oppaan avulla löydät tiesi vaikka Pyhämaahan Lupanvuoren ryssänuuneille tai eri kivimuodostelmien luoliin, joihin liittyy tarinoita isonvihan vainoja paenneista. Tähän mobiilioppaaseen pääset osoitteesta tarinasoitin.fi/isonvihanmuisto. Wahlbergin museotalo on avoinna 14.6.-29.8.2021 ma-pe 10-17 ja la-su 12-15. Juhannuksena 25.-27.6. suljettuna. Avoinna myös Uudenkaupungin Vanhat talot -tapahtuman aikana 4.-5.9.2021 12-18. Muina aikoina ti-pe 12-15. Näyttely on esillä 22.10.2021 saakka. Pääsyliput 5? / Museokortti, alle 18v ilmaiseksi. Vilkkaina aikoina voimme joutua rajaamaan museossa samaan aikaan vierailevien määrää. Mari Jalava Museonjohtaja Uudenkaupungin museo mari.jalava at uusikaupunki.fi 0500 718557 www.uudenkaupunginmuseo.fi From Mikko.Pirinen at lappeenranta.fi Fri Jun 11 16:11:47 2021 From: Mikko.Pirinen at lappeenranta.fi (Pirinen Mikko) Date: Fri, 11 Jun 2021 13:11:47 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?=94SUOMEN_VIIPURILAISIMMAN=94_AR?= =?windows-1252?q?KKITEHDIN_EL=C4M=C4NTY=D6_ESILLE_LAPPEENRANNAN_TAIDEMUSE?= =?windows-1252?q?OSSA?= Message-ID: ?SUOMEN VIIPURILAISIMMAN? ARKKITEHDIN ELÄMÄNTYÖ ESILLE LAPPEENRANNAN TAIDEMUSEOSSA Lappeenrannan taidemuseossa nähdään 12.6.?5.9.2021 laaja Arkkitehtuurimuseon tuottama kokonaisesitys arkkitehti Uno Ullbergin elämästä ja tuotannosta. "Uno Ullberg ?Suomen viipurilaisin arkkitehti" vie sykähdyttävälle matkalle Viipuriin ja avaa näkymän suomalaisen arkkitehtuurin kuohuviin vuosikymmeniin. Näyttely oli esillä Arkkitehtuurimuseossa kesällä 2020. Lappeenrannan taidemuseossa avataan myös museon omista kokoelmista koottu ?Lähellä ? kaukana? -näyttely. Arkkitehti Uno Ullberg (1879?1944) kuului suomalaisen 1900-luvun arkkitehtuurin kärkinimiin. Häntä on syystä kutsuttu Suomen viipurilaisimmaksi arkkitehdiksi: valtaosa Ullbergin tärkeimmistä kohteista sijaitsee hänen syntymäkaupungissaan Viipurissa. Arkkitehdintyönsä ohella Ullberg toimi Viipurissa lukuisissa luottamustehtävissä ja oli aktiivinen kunnallispoliitikko. Hän jätti Viipurin ennen sotia siirtyessään Helsinkiin Lääkintöhallituksen rakennustoimiston johtajaksi. Ullbergin ura osui arkkitehtuurin murroskausiin, 1900-luvun alusta 1940-luvulle. Muuntautumiskykyinen arkkitehti säilytti suunnittelunsa ajankohtaisuuden läpi vuosikymmenten. Hän uudisti muotokieltään jugendista 1920-luvun klassismiin ja myöhemmin modernismiin eri muodoissaan. Ajan arkkitehtuurivirtauksia tärkeämmäksi lähtökohdaksi Ullbergin työssä nousi kunnioitus rakennuspaikan vaatimuksia ja historiaa kohtaan. Näyttelyssä kuljetaan Uno Ullbergin matkassa läpi suomalaisen arkkitehtuurin kiivaimman kehitysvaiheen. Tärkeimpien merkkiteosten lisäksi näyttelyssä tutustutaan vapaamuotoisemmin myös arkkitehdin henkilöhistoriaan ja anekdootteihin uralta. Esille piirtyy yhteiskunnallinen toimija, jonka käsissä ajanarkkitehtuurivirtaukset taipuvat palvelemaan omaehtoista ilmaisua. Näyttelyn toiseksi päähenkilöksi nousee itseoikeutetusti Viipuri, jonka kulta-aikaan sukelletaan valokuvien, videoprojisoinnin ja karttaesityksen kautta. Näyttely esittelee kymmenen tärkeintä kohdetta Ullbergin tuotannosta vuosilta 1909?1946. Ullbergin päätyö, Viipurin taidemuseo ja taidekoulu (1930), lukeutuu suomalaisen 1930-luvun modernismin vaikuttavimpiin merkkiteoksiin. Helsingissä Ullberg tunnetaan parhaiten myöhemmistä töistään, Bensowin talon ja Lastenklinikan arkkitehtina. Näyttelyn on kuratoinut ja käsikirjoittanut Arkkitehtuurimuseon arkistonhoitaja, FT Petteri Kummala. Näyttelykäsikirjoitus nojaa Uno Ullberg -seuran laajaan tutkimushankkeeseen, jonka pohjalta on julkaistu myös kattava monografia. Näyttelysuunnitelmasta vastaa Kombo. - Rakennuspaikan fyysiset erityispiirteet ja historialliset merkityskerrostumat huomioivassa suunnittelussaan Ullberg oli edellä aikaansa ja siksi yhä ajankohtainen. Vaikka Ullberg suunnitteli huomattavia rakennuksia Helsinkiin ja muualle Suomeen, merkittävä osa hänen tuotantoaan jäi toisen maailmansodan jälkeen Viipuriin ja rajantakaiseen Karjalaan. Siksi hänen monimuotoinen ja itsenäinen arkkitehdintyönsä ei ole saanut ansaitsemaansa huomiota, toteaa näyttelyn kuraattori, FT Petteri Kummala. Ullbergia esittelevä näyttely täydentää Lappeenrannan arkkitehtuurikesän tarjontaa ja Viipuri-teemaa, kun Etelä-Karjalan museossa on jo toukokuussa avattu Jalmari Lankinen ? Viipuri arkkitehti, Kannaksen valokuvaaja -näyttely. Uno Ullberg ? Suomen viipurilaisin arkkitehti -näyttelyn ohella avaamme Lappeenrannan taidemuseon omista kokoelmista kootun Lähellä ? kaukana -näyttely, joka vie taideteosten kautta matkalle kotimaahan ja lähiseuduille, mutta myös kaukaisempiin kohteisiin. Matkalle pääsee niin metsäluontoon, maaseudulle kuin kaupunkeihinkin. Mukana on taiteilijoita kuten Elina Brotherus, Marcus Collin, Pekka Halonen, Mikko Haiko, Kalle Kuutola, Anton Lindfors, Leena Luostarinen, Olli Miettinen ja Mikko Oinonen. Osa teoksista voi olla kävijälle tuttuja, mutta mukana on myös kokoelmateoksia, joita ei ole Lappeenrannan taidemuseossa aiemmin nähty. Uno Ullberg ? Suomen viipurilaisin arkkitehti ja Lähellä ? kaukana -näyttelyt ovat esillä Lappeenrannan taidemuseossa 12.6. ? 5.9.2021. Lisätiedot Mikko Pirinen, FT, amanuenssi mikko.pirinen(at)lappeenranta.fi puh. 040 522 6280 -- Mikko Pirinen amanuenssi, FT / curator, PhD Lappeenrannan taidemuseo / Lappeenranta Art Museum PL 239 / P.O. Box 239 FI-53101 Lappeenranta, Finland Mobile +358 40 522 6280 mikko.pirinen at lappeenranta.fi http://www.lappeenranta.fi/museot https://www.facebook.com/lappeenrannanmuseot From mirkka.vidgren at alvaraalto.fi Mon Jun 14 15:33:16 2021 From: mirkka.vidgren at alvaraalto.fi (Mirkka Vidgren) Date: Mon, 14 Jun 2021 12:33:16 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?Ajaton_Aalto_=E2=80=93_rakennuskulttuur?= =?utf-8?q?in_dna_-n=C3=A4yttely_esill=C3=A4_S=C3=A4yn=C3=A4tsalon_kunnant?= =?utf-8?b?YWxvbGxhIGtlc8OkbGzDpCAyMDIx?= Message-ID: Tiedote 14.6.2021 Ajaton Aalto ? rakennuskulttuurin dna -näyttely tarkastelee arkkitehtuurin ajattomia arvo-ominaisuuksia "Perinteet, jotka meitä kaikkia sitovat, liittyvät enemmän ilmastoon, käytännön olosuhteisiin, niiden tragedioiden ja komedioiden laatuun, joissa olemme olleet mukana. Minä en tee korostetusti suomalaista arkkitehtuuria enkä ylipäätään näe mitään suomalaisen ja kansainvälisen vastakohtaa. Maani kuuluu Eurooppaan." Alvar Aalto ?Ajaton Aalto ? rakennuskulttuurin dna? -näyttely pohjautuu arkkitehti ja emeritusprofessori Tore Tallqvistin pitkäaikaiseen opetus- ja ajattelutyöhön. Näyttely tarkastelee rakennuskulttuurin ajattomia arvo-ominaisuuksia, jotka olivat keskeisiä myös Alvar Aallon arkkitehtuurissa. Niiden pohjalta hahmottuvat eurooppalaisen arkkitehtuurihistorian ääriviivat kolmen tuhannen vuoden ajalta. ?Keskeinen lähestymistapa näyttelyssä on aikatilojen rakentaminen, joissa arkkitehtuurissa koettu ja arkkitehtuurin historiassa mitattu aikasyvyys kytkeytyvät toisiinsa. Haluan näin ravistella arkkitehtuurissa tällä hetkellä usein vallalla olevaa lyhytnäköistä ajattelutapaa, joka ohittaa ajallisen ulottuvuuden ja laiminlyö rakennuskulttuurin laajemman tehtävän yhteiskunnassa??, avaa Tore Tallqvist näyttelyn perusideaa. Näyttelyn aikatiloja esittävät taulut ovat syntyneet harjoitustöinä Tampereen yliopiston arkkitehtuurin historian peruskurssilla sekä vapaaehtoisten piirustuskurssien yhteydessä. Ohjaukseen ovat vuosien varrella osallistuneet arkkitehti Marianna Verhe (1955?2017), ja viimeisinä vuosina professori Olli-Paavo Koponen. Uusin ?Ajatonta Aaltoa? esittävä taulu syntyi Tampereella keväällä 2021 ensimmäisen vuosikurssin vapaaehtoisella etäkurssilla. Arkkitehti Ari Rahikaisen rakentama pienoismalli voidaan nähdä koko näyttelyn kiteytymänä ja Aallon elämäntyöstä syntyneenä aikatilana, jonka keskikohtaan osuu Säynätsalon kunnantalo. ?Näyttely on myös puheenvuoro rakennuskulttuurin yleiskatsausten ja laajojen kokonaisuuksien hahmottamisen puolesta. Se painottaa rakennuskulttuurin ajatonta monimuotoisuutta, ja korostaa arkkitehdin keskeistä ammattitehtävää tehdä kokonaisvaltaisia havaintoja ?mit Auge das Alles sehen?, tiivistää Tallqvist ajatuksensa viestinä näyttelyn yleisölle. Tore Tallqvist aloitti opiskelijana uransa Bengt Lundstenin toimistossa ja jatkoi Alvar Aallon arkkitehtuuritoimistossa, jossa hän työskenteli vuosina 1965?72. Aallon toimistossa hän osallistui mm. Akateemisen kirjakaupan (1961?69), Tammisaaren Säästöpankin (1964?70) ja Villa Skeppetin (1969?70) suunnitteluun. Tallqvist toimi Helsingin Teknillisessä korkeakoulussa (nyk. Aalto-yliopisto) asuntosuunnittelun ja rakennussuojelun opettajana vuosina 1969?85 ja Tampereen yliopiston arkkitehtuurihistorian professorina vuosina 1985­?2009. Hän on sen jälkeen jatkanut opetustyötä emeritusprofessorina ja Aallon innoittamana kytkenyt arkkitehtuurin, rakennussuojelun ja arkkitehtuurin historian toisiinsa ?rakennuskulttuurin kolmijalaksi?. Näyttely on tuotettu yhteistyössä Tore Tallqvistin, Tampereen yliopiston ja Jyväskylän kaupungin kanssa, osana AVOin kaupunkiympäristöpolitiikkaa. Näyttely kuuluu Jyväskylän Kesän ohjelmistoon. Näyttelyaineisto on 2010-luvulla ollut osittain esillä Turussa, Tampereella, Helsingissä ja Roomassa, Villa Lantessa. Arkkitehti Jussi Heinonen on toteuttanut näyttelyn graafisen ilmeen yhteistyössä Tallqvistin kanssa. Näyttelyssä voi vierailla Säynätsalon kunnantalon opastettujen kierrosten yhteydessä. 17.6.?30.6. ma, ke ja pe klo 11.00 ja 16.30 1.7.?31.7. ma?pe klo 11.00 ja 16.30, la klo 11.00 1.8.?15.9. ma, ke ja pe klo 11.00 ja 16.30 Lisätietoja: Näyttelyintendentti Mari Murtoniemi puh. 040 355 9162 0920 mari.murtoniemi at alvaraalto.fi Tuottaja Mari Forsberg puh. 045 679 0920 mari.forsberg at alvaraalto.fi Ajaton Aalto - rakennuskulttuurin dna Näyttely Säynätsalon kunnantalolla 17.6.?15.9.2021 Parviaisentie 9, 40900 Jyväskylä puh. 040 135 6210 museum at alvaraalto.fi www.alvaraalto.fi From Leena.Lehtinen at Kierikki.fi Tue Jun 15 11:55:10 2021 From: Leena.Lehtinen at Kierikki.fi (Lehtinen Leena) Date: Tue, 15 Jun 2021 08:55:10 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?Boris_Jeflov_=96_Heijastusten_ta?= =?windows-1252?q?nssi_Kierikkikeskuksessa_14=2E6=2E=9631=2E12=2E2021?= Message-ID: TIEDOTE 3.6.2021 Museo- ja tiedekeskus Luuppi Boris Jeflov ? Heijastusten tanssi Kierikkikeskuksessa 14.6.?31.12.2021 Venäläinen Boris Jeflov (1926?2013) oli tuottelias taidemaalari, graafikko ja venäläisen maaseudun kuvaaja. Kierikkikeskuksen päärakennuksessa 14.6.?31.12.2021 esillä olevan näyttelyn kokoamisesta vastaa Jeflovin poika, Aleksandr Eflov. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun Jeflovin teoksia nähdään Suomessa yksityisnäyttelyssä. Boris Jeflov teoksissa keskeisellä sijalla ovat maaseudun maisemat sekä veden heijastusten kuvaaminen. Jeflovin työskentelylle tyypillistä oli ulkoilmamaalaus. Teosten luonnokset syntyivät maiseman äärellä ja viimeistellyt maalaukset hän toteutti työhuoneellaan. Useat teokset ovat saaneet innoituksensa taiteilijan matkoilta muun muassa Karjalasta. Näyttelyn teokset avaavat rikkaalla värimaailmallaan venäläistä sodanjälkeistä maaseutua: rakennuksia, luontoa ja ihmisiä. Esillä on myös asetelmamaalauksia. Valon heijastus vedessä on Jeflovin taiteelle tunnusomainen piirre ja on antanut nimen taidenäyttelylle. Ennen taiteilijanuraansa Jeflov työskenteli Neuvostoliiton armeijassa, jonka jälkeen 1950-luvulla hän siirtyi työskentelemään Kostroman nukketeatterissa maalarisisustajana sekä Venäjän federaation taidesäätiön työpajoissa eläkeikäänsä asti. Näyttelyyn liittyy satasivuinen kuvakirja sekä suomen, englannin ja venäjänkielinen video, ?Heijastusten tanssi?, jossa esitellään teoksia balettitanssin avulla. Mediakuvia näyttelystä löytyy Luupin kuvapankista: https://luuppi.kuvat.fi/kuvat/Kierikkikeskus/ Lisätietoja: Kierikkikeskuksen intendentti Leena Lehtinen puhelin 040-5149 466, leena.lehtinen at ouka.fi Terveisin, Heini Harju-Könnö Museo- ja tiedekeskus Luupin ja kaupunginkirjaston viestintä Oulun kaupunki heini.harju-konno at ouka.fi 040 542 1973 From Eeva-Liisa.Taivassalo at museoliitto.fi Tue Jun 15 12:52:01 2021 From: Eeva-Liisa.Taivassalo at museoliitto.fi (Eeva-Liisa Taivassalo) Date: Tue, 15 Jun 2021 09:52:01 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?Radikaalia_valoa_=26_leikkis=E4?= =?windows-1252?q?=E4_nykytekstiilitaidetta_Sein=E4joella?= Message-ID: Seinäjoen taidehallin kesän näyttelyt 2021: Radikaalia valoa & leikkisää nykytekstiilitaidetta Anne Katrine Senstad: Radical Light ? Elements VI, 16.6.-4.9.2021 Seinäjoen taidehallin rouhean betoninen Halli muuntuu norjalaistaiteilija Anne Katrine Senstadin käsissä valkoisen valon täyttämäksi, kaikkia aisteja koskettavaksi tilaksi. Radical Light ? Elements VI on kokonaisvaltainen valo- ja ääni-installaatio, joka tutkii tilan havaitsemista, valoa, väriä ja ääntä tiedollisen järjestelmämme kautta. Kokemukselliseen näyttelyyn liittyy arvostetun säveltäjän JG Thirlwellin ääretön äänisävellys. Anne Katrine Senstadin (NO/US) taiteellinen tuotanto liikkuu installaatioiden, valokuvan, videon, neonvaloveistosten, immersiivisyyden ja paikkasidonnaisen taiteen alueilla. Hänen teoksiaan on ollut esillä Centre Pompidoussa Pariisissa, Haus Der Kultur Der Weltissä Berliinissä, Beirutin taidekeskuksessa sekä useissa muissa näyttelytiloissa ympäri maailman. Tallinnalaisen Kai Art Centerin kanssa toteutettava Radical Light ? Elements VI on Senstadin ensimmäinen näyttely Suomessa. Näyttelyn toteutumisen on mahdollistanut Taiteen edistämiskeskus ja yhteistyössä on Norjan Suomen suurlähetystö. Lue lisää näyttelystä: https://www.seinajoentaidehalli.fi/3814-2/ PISTO. ryhmänäyttely, 16.6.-21.8.2021 Kolmannen kerroksen Vintti ?näyttelytilassa nähtävä PISTO. on viiden nuoren suomalaisen nykytaiteilijan yhteisnäyttely. Seinäjoen taidehallin ohjelmatiimi on kuratoinut näyttelyyn nuoria tekijöitä, joita yhdistää tekstiili tekniikkana ja materiaalina. Mukana ovat Anni Haunia, Erika Hirsimäki, Ilai Elias Lehto, Ninni Luhtasaari ja Anna-Karoliina Vainio. Tekniikan lisäksi taiteilijoita yhdistää leikkisyys ja toisaalta kantaa ottava asenne, sekä perinteiseksi mielletyn tekniikan käyttäminen ja soveltaminen uudella tavalla. Näyttely käy vuoropuhelua näyttelytilan kanssa: Taide- ja kulttuurikeskus Kalevan Navetassa toimi sata vuotta sitten tekstiilituotteita valmistava verkatehdas. Lue lisää näyttelystä: https://www.seinajoentaidehalli.fi/pisto/ Avajaiset Näyttelyt avataan keskiviikkona 16.6.21. Avajaispäivänä on avoimet ovet näyttelyihin klo 17-20. Avajaisohjelmassa Hugo-salissa klo 18 on avajaispuhe sekä taiteilijoiden haastattelut. Iltaa voi jatkaa Pintandwefall-keikalla klo 20 (järj.yhteistyössä Selmu ry:n kanssa). Keikalle liput erikseen tiketti.fi. Pisto-taiteilija Ninni Luhtasaari on yksi bändin muusikoista. Avajaiskutsu täältä: https://www.seinajoentaidehalli.fi/wp-content/uploads/kesanayttely_kutsu_avajaisiin.pdf Oheisohjelmassa Seinäjoen taidehalli järjestää yhteistyössä Taito Etelä-Pohjanmaa ry:n kanssa kesällä 2021 nykytaiteilijoiden ohjaamia työpajoja, joissa yhdistellään kuvataidetta ja käsityötä. Ohjaavat kuvataiteilijat ovat omassa taiteellisessa työskentelyssään erikoistuneet tekstiili- ja käsityötekniikoiden käyttämiseen. Työpajat ovat Taidehallin PISTO.-näyttelyn oheisohjelmaa. Tutustu tarkemmin työpajoihin ja muuhun kesän ohjelmaan https://www.seinajoentaidehalli.fi/ohjelma/#oheisohjelma Seinäjoen taidehalli Taide- ja kulttuurikeskus Kalevan Navetta Nyykoolinkatu 25, 60100 Seinäjoki www.seinajoentaidehalli.fi www.kalevannavetta.fi Avoinna: ma-pe 11-19, la 11-15 Pääsymaksut: 6? / 4? Olemme Museokortti-kohde Tarkemmat tiedot vierailusta Seinäjoen taidehallille https://www.seinajoentaidehalli.fi/vieraile/#tulemeille Tervetuloa kesällä taidematkalle Seinäjoelle! Ystävällisin terveisin, With best regards, Sanna Karimäki-Nuutinen taidekuraattori | art curator Seinäjoen taidehalli | Kunsthalle Seinäjoki tel. +358 40 774 8560 www.seinajoentaidehalli.fi From tuija.alariesto at rovaniemi.fi Tue Jun 22 10:01:31 2021 From: tuija.alariesto at rovaniemi.fi (Alariesto, Tuija) Date: Tue, 22 Jun 2021 10:01:31 +0300 Subject: [Nayttelyposti] =?utf-8?q?=E2=80=9CVaadi_aina_enin_itselt=C3=A4si?= =?utf-8?q?!=E2=80=9D__-_Lotta_Sv=C3=A4rd_100_vuotta_//_Pienoisn?= =?utf-8?q?=C3=A4yttely_Lapin_maakuntamuseossa_Arktikumissa_22=2E6?= =?utf-8?b?Li0xMC4xMC4yMDIx?= Message-ID: ?Vaadi aina enin itseltäsi!? - Lotta Svärd 100 vuotta Pienoisnäyttely Lapin maakuntamuseossa Arktikumissa Rovaniemellä 22.6.-10.10.2021 "Viime keväänä kun erosimme, emme osanneet aavistaakaan, että kesällä syttyisi sota." - Rovaniemen pikkulottien päiväkirja 30.10.1941 Lotta Svärd -järjestö juhlii satavuotista taivaltaan erilaisilla tapahtumilla ympäri Suomen. Lapin maakuntamuseossa Arktikumissa on esillä pienoisnäyttely, joka on toteutettu yhteistyössä Lapin Lottaperinneyhdistys ry:n kanssa. Lapin maakuntamuseon perusnäyttelyyn on lisätty muutama vitriini, joihin on koottu lappilaista lottahistoriaa. Erityisen koskettava on nuoren Helmin tarina. Helmi syntyi 1909 ja liittyi parikymppisenä lottajärjestöön. Hän toimi mm. talvisodan aikaan muonituslottana Rovaniemellä ja myöhemmin jatkosodan aikana mm. Liinahamarissa ja Tuusulassa. Sotien loppuvaiheessa 1944 hän auttoi evakkoja Ruotsin puolella. Näistä vuosista muistoksi on jäänyt vieraskirjoja täynnä koskettavia merkintöjä. Helmin tarinaa kertovat myös lukuisat esineet, postikortit ja arkistoaineistot. Helmi kuoli vuonna 2001 Rovaniemellä. Esillä on myös toisen nuoren lotan, vuonna 1918 syntyneen Elsan, aineistoa. Hän liittyi lottiin 16-vuotiaana, missä hän aluksi toimi muonituslottana, myöhemmin radistina. Pienoisnäyttelyssä on esillä myös tuntemattomille sotilaille lähetettyä kenttäpostia ja niihin liittyviä kiitoskortteja ja muuta Lapin Lottaperinneyhdistyksen aineistoa. Lotta Svärd -järjestö lakkautettiin 23.11.1944, ja Suomi vaikeni lottien tekemästä työstä yli neljäksikymmeneksi vuodeksi. Vasta vuonna 1991 valtiovalta antoi ensimmäisen julkisen tunnustuksen lottien arvokkaasta työstä. Enimmillään lottia kuului järjestöön jatkosodan aikana noin 240 000 henkilöä, joista 20 000 - 30 000 toimi sotatoimialueilla. Nykyään lottia on elossa noin 1700 henkilöä ja pikkulotista elossa on noin 5000 henkeä. Lottien keski-ikä on nykyään 97 vuotta. Näyttelyn nimi tulee Lotta Svärdin ?Kultaisten sanojen? neljännestä pykälästä. Juhlavuoden kunniaksi myös Rovaniemen pääkirjaston Lappi-osastolla on esillä kirjanäyttely aiheesta heinäkuun loppuun saakka. -- Tuija Alariesto Näyttelyamanuenssi / Curator +358 40 7341060 tuija.alariesto at rovaniemi.fi Käyntiosoite: ARKTIKUM, Pohjoisranta 4 Postiosoite: Lapin maakuntamuseo / The Regional museum of Lapland Pohjoisranta 4 96200 Rovaniemi Lapin maakuntamuseon www-sivut Lapin maakuntamuseon Facebook Lapin maakuntamuseon Instagram www.rovaniemi.fi Facebook | Instagram | Twitter From mirja.ramstedt-salonen at pori.fi Wed Jun 23 11:40:32 2021 From: mirja.ramstedt-salonen at pori.fi (Mirja Ramstedt-Salonen) Date: Wed, 23 Jun 2021 08:40:32 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?iso-8859-1?q?Porin_taidemuseo_laajentaa_sis=E4l?= =?iso-8859-1?q?t=F6j=E4=E4n_nyt_my=F6s_kuunneltaviksi?= Message-ID: Taiteen ääni -podcast, taiteilijaesittelyt ja taideteosten kuvailutulkkaukset johdattavat kuulijat Porin taidemuseon ajankohtaisten näyttelyiden äärelle. Kuunneltavat sisällöt on koottu yhteen taidemuseon verkkosivuille, josta niitä voi kuunnella näyttelyvierailulla tai vaikkapa kotisohvalta käsin. Porin taidemuseo on julkaissut verkkosivuillaan valikoiman kuunneltavia aineistoja, jotka johdattavat kuuntelijoita taidemuseon näyttelyihin ja tapaamaan kiinnostavia vieraita. Uusi Taiteen ääni -podcast avaa ohjelmasarjan, jossa puhutaan taiteesta ja tavataan mielenkiintoisia vieraita. Ensimmäisissä lähetyksissä pureudutaan Noormarkun Käsityöt -näyttelyyn. Maire Gullichsenin ja muotoilija Bertel Gardbergin vuonna 1961 perustaman taideteollisuusyrityksen vaiheista ja tuotannosta ovat kertomassa Porin taidemuseon tutkimuspalveluiden intendentti Anni Saisto, projektitutkija Sanna Oikarinen ja designkeräilijä Marko Jylli. Podcastin jaksot ovat kuunneltavissa myös Spotifyssa. Taidemuseon kesänäyttelyssä Tahto ja näkemys - Maire Gullichsenin taidesäätiön kokoelma 50 vuotta tutustutaan kokoelman keskeisiin taiteilijoihin, suomalaisen abstraktin taiteen ja värimaalauksen uranuurtajiin, kuten Unto Pusa, Outi Ikkala, Matti Kujasalo, Tor Arne ja Paul Osipow ja Mauno Hartman. Näyttelyn pääteemoista on koottu kuunneltava tietopaketti, joka sisältää taidehistorioitsija Asta Kihlmanin taiteilijaesittelyjä sekä kuvailutulkki Anu Aaltosen kuvailutulkkauksia näyttelyn teoksista. Kuvailutulkkauksen konsulttina ja koekuuntelijana on toiminut kirjallisuudentutkija Jarkko Lauri, joka on itse näkövammainen. Haluamme tehdä Porin taidemuseon sisältöjä saavutettavimmiksi. Kuvailutulkki kuvailee ja välittää sanallisesti visuaalisia ilmiöitä näkövammaisille, mutta kuvailutulkkaus palvelee myös näkeviä. Se herättelee katsojaa näkemään asioita, mitä ei ehkä muuten huomaisi, sanoo pedagogisten palveluiden intendentti Mirja Ramstedt-Salonen. Nyt voit myös kuunnella, miltä Porin taidemuseo näyttää. Kuvailutulkki Anu Aaltosen tilakuvailu ohjaa saapumaan taidemuseoon ja sen vaikuttavaan, isoon näyttelyhalliin, joka valmistui vuonna 1981 arkkitehtitoimisto Arkkitehdit Ky Kristian Gullichsenin johdolla. Taiteen ääni -podcast, taiteilijaesittelyt ja kuvailutulkkaukset ovat kuunneltavissa Porin taidemuseon verkkosivuilla: http://www.poriartmuseum.fi/fin/kuuntele/index.php Lisätietoja: Mirja Ramstedt-Salonen, mirja.ramstedt-salonen at pori.fi, puh. 044 701 1119, Intendentti, pedagogiset palvelut Minerva Koski, minerva.koski at pori.fi, puh. 044 701 1859, amanuenssi (sijainen), pedagogiset palvelut _____ Mirja Ramstedt-Salonen Intendentti, pedagogiset palvelut / Head of Education Porin taidemuseo/ Pori Art Museum Porin kaupunki/sivistystoimiala/kulttuuriyksikkö / City of Pori Add. Eteläranta, 28100 Pori, Finland +358 44 701 1119 mirja.ramstedt-salonen at pori.fi facebook.com/Porin-taidemuseo-Pori-Art-Museum instagram.com/poriartmuseum/ From tuomas.nalli at sivistys.mikkeli.fi Mon Jun 28 12:59:38 2021 From: tuomas.nalli at sivistys.mikkeli.fi (Nalli Tuomas) Date: Mon, 28 Jun 2021 09:59:38 +0000 Subject: [Nayttelyposti] =?windows-1252?q?Uusi_n=E4yttely_-_M=5Fit=E4=3F_N?= =?windows-1252?q?ykytaiteen_biennaali_=96_Mikkelin_taidemuseossa_12=2E6?= =?windows-1252?q?=2E-10=2E10=2E2021?= Message-ID: Miltä näyttää unelmien todellisuus ilman rajoituksia? Sen pääsee näkemään ja kokemaan Mikkelissä M_itä? Nykytaiteen biennaalissa. Taiteilija Jani Leinosen kuratoima näyttely kokoaa yhteen itäsuomalaisen taiteen parhaimmistoa. Taidemuseon näyttelytilojen lisäksi biennaalin teoksia on sijoitettu kaupungin keskustaan ja lähiympäristöön. Mikkelin M_itä? Nykytaiteen biennaaliin haettiin teosehdotuksia teemalla paras mahdollinen maailma Etelä-Savon, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan taiteilijoilta. Teosehdotuksia tuli 65 taiteilijalta tai taiteilijaryhmältä. Näyttelyn kuraattori Jani Leinonen valitsi yhdessä yhteistyömuseoiden kuraattoreiden kanssa 12 taiteilijaa/taiteilijaryhmää Mikkelin biennaaliin. Valinnoissa painottui taiteellisen mielenkiinnon ohella teosehdotusten tapa käsitellä biennaalin teemaa sekä tavoite rakentaa monipuolinen ja mielenkiintoinen näyttely, joka kuvastaa alueen tämänhetkistä taidekenttää. Teosehdotukset vastasivat hyvin kuraattori Leinosen asettamaan haasteeseen kuvitella unelmien todellisuus ilman rajoituksia. M_itä? Nykytaiteen biennaaliin 2021 valittiin seuraavat taiteilijat: Jaakko Autio, Emma Fält, Reetta Gröhn-Soininen, Marjo Hallila, Antti Immonen, työryhmä Unski Immonen ja Väinö Makkonen, Ville Löppönen, Jaana Partanen, Antti Rönkä, Hanna Vahvaselkä, Iida Valkonen ja Tarja Wallius. Biennaalin teema on entistä ajankohtaisempi juuri nyt, kun tulevaisuus näyttäytyy epävarmana. Dystooppisten tulevaisuuskuvien vastapainoksi kaipaamme utooppista ulottuvuutta, maailmaa missä ongelmille on keksitty ratkaisut. Taide itsessään on arvokas asia, joka tekee maailmasta paremman. Ja kääntäen, myös taide tarvitsee utopioita toimiakseen. M_itä? Nykytaiteen biennaali on uudenlainen kahden vuoden välein toistuva nykytaiteen näyttelykokonaisuus Itä-Suomessa. Kyseessä on yhteistyössä Taiteen edistämiskeskuksen sekä Kuopion, Mikkelin ja Joensuun taidemuseoiden kesken toteutettu nykytaiteen laaja näyttelyprojekti. M_itä?-biennaalin pohjana on aluetaidenäyttelyperinne, mutta ei vanhaa elvyttäen. Biennaalin ideana on yhteistyöhön, vuoropuheluun ja mentorointiin pohjautuva kuratointi, joka tähtää linjakkaaseen nykytaiteen näyttelyyn, nostamalla esiin ammattimaisesti tuotettua ?lähitaidetta? ja taiteilijoita. Yleisölle biennaali tarjoaa kattavan kuvan itäsuomalaisesta nykytaiteesta. Ensimmäinen M_Itä? Nykytaiteen biennaali oli esillä Kuopion taidemuseossa 2019?2020. Mikkelin 2021 biennaalin jälkeen kolmas biennaali järjestetään Joensuun taidemuseossa 2023. Joensuun jälkeen kierros jatkuu uudestaan Kuopiosta vuonna 2025. --- Mikkelin taidemuseo, Maaherrankatu 18?20, 50100 Mikkeli, kauppakeskus Akseli, 2. krs Puhelin 040 129 5090, museot(at)sivistys.mikkeli.fi, www.mikkeli.fi/museot Avoinna kesäkaudella (touko?syyskuu) ti?su 10?17, ma suljettu. Talvikaudella (loka?huhtikuu) ke?su 10?17, ma?ti suljettu. Talvikaudella (loka?huhtikuu) kuukauden ensimmäisenä perjantaina vapaa pääsy. Pääsymaksu aikuiset 6 ?, opiskelijat 3 ?, alle 18-vuotiaat ilmaiseksi. Taidemuseossa käy myös valtakunnallinen museokortti. Ryhmille opastuksia arkisin klo 8?16, puh. +358 (0)40 129 5090. Varaukset museon toimistosta. Taidemuseon ja biennaalin löydät myös Facebookista ja Instagramista -------------------------------------------- Tuomas Nalli ma. museoassistentti Mikkelin kaupungin museot Maaherrankatu 18-20 50100 Mikkeli 040 129 4991